Lossivahdit lymyävät Jyväskylän 61:ssä tytäryhteisössä

Voiko tämä olla edes totta. Turhanpäiväiset viskaalit ryöstävät meitä ja kukaan ei tee yhtään mitään, vielä. 61 kpl tytäryhtiötä jotka tekevät tappiota sen tähden kun niitä johtavat unohdetut "lossivahdit" kuten Karpon ohjelma aikoinaan paljasti Venäjällä.
Nämä "lossivahdit" ryöstävät meitä palkoillaan jotka ovat kolminkertaiset oikeaan verrattuna ja toki näitä veijareita on liikaa rahastamassa. Tässä alla mielipidepalstan satoa. Katso myös "kasvot velalle".

Jyväskylään valitaan uusi kaupunginjohtaja. Ehdokkaita on haastateltu ja he ovat esittäneet näkemyksiään talouden tervehdyttämisestä. Lausunnot ovat luonnollisesti kohteliaan positiivisia. Kukaan ei ole suoraan sanonut, että kaupungin talous on ajettu syvään ahdinkoon.

Esillä on ollut erilaisia talouden korjauskeinoja. On puhuttu palvelujen kehittämisestä, hallinnon järkeistämisestä ja organisaation madaltamisesta. Samaa tarinaa me jyväskyläläiset olemme saaneet kuulla aivan riittämiin viime vuosina.

Tämä ei meihin kaupunkilaisiin enää uppoa – valtuustoon varmasti kyllä. Nyt tarvitaan tekoja, ei puheita.

Ehdokkaat ovat varmaan käyneet läpi kaupungin tilinpäätöksen ja todenneet, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat osasyy heikkoon taloustilanteeseen. Miksi näissä lausunnoissa kaupungin tappiollinen liiketoiminta jää vähäiselle huomiolle?

Kaupunkikonsernin oma liiketoiminta on laajentunut vuosikymmenien saatossa ja käsittää tällä hetkellä 61 tytäryhteisöä. Nämä yhteisöt ovat viime vuosina tehneet kymmeniä miljoonia euroja rahoitusalijäämää vuosittain. Veroeuroja palaa siis myös muualla kuin Keljon voimalassa.

Tuoko kaupunkikonsernin tappiollinen liiketoiminta sellaista synergiaetua emokaupungille, että jatkuvia tappioita on siedettävä kun samalla kassavirtasäästöjä etsitään kirjastoista, kouluista, leikkipuistoista ja uimarannoilta? Tästä olisi myös syytä keskustella, kun puhutaan talouden tervehdyttämisestä.

Toivotaan, että uudella johtajalla on sellaisia kokemuksia, näyttöjä ja konkreettisia näkökulmia kaupunkikonsernin liiketoiminnan kehittämiseksi, jotta ne osaltaan pysäyttäisivät kaupungin jatkuvan velkaantumisen. Jäädään odottamaan, tuleeko ehdokkailta talouden tervehdyttämiseen ehdotuksia.

Kari Halttunen

Jyväskylä

Keskustelua aiheesta

Esillä on ollut erilaisia talouden korjauskeinoja. On puhuttu palvelujen kehittämisestä, hallinnon järkeistämisestä ja organisaation madaltamisesta.
Mitään konkreettista näillä sektoreilla (eikä muillakaan) ole tehty...

Britaink 31.10.2014 5:54:13
Vastauksia: 2 Osallistu keskusteluun