Nassen Halloween-kosto (suolistotarina)

Nasse työnsi jäteastiaa Alepan takaa ajotien reunaa pitkin. Hän myhäili vahingoniloisena ja neste hulahteli astiassa: astia oli täynnä palstalaisten kusta, jonka Nasse oli onnistunut hankkimaan taksvärkin nimissä.

Audin kohdalla Nasse havaitsi, että kusen siirtäminen auton sisään vaatisi autoon murtaumisen. Nasse oli surkea tiirikkamies, joten hän tyytyi istumaan katukiveyksen reunalle. Hän pohti tilannetta konjakkia nautiskellen ja kärpäset surisivat humalaisen Nassen ympärillä lämpimässä kesäillassa. Silloin Nasse keksi aukon ikkunan yläreunassa.

Hän nousi ripeästi ja askarteli rojuistaan näppärän lapon. Hänellähän oli virtsakatetri, mutta nyt letkua tarvittiin totisesti tärkeämpään käyttöön. Nasse upotti lapon paksun pään kusiastiaan, imaisi toista päätä ja pujotti sitten ohuen pään auton ikkunasta sisään.

Nassella ei ollut periaatteessa mitään Audeja vastaan. Hän oli itsekin aikonut ostaa Audin ennen päätymistään Volkswagen Golfiin. Nyt kusi virtasi Audin ikkunasta sisään. Mitenkä helvetissä tähän oltiin päädytty?

Periaatteessa Nasse oli rauhan mies. Tai mies ja mies, mutta rauhan. Ainakin enemmän mies kuin hänen eksänsä, se on tässä sanottava.

Kuka tyhjensi lavuaarin hajulukon, kun Nassen eksällä meni sormi suuhun? Kuinka ollakaan: Nasse. Ja kuka neuvoi Nassen eksälle miten pesukonetta käytetään, vittu. Kuka kuunteli Nassen eksän nirinää siitä kun sunnistushousut pitää vittu saada pestyä. Ja kuka ne vittu pesi.

Kuka suostui menemään Tikkurilan uimahalliin kello neljä iltapäivällä? Nasse tietysti. Sitä vaan, että hän ei ollut syönyt vittu yhtään mitään koko päivänä, koska oli ollut töissä. Nasse olisi halunnut mennä ensin kotiin ja vasta syötyään illemmalla Itäkeskuksen uimahalliin.

Nassen eksällä kuitenkin oli ilmaislippu Vantaan uimahalliin, ja se vitun lippu oli menossa vanhaksi, joten Eksmulkvisti jankutti Tikkurilasta niin kauan että Nasse suostui. Eksmulkvisti ajoi Tikkurilan uimahalliin suoraan omalta työpaikaltaan omalla autollaan. Hän ei halunnut poimia Nassea Nassen työpaikalta, koska hänelle olisi tullut "turha mutka". Niinpä hän lueskeli lehteä sillä aikaa kun Nasse tahollaan juoksi juna-asemalle, matkusti junalla Tikkurilaan ja löysi lopulta Eksmulkvistin, joka oli pysäköinyt autonsa väärin.

Sanottakoon, että Nasse oli tässä vaiheessa suhteellisen väsynyt ja kiukkuinen, koska, kuten sanottua, hän ei ollut syönyt koko päivänä mitään. Ei edes aamiaista. Lisäksi Nassella oli jalkavamma, jonka takia Nassen oli hankalaa siirtyä paikasta toiseen julkisilla.

No mutta, auto oli pysäköity väärin. Eksmulkvisti siinä sitten riehaantui moisesta vääryydestä. Itarana ja pikkumaisena nirisijänä hän pyysi Nassea maksamaan puolet sakoista. Nasse tuijotti Eksmulkvistia rakastuneempana kuin koskaan: onhan tunnettua, että naiset rakastuvat kusipäihin.

Nasse luki sähköpostin ja sulki tyynenoloisesti ensin sähköpostinsa ja sitten läppärin. Hän meni keittiöön ja joi hanasta pari lasillista vot vettä. Hän venytteli käsiään ja keskittyi ihastelemaan pihaa, jossa mätänivät pihlajanmarjat ja temmelsivät rotat.

Nasse linkutti olohuoneeseen ja avasi television.

Nassen leukaperiä kiristi. Hän istui happamana itähelsinkiläisen luukkunsa sohvassa ja tunsi ensimmäistä kertaa elämässään halua liittyä Perussuomalaisiin, Helvetin Enkeleihin