Jäänyt unholaan.
IS etsi Sota-arkiston kätköistä, millainen oli presidentti Tarja Halosen isän Vieno Halosen ja isäpuolen Tuure Forssin sota.
Asia nousi esiin Moskovan voitonpäivän juhlissa, kun Halonen kertoi sodan päättymisen 60-vuotisjuhlan herättävän ajatuksia siitä, mitä hänen sukunsa miehet ovat joutuneet sodissa kokemaan.
Helsinkiläinen Vieno Halonen, 23, lähti talvisotaan Jalkaväkirykmentti 11:n mukana 13.10.1939. Korpraali Halosesta tuli 3. komppanian aseellinen taistelulähetti.
Kolmasti haavoittunut Halonen palkittiin sodan aikana kolmella kunniamerkillä, ensimmäisen ja toisen luokan Vapauden mitalilla. Hän sai myös Vapaudenristin neljännen luokan mitalin, joka yleensä myönnettiin vain upseereille.
- Täytyy olla aika kovat ansiot, että miehistöön kuuluva saa sellaisen, kunniamerkkeihin perehtynyt kultaseppä Tuomas Hyrsky sanoo.
Jouluna 1943 Halonen sai esikoistyttärensä, joka kastettiin Tarjaksi.
Vieno Halosen sota päättyi syksyllä 1944. Vuosi sen jälkeen Halonen erosi Lyyli -vaimostaan. Halonen muutti Kouvolaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Hän kuoli 29.1. 1981 65-vuotiaana.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339810445.html
¤ Presidentti Tarja Halosen biologinen isä Vieno Olavi Halonen lepää Kuusankosken uudella hautausmaalla.
Halosen vanhemmat erosivat, kun tytär oli kaksivuotias. Tämän jälkeen Halosen isäpuolena oli Thure Herman Forss.
Halosen biologisen isän hautapaikkaa ei haluttu vahvistaa presidentinkansliasta tai Kuusankosken seurakunnasta. Kanslia oli hiljaa, ja seurakunnasta todettiin, että tietoja ei saa luovuttaa.
Varmistus asiaan löytyi kuitenkin Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta numero 45. Sukututkijat Terhi Nallinmaa-Luoto ja Tuomo Tukkinen kirjoittivat kirjaan artikkelin Halosen sukujuurista.
Kirjassa vahvistetaan Vieno Olavi Halosen syntymäajaksi 13.8.1915 ja kuolinajaksi 29.1.1981. Samat päivämäärät ovat myös haudalla olevassa hautakivessä.
Haudalle on ilmestynyt lappu, jossa seurakunta ilmoittaa haudan vuokra-ajan päättyneeksi.
Kuusankosken seurakunnasta kerrotaan, että haudan hallinta-aika luovutetaan 25 vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen haltijoilla on oikeus jatkaa aikaa 25 vuotta lunastamalla hauta uudelleen.
Ellei uudelleen lunastusta tehdä, hauta palautuu seurakunnalle uudelleen käytettäväksi.
Kouvolan Sanomat 6.9.2006
IS etsi Sota-arkiston kätköistä, millainen oli presidentti Tarja Halosen isän Vieno Halosen ja isäpuolen Tuure Forssin sota.
Asia nousi esiin Moskovan voitonpäivän juhlissa, kun Halonen kertoi sodan päättymisen 60-vuotisjuhlan herättävän ajatuksia siitä, mitä hänen sukunsa miehet ovat joutuneet sodissa kokemaan.
Helsinkiläinen Vieno Halonen, 23, lähti talvisotaan Jalkaväkirykmentti 11:n mukana 13.10.1939. Korpraali Halosesta tuli 3. komppanian aseellinen taistelulähetti.
Kolmasti haavoittunut Halonen palkittiin sodan aikana kolmella kunniamerkillä, ensimmäisen ja toisen luokan Vapauden mitalilla. Hän sai myös Vapaudenristin neljännen luokan mitalin, joka yleensä myönnettiin vain upseereille.
- Täytyy olla aika kovat ansiot, että miehistöön kuuluva saa sellaisen, kunniamerkkeihin perehtynyt kultaseppä Tuomas Hyrsky sanoo.
Jouluna 1943 Halonen sai esikoistyttärensä, joka kastettiin Tarjaksi.
Vieno Halosen sota päättyi syksyllä 1944. Vuosi sen jälkeen Halonen erosi Lyyli -vaimostaan. Halonen muutti Kouvolaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Hän kuoli 29.1. 1981 65-vuotiaana.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339810445.html
¤ Presidentti Tarja Halosen biologinen isä Vieno Olavi Halonen lepää Kuusankosken uudella hautausmaalla.
Halosen vanhemmat erosivat, kun tytär oli kaksivuotias. Tämän jälkeen Halosen isäpuolena oli Thure Herman Forss.
Halosen biologisen isän hautapaikkaa ei haluttu vahvistaa presidentinkansliasta tai Kuusankosken seurakunnasta. Kanslia oli hiljaa, ja seurakunnasta todettiin, että tietoja ei saa luovuttaa.
Varmistus asiaan löytyi kuitenkin Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta numero 45. Sukututkijat Terhi Nallinmaa-Luoto ja Tuomo Tukkinen kirjoittivat kirjaan artikkelin Halosen sukujuurista.
Kirjassa vahvistetaan Vieno Olavi Halosen syntymäajaksi 13.8.1915 ja kuolinajaksi 29.1.1981. Samat päivämäärät ovat myös haudalla olevassa hautakivessä.
Haudalle on ilmestynyt lappu, jossa seurakunta ilmoittaa haudan vuokra-ajan päättyneeksi.
Kuusankosken seurakunnasta kerrotaan, että haudan hallinta-aika luovutetaan 25 vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen haltijoilla on oikeus jatkaa aikaa 25 vuotta lunastamalla hauta uudelleen.
Ellei uudelleen lunastusta tehdä, hauta palautuu seurakunnalle uudelleen käytettäväksi.
Kouvolan Sanomat 6.9.2006
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaippa jokin järjestö tekisi jotain sotasankarin haudalle.
Pitää tehdä kansalaisaloite haudan hoitamiseksi, kun tytär ei välitä isänsä haudasta.
Pekkonen ei ole joutunu elatusmaksuja koskaan maksamaan. Suomen kuvalehti tutki asian.
Tarjan äpärätytär oli virallisesti isätön, eli Helsingin kaupunki maksoi elatusmaksut.
Jos Pekkonen olis oikeasti ollu Mökön isä, niin eiköhän Tarja olis juristina osannu vaatia elatusmakut
Äpärä on elätetty veronmaksajien rahoilla,
ja nyt sen isätön eli keinosiemennetty äpärä joudutaan taas elättään.
Vakaumus on kovaa Tarjalla, edes oma isä ei kiinnosta.
Kade, pahansuopa ja katkera, ei siihen suurempia aatteita mahdu.
Yritti ensin ulkoministeriöön, mutta luonnevikaisena ja muutenkin sopimattomana ei päässyt sisälle. Pyrki sen jälkeen SAK:n palkkalistoille, kun oli kuullut järjestön suurista omistuksita ja kävellyt päivittäin punikkien Hakaniemen linnojen ohitse. Samalla pääsi DDR:n palkatuksi juoksutytöksi vuonna 1970. Uskoi Neuvostoliiton menestykseen ja halusi varmistaa paikkansa tulevassa neuvostoeliitissä. Yleisesti oli tiedossa, että Neuvostoeliitille oli omat salaiset kaupatkin, joista sai mitä vain kuvitella saattoi, kun tavallinen kansa jonotti tuntikaupalla saisiko leipää, kaalia ja joskus makkaraa.