svekoja todella kovasti, siksi paljon he siitä täällä kirjoittavat. Se on "äärijärjestö" svekojen mielestä, mutta eivät puhu mitään omista äärijärjestöistään kuten esim.Finlandssvenska samlingista - muitakin on.
Mitä voi yksi pieni liitto tehdä, että sitä noin pelätään? Mutta kaikessa on perimmiltään hur.rien kohdalla kyse, heidän etuoikeuksistaan, ohituskaistalta opiskelemaan pienemmillä pisteillä ohi pätevämpien suomalaisten jne. Sveko-eliitin suurin pelko on että he menettävät valtansa Suomessa, he kun ovat saaneet tässä maassa päällepäsmäröidä jo hyvin kauan. Tämä asia sveko-eliittiä hirvittää enemmän kuin mikään muu, vallan menettäminen, että heistä tuleekin vain tavallisia pulliaisia.
Hur.rit ovat saaneet erilaisia etuja kikkailtua itselleen, eivätkä he halua niistä luopua. Mutta voitte olla varmoja että tämän pelin te vielä tulette häviämään, katsokaa vaan. Se käy hitaasti mutta käy kuitenkin.
Mitä voi yksi pieni liitto tehdä, että sitä noin pelätään? Mutta kaikessa on perimmiltään hur.rien kohdalla kyse, heidän etuoikeuksistaan, ohituskaistalta opiskelemaan pienemmillä pisteillä ohi pätevämpien suomalaisten jne. Sveko-eliitin suurin pelko on että he menettävät valtansa Suomessa, he kun ovat saaneet tässä maassa päällepäsmäröidä jo hyvin kauan. Tämä asia sveko-eliittiä hirvittää enemmän kuin mikään muu, vallan menettäminen, että heistä tuleekin vain tavallisia pulliaisia.
Hur.rit ovat saaneet erilaisia etuja kikkailtua itselleen, eivätkä he halua niistä luopua. Mutta voitte olla varmoja että tämän pelin te vielä tulette häviämään, katsokaa vaan. Se käy hitaasti mutta käy kuitenkin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä aloitus joka myös kuuluu palstalle.
1930-luvun Suomea
Urho Kekkonen kirjoitti nimimerkillä Mies Suomalainen ja käytti ruotsalaismielisistä sanaa mietosuomalainen, jolla hän kuvasi muun muassa Helsingin Sanomia (22.3.1934, Suomalainen Suomi-lehti 2 / 1934), edistyspuolueen johtoa (1933), (Sunilan ja Kivimäen hallitusten taustavaikuttaja) Rantakaria sekä entistä kokoomuksen johtoa (1933). Urholta lainauksia: "mietosuomalainen haihattelija" (6 / 1934), "mitä yliopistokysymyskeskustelussa ruotsalaisten ja heidän kanssataistelijainsa mietosuomalaisten taholta on esitetty yliopiston suomalaistamista vastaan" (perusteluna oli lähinnä suomenkielisten yliopiston oppikirjojen puute, 1928). Suhteellisuusperiaatetta ei noudatettu eikä kansalaisten ja kansojen tasa-arvon periaatetta.
Urho Kekkonen arvosteli usein Suomen Tukholman lähettiläs Rafael Erichiä, joka jatkuvasti myötäili vierasta valtiota tavalla joka ei sopinut lähettiläälle. Erich oli riidoissa alaisensa (suomalaisuusmies) J V Snellmanin kanssa (filosofin pojan poika).
Numerossa 5 / 1934 Urho Kekkonen arvosteli E N Setälää, joka oli väittänyt, ettei Suomen yliopistoasia olisi Suomen sisäinen asia, jossa "ei tulisi ottaa huomioon ruotsinmaalaista käsityskantaa". Sitä seurasikin ruotsinmaalaisten puuttuminen adressilla Suomen sisäisiin asioihin. Myös Norjan, Tanskan ja Islannin kansallismieliset jättivät oman adressin vastustaakseen Helsingin yliopiston suomenkielistä yliopisto-opetusta. Suomen lähetystöt ottivat adressit vastaan, mikä oli Kekkosen mielestä diplomaattinen virhe - aiemmin Suomen Oslon lähetystö oli kieltäytynyt ottamasta vastaan sikäläisen puolueen vastalausetta Suomen sisäpolitiikasta. Lähettiläs Erich oli tällä kertaa hiljaa eikä paheksunut ruotsalaisten puuttumista Suomen sisäpolitiikkaan, mitä Kekkonen piti sopimattomana. Pohjoismaalaisten ylimielisyys oli suomalaisille liikaa. Suomen kansa tuomitsi jyrkästi ruotsinmaalaisten sekaantumisen Suomen sisäisiin asioihin.
