Miksi te ihmiset roikutte kiinni niissä "narskuissanne" ja samalla marisette jollakin voorumilla miten kamalaa helvettiä se onkaan?
Mikä teitä vaivaa?
Dumpatkaa
10164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei se vielä mitään, jos joku roikkuu narsistissa, jolta saa joskus jotain hyvääkin.
Mutta se, että joku roikkuu narsistissa roikkuvassa voorumilla marisijassa jossain voorumilla, vaikkei saa tästä yhtään mitään... niin se pistää kummastuttamaan.
Aloittaja ei ymmärrä.
En ymmärräkään :( Yksinäisyys-palstalta tänne ajauduin. Pelkäättekö yksinjäämistä? Siihen ei kuole. Päinvastoin, kun näitä juttujanne lukee niin tunnen itseni onnekkaaksi etten ole samaan joutunut. Olen mieluummin yksin kuin seurassa joka tuhoaa kaiken sisältä ja ulkoa. Mutta eikö se toimi jotenkin sillä tavoin? Narsisti lirkuttaa henkilön rakastumaan itseensä, ja paljastaa sitten todellisen minänsä. Mutta sitten satunnaisesti osoittaa taas hellyyttä, jota vastapuoli sitten alkaa kuin koiranpentu kerjäämään lisää ja odottamaan kuin kuuta nousevaa, kun omanarvontunnosta ei ole enää rippeitäkään jäljellä...
Joo. Juuri niin se toimii.
Samaa mieltä aloittajan kanssa, mutta kokemuksesta tiedän kuinka vaikeaa narsistista on päästä eroon. Hän toimii juuri niin kuin yllä on kirjoitettu; alistaa ja henkisesti pahoinpitelee niin kauan kuin uhri siihen antaa "luvan" mutta toisaalta myös antaa hellyyttä ja hyvänolon tunnetta juuri niin vähän ettei uhri katoa. Siinä ei auta muu kuin kumppanin pitää pää kylmänä, jos vielä siihen pystyy ja kerätä tavaransa ja lähteä. Narsisti ei oma-aloitteisesti lähde. Minulle on käynyt vuosia suhteen loppumisen jälkeen, että minusta ja narskusta on tullut ystävät. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, niin se toimii. Hän tietää, ettei minua pysty enää höynäyttämään enkä ala suhteeseen hänen kanssaan, mutta hänellekin on vuosien varrella käynyt huonosti - hän kohtasi toisen narsistin. Siinä suhteessa hän jäikin toiseksi ja jätetyksi. Nöyräksi se ei häntä tehnyt, mutta ehkä hieman ymmärtää myös toisia ihmisiä. Tällä hetkellä olen ainoa ystävä. Kaikki suhteet läheisiin ja muihin ystäviinsä hän on vuosien varrella omalla toiminnallaan katkaissut.
En usko narsistin ystävyyteen. Kun hänellä ei ole yhtään empatiakykyä,ystävyys on mahdoton.
Hän haluaa aina jotain. Ns ystävän hän on valmis myymään vaikka eurolla,jos tarve vaatii.
Hän käyttää ihmisiä keppihevosina oman edun tavoitteluun.
Hän mustamaalaa takanapäin kaikki ja levittää valheita.
Jos hän ei saa näin toimia,hän tekee hidasta kuolemaa. Mukamas sairastuu masennukseen. Ei tunnekylmä jääpuikko voi sairastua masennukseen.
Aivan. Itselle haluaa empatiaa, mutta toista ihmistä kiusaa senkin edestä kaikista asioista mistä vain voi, oikeutetusti omasta mielestään.
Keppihevosina, aivan. Aina jokin hyöty ihmisestä mielessä, on se sitten rahallinen, tuki, yksityiselämää koskevien tietojen urkinta, taustatuki, yksinäisyyden torjunta, sääli, empatia jne.
Ei sellainen otus kykene aitoon ystävyyteen kenenkään kanssa, joka vaikkapa yhtäkin kanssaihmistä kiusaa loputtomiin, törkeästi yksityisyyttä rikkomalla ja kunniaa loukkaamalla monin eri tavoin.
Narsistilla itsellään ei ole kunniaa, hän on täysin moraaliton paskiainen, joka lietsoo muut mukaan samanlaiseen toimintaan, mutta ei kanna vastuuta omista teoistaan, vaan vierittää syyn aina toisten hartioille.
Näytellä narsisti kyllä osaa, mielistellä juuri oikeille ihmisille, mutta todellista luonnettaan ei pysty peittämään kiusatessaan toista ihmistä tai muita ihmisiä - sieltä se ruma totuus hänestä paljastuu. Kunhan vain ihmiset aukaisevat silmänsä ja näkevät asiat juuri niin karuina kuin ne ovat.
Ölen joskus toivonut, että joku maksaisi pari kaveria hakkaamaan oman narskuni tai, että hän törmäisi naiseen, jonka sukulaismiehet hakkaisivat, ettei kykenis vähään aikaan ketään naista kiusaamaan.
Jümmärrän.
Ai. Minkä takia? Narsistihan on umpisairas.
Minä olen tuntenut raivoa narsistia ja sen pareja kohtaan aikanani. Eihän tuokaan ole järkevää, mutta siinä pelissä ei silloin heti järkeä pystynyt ottamaan käyttöön. Tuolla toisessa ketjussa aiheena oleva hormonimyrsky on siihen esteenä.
Nyt ymmärrän jo senkin, että raivo johtui omista väärinymmärryksistä ja petetyksi tulemisesta. Menin halpaan, naruun,... mitä kaikkea voi sanoakaan. Tuntui, että oli jotenkin kokonaan siellä halvassa, ainakin hetken aikaa. Asia toistui joka kerta ainakin parin vuoden aikana suhteen päätyttyä, kun narsisti jotenkin, tavalla tai toisella toi esiin muita suhteitaan.