Sipilän blogi:
http://www.juhasipila.fi/blogi.html
26.10.2014 klo 17:59:
"Julkisen sektorimme koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt noin 58 prosenttia. Yksityinen sektori ei pysty sitä tällä hetkellä kantamaan, vaan meillä on melkein 10 miljardin euron suuruinen kestävyysvaje. Se pitää saada järjellisessä ajassa oikaistua. Velaksi eläminen pitää joskus loppua. Bruttoveroasteemme on myös ennätyksellisen korkea, merkittäviä ratkaisuja ei siis voi hakea kokonaisveroastetta kiristämällä.
Tuota vajetta voidaan kuroa umpeen kahta tietä. Ensimmäinen on kakun kasvattaminen, eli kansantuotteemme kasvu. Tuo suhdekin pienenee, jos pidämme tiukan menokurin ja BKT kasvaa.
Toinen tie on tuottavuuden parantaminen. Tuottavuuden kehittämisessä digitalisaation ja tietojärjestelmien täysimittainen hyödyntäminen ovat keskiössä. Me olemme nähneet vasta ensimmäisiä näytteitä digitalisaation mahdollisuuksista. Hyvä esimerkki tästä on verohallinto, missä on siirretty sähköisiin palveluihin, tuottavuus parani kymmenessä vuodessa yli 20 prosenttia, väki väheni eläköitymisen kautta ja myös työntekijöiden työtyytyväisyys parani..
Tämä suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen mahdollisuus meidän pitäisi nyt positiivisella tavalla hyödyntää. Kaikissa palveluissa voidaan asioita tehdä järkevämmin ja melkein kaikissa toimissa tietotekniikalla saadaan tehostusta aikaiseksi. Väki siis vähenee julkisella sektorilla luontevasti eläköitymisen kautta eikä irtisanomisia tarvita. Tämä ei tietenkään onnistu hoito- ja opetustyössä samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi verohallinnossa."
11.10.2014 klo 12:55:
"Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi."
10.10.2014 klo 23:53:
"Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi."
10.9.2014 klo 19:12:
"Keskustan mielestä perustulon käyttöönotto pitää selvittää vakavasti ja on järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi.
Konkreettisen ehdotuksen kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. Kokeilualueeksi sopisi 2 - 3 erityyppistä tarkkaan rajattua erilaista aluetta. Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.
Sitra voisi valmistella kokeilumallin tulevien kuukausien aikana ja kokeilun toimeenpano olisi seuraavan hallitusohjelman tekijöiden pöydällä. Suomen tilanne on niin vakava, että tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja. Toivon, että esitystäni ei tyrmätä suoralta kädeltä. Meidän pitää hakea yhdessä aitoja, uusia ratkaisumalleja."
Yllä pari oleellista poimintaa Sipilän ajatuksista.
http://www.juhasipila.fi/blogi.html
26.10.2014 klo 17:59:
"Julkisen sektorimme koko suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt noin 58 prosenttia. Yksityinen sektori ei pysty sitä tällä hetkellä kantamaan, vaan meillä on melkein 10 miljardin euron suuruinen kestävyysvaje. Se pitää saada järjellisessä ajassa oikaistua. Velaksi eläminen pitää joskus loppua. Bruttoveroasteemme on myös ennätyksellisen korkea, merkittäviä ratkaisuja ei siis voi hakea kokonaisveroastetta kiristämällä.
Tuota vajetta voidaan kuroa umpeen kahta tietä. Ensimmäinen on kakun kasvattaminen, eli kansantuotteemme kasvu. Tuo suhdekin pienenee, jos pidämme tiukan menokurin ja BKT kasvaa.
Toinen tie on tuottavuuden parantaminen. Tuottavuuden kehittämisessä digitalisaation ja tietojärjestelmien täysimittainen hyödyntäminen ovat keskiössä. Me olemme nähneet vasta ensimmäisiä näytteitä digitalisaation mahdollisuuksista. Hyvä esimerkki tästä on verohallinto, missä on siirretty sähköisiin palveluihin, tuottavuus parani kymmenessä vuodessa yli 20 prosenttia, väki väheni eläköitymisen kautta ja myös työntekijöiden työtyytyväisyys parani..
Tämä suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen mahdollisuus meidän pitäisi nyt positiivisella tavalla hyödyntää. Kaikissa palveluissa voidaan asioita tehdä järkevämmin ja melkein kaikissa toimissa tietotekniikalla saadaan tehostusta aikaiseksi. Väki siis vähenee julkisella sektorilla luontevasti eläköitymisen kautta eikä irtisanomisia tarvita. Tämä ei tietenkään onnistu hoito- ja opetustyössä samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi verohallinnossa."
11.10.2014 klo 12:55:
"Suomi tarvitsee ennen kaikkea 200 000 uutta työpaikkaa ja talouskasvua. Nämä kaikki toimet ovat omissa käsissämme. Keskusta on useaan otteeseen esittänyt kasvurahastoa yritysten rahoituksen helpottamiseksi ja sen lisäksi liudan muita toimia yrittäjyyden helpottamiseksi."
10.10.2014 klo 23:53:
"Toisin kuin pääministeri väittää, emme ole koskaan esittäneet miljardiluokan yritystukirahastoa. En tiedä, mitä hän tarkoittaa. Sen sijaan olemme esittäneet useaan kertaan valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuntamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Tällä tavoin talouden kasvuun saataisiin vauhtia ilman, että valtio velkaantuu yhtään euroa lisää. Suomessa pk-yritysten rahoitus on ollut hyvin pankkivetoista. Nyt pankkien vakavaraisuusmääräykset kiristyvät, mikä heijastuu oman pääoman vahvistamisen vaatimuksiin myös yrityksissä. Esityksemme tarjoaa tähän toimivan työkalun yksityisen rahan partneriksi."
10.9.2014 klo 19:12:
"Keskustan mielestä perustulon käyttöönotto pitää selvittää vakavasti ja on järjestettävä alueellinen kokeilu perustulon toimivuudesta. Näin voidaan nähdä, onko perustulosta käytännön ratkaisuksi.
Konkreettisen ehdotuksen kokeilusta voisi tehdä esimerkiksi Sitra. Kokeilualueeksi sopisi 2 - 3 erityyppistä tarkkaan rajattua erilaista aluetta. Alueet voisivat olla esimerkiksi syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys.
Sitra voisi valmistella kokeilumallin tulevien kuukausien aikana ja kokeilun toimeenpano olisi seuraavan hallitusohjelman tekijöiden pöydällä. Suomen tilanne on niin vakava, että tarvitsemme rohkeutta kokeilla ja etsiä uusia ratkaisuja. Toivon, että esitystäni ei tyrmätä suoralta kädeltä. Meidän pitää hakea yhdessä aitoja, uusia ratkaisumalleja."
Yllä pari oleellista poimintaa Sipilän ajatuksista.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sipilän ehdotukset eivät vähennä byrokratiaa, vaan lisäävät sitä. Kasvurahasto ei pyöri ilman kovapalkkaisia asiantuntijoita. Kannattaako valtion myydä tuottavia omistuksiaan ja sijoittaa myyntitulot kasvurahaston kautta epävarmoihin kasvuyrityksiin? Kasvuyritysten omistajille malli sopii varmasti, mutta valtio häviää lyhyellä tähtäimellä selvää rahaa. Pitkällä tähtäimelläkään tuloista ei ole mitään takeita.
Rajattu perustulokokeilu on käsittämätön, jos sen tulosten perusteella aiotaan päättää valtakunnallisen perustulon käyttöönotosta. Kokeilu työllistää virkamiehiä karsimatta sosturvaviidakkoa. Lisäksi se on perustuslakimme vastainen eriarvoistaessaan kansalaisia asuinpaikan ja sosiaaliturvan perusteella. Perustuslain henki kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelemisesta ei toki toteudu nykyäänkään.
Kasvurahasto on jo olemassa, miksi uutta byrokratiaa?
http://www.teollisuussijoitus.fi/
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Teollisuussijoitus toimii hyvin, lisäksi meillä on Tekes joka myöntää rahoitusta tutkimukseen ja innovaatioille.
http://www.tekes.fi/rahoitus/
ja päälle vielä Finnvera viennin rahoittamiseen
http://www.finnvera.fi/Finnvera/Toiminta/Rahoitustoiminta
ja tietysti Sitra
http://www.sitra.fi/sitra/yritysrahoitus
ja maaseudulle lisäpalveluna
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/maaseudun-yritysrahoitus#.VFTtDfmsXUs
joka myöntää rahoitusta ely-keskusten kautta
Mikään noista ei ole kasvurahasto. Pelkät linkit eivät kerro persuille mitään joten pyytäkää Putkoselta lisää tietoa kasvurahaston luonteesta.
Sipilä on siis keksinyt laittaa nimeksi "kasvurahasto" valtion sijoitusyhtiölle joka siis sijoittaisi kasvua tavoitteleviin yrityksiin, eikö olisi halvempaa muuttaa Teollisuussijoituksen nimi "Kasvurahastoksi" kun se tekee juuri sitä samaa sijoitustoimintaa kasvuhakuisiin yrityksiin? Miksi Sipilä haluaa perustaa päällekkäisen organisaation? eli lisästä vain byrokratiaa.
Teollisuussijoitus hallitsee 900 miljoonan pääomia, näistä yli puolet menee sijoitusrahastoihin. Sipilä on esittänyt 3-5 miljardin rahastoa jolla saataisiin jo työpaikkoja paljon lisää. Pöntöille liian vaikeaa.
Eli tosiaan haluaisi pakkososialisoida eläkerahoja tähän toimintaan 2 miljardia, loput saisi tällä hetkellä hyvin tuottavaa valtion omaisuutta myymällä.