Mainittakoon, että historioitsija Arvi Korhonen piti adresseja puuttumisena sisäisiin asioihimme ja kertoi skandinaaveilla olleen [ilmeisesti rkp:n levittämää] väärää tietoa Suomen asioista. Norja ja Ruotsi eivät olleet järjestäneet suomenkielistä yliopisto-opetusta tai edes koulu-opetusta pohjoisosiensa suomalaiselle vähemmistölle. Korhonen edellytti, että vaatijan omat olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin vaatimuksen kohteella. Ja olivatko tanskalaiset valmiita antamaan saksankielistä yliopisto-opetusta vähemmistölleen, kysyi Korhonen.
Nämä halusivat päättää suomalaisten puolesta Suomen yliopistoasiasta. Tämä oli yritys vahingoittaa toisen maan omakielistä tieteenharjoitusta. Suomen kansalla on oikeus päättää omista yliopistoistaan ja vaalia suomalaista kulttuuria.
Urho Kekkonen: "Ellei suomen kieli kelpaa tasavertaisena kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä, niin voimme olla siitä yhteistyöstä sivussa". UK "kiittämättömyys on Ruotsin palkka" koki A Hackzell, pääministerin puhe kielilain eduskuntakäsittelyssä, sitten puhui rkp:n "kiihkomielinen von Born" joka halusi murskata suomalaisuusvaatimukset - neljä vuotta myöhemmin 1938 Suomen lehdistö tuomitsi Bornin Ruotsissa pitämän puheen sopimattomana. Born toimi myös sotien aikana isänmaan etua vastaan.
UK 3 / 1934 "Jos Suomeen tulisi von der Goltzin divisioonan upseeri kehumaan, ettei Suomi olisi vapaa ilman heitä, tai jos tänne saapuisi riikinruotsalainen herjaamaan Suomen valtakuntaa, reagoisi sitä vastaan kansallinen omanarvontuntomme." UK huomauttaa että toisillakin kansoilla on oikeus omanarvontuntoon. Kekkoselle kansat olivat tasa-arvoisia, toisin kuin eräät muut Suomen presidentit ajattelivat.
2/2 1935 iso kansalaislähetystö kävi yliopiston suomalaistamisasiassa tasavallan presidentin ja pääministerin luona.
Harva on kuullut presidentti Lauri Relanderin ruotsalaismielisyydestä historiankirjoituksemme perusteellisen sensuurin ja vääristelyn vuoksi. Lainauksia 1930-luvulta, olkaa hyvä!
Presidentin vaalissa helmikuun 15 päivänä 1937 tapahtui, että tasavaltamme päämieheksi valittiin kieleltään, mieleltään, nimeltään ja teoiltaan suomalainen mies. [ Kyösti Kallio ] Ihmekö siis, jos ruotsinkielistemme taholla nyt on parku ja ankara välien selvittely, jossa on uhattu jopa »Kordelinin kohtaloa» niille, jotka eivät äänestäneet presidentti Ståhlbergia ja jotka siten välillisesti auttoivat presidentti Kallion läpi.
Maassamme ovat puhaltaneet ruotsalaisuuden etuoikeuksia tukevat ja lujittavat tuulet, mikä Kivimäen hallituksen aikana sekä nimityspolitiikassa että lainsäädännössä kävi selvästi ilmi. Armeijan useimmat korkeimmat paikat saatiin miehitetyiksi ruotsinkielisillä upseereilla, ja maamme ulkomaisessa edustuksessa ruotsalaisuus varmistui. Kielilakeja ei pystytty oleellisesti parantamaan eikä tarpeettomia ruotsinkielisiä oppikouluja lakkauttamaan, ja eduskunta sai ylimääräisillä valtiopäivillä kaksi vuotta sitten taistella 75-tuntisen taistelun, jotta yliopistossamme saatiin kieliolot edes pysymään ennallaan ja hallituksen yritys juurruttaa ruotsalaisuus yliopistoon entistä syvemmälle estetyksi. Ns. skandinavista orientointia on niinikään meillä miehuullisesti koetettu harrastaa ja käyttää ruotsinkielistemme aseman vahvistamiseksi. Ruotsinkielisellä taholla onkin jo riemuittu suomalaisuustaistelun likvidoimisesta.
Viime vaaleissa tapahtui jo toisen kerran, että tasavaltamme presidentin ruotsalaisystävällinen politiikka hänet kaasi. Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia
Hyvä kirjoitus!
kyllä Kekkonen oli vaan tosi Suomalainen, siis ihan isolla kirjoitettuna!
Hurrit ovat aina yrittäneet pistää kapulaa rattaisiin kun suomenkieliset ovat yrittäneet parantaa olojaan, toiminta jatkuu edelleen. Ruotsinkieliset olisi pitänyt 1917 jälkeen ajaa Ruotsiin jos suomalaisuus ei kelpaa!
Aivan oikein.
Svekotahot haluaisivat lopettaa sen AINOAN järjetön, joka ajaa pääväestön kielioikeuksia!?
Vaikka maa on TÄYNNÄ kaikenkarvaisia svekojärjestöjä, joita tuetaan verovaroin ja fondirahoin suuressa mitassa.
Tuntuu välillä, että on synti olla aitosuomalainen Suomessa!
Jotain on mätää Suomenmaassa....
Oikein sanottu.