Jos tuolla sipilän "tuottorahastotoiminnalla" saataisiin rahoitettua kannattavaa liiketoimintaa niin ehdottomasti valtion kannattaisi lainata markkinoilta rahaa (tällä hetkellä 0 korko) ja sijoittaa ne teollisuusrahaston pääomaksi.
Sipilä ei ole esittänyt mitään perustetta miksi pitää perustaa uusi organisaatio kun sellainen on jo olemassa, ellei sitten siitä olla luomassa "kepulaista" aluepoliittista tukiasrahastoa jossa valtion ja sekä työntekijöiden eläkerahat hukataan tuottamattomiin yrityksiin kapulandiaan.
Rahasto ei ole organisaatio, rahastoa voi hallita valmis organisaatio. Kyse on sijoituksista, joista saa tuottoa, kuten Teollisuussijoitus. Nyt tarvitaan lisää pääomia. Pöntöt pihalla.
Miksi siihen pitää varastaa eläkeyhtiöiden rahat, niillä kun on lakisääteinen tuottovaatimus jota tuo Sipilän rahasto ei tulisi todennäköisesti saavuttamaan (muutenhan eläkeyhtiöt rahoittaisivat suoraan omilla rahastoillaan näitä "biohömppä" yrityksiä)
Toisekseen ei ole mitään järkeä myydä tuottavaa valtion omaisuutta kun markkinoilta saa valtio lainaa lähes nollakorolla.
Pääomaa saa siis lainattua markkinoilta (valtio lähes 0-korolla) ei sitä verten tarvitse eläkeyhtiöiden YKSITYISIÄ eläkerahoja sosialisoida tuottamattomiin rahastoihin.
Tietääkseni YKSIKÄÄN sellainen yritys jolla on menestymisen mahdollisuus ei jää ilman rahoitusta, tällä hetkellä rahoitus ei ole ongelma vaan kannattavan yritystoiminnan tekeminen.
Vielä
Yksikään ekonomisti (kepuja lukuunottamatta) ei ole ymmärtänyt tätä Sipilän aivopierun ideaa, sen verran käsittämättömän typerä se on.
hih hih minulla olisi tarjolla vanhaa hih hih
Hih hih ja minulla tiukkaa hih hih
Jos Suomi lopettaa velanoton, rahaa poistuu kotimaisesta kierrosta kestävyysvajeen (10 miljardia) verran. Julkisen sektorin säästöjä markkinoidaan silti niin, että veroja voitaisiin keventää säästöjen verran. Moni uskoo tähän valheeseen.
10 miljardia vastaa 200 000 työpaikkaa (50 000 €/v). Työpaikkoja katoaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Säästöjä on mahdotonta kohdistaa niin, että ne eivät iskisi myös kotimaisiin yrityksiin.
Säästöpuheiden taustalla on EU. Suomen on tingittävä palveluistaan suurten EU-maiden hyväksi.
Velkojahan ei ilmeisesti tarvitse maksaa takaisin, otetaan samalla 50 miljardia lainaa niin saadaan miljoona ihmistä velalla töihin.
Näinhän juuri Ahon hallitus teki, työttömyys lisääntyi sen takia noin 250 000 hengellä.
10 miljardin velanotosta luopuminen ei tarkoita, että valtio säästäisi 10 miljardia irtisanomalla 200 000 työntekijäänsä. Valtio menettää irtisanottujen maksamat verot ja joutuu maksamaan lisäksi heidän perusturvansa. 10 miljardin säästöstä tuleekin äkkiä puoli miljoonaa työtöntä, kun kokonaisuutta aletaan ynnäillä. Tämä vastaa kaikkien valtion ja kuntien työntekijöiden joutumista kortistoon.
Sipilä onkin hienovaraisesti maininnut laskelmiensa olevan kesken. Hän esittää blogissaan olevansa ratkaisuja kasvokkain hakeva luonne, mutta silti hänen ehdotuksensa ovat poliitikkomaisen kieroja.
"Perjantai 10.10.2014 klo 23:53
(Kirjoitus on julkaistu MTV:n nettikolumnina 10.10.2014)
Suomen tilanne on niin vakava, että päättäjien huomion täytyy keskittyä ratkaisujen hakemiseen. Yksi tärkeimmistä pontimista minulle politiikkaan mukaan tulemiselle oli poliittisen kulttuurin muuttaminen ratkaisuhakuiseksi. Siksi tervehdin ilolla viime kesänä vastavalitun pääministeri Alexander Stubbin lupailuja uudesta poliittisesta kulttuurista. Harmi, että hänen uusi rakentava politiikkansa ja sen tekotapa kesti vain muutaman viikon.
Yrittäjänä olen tottunut keskustelemaan suoraan ja edestä. Mielestäni uuteen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu kilpakumppaneiden viestien vääristely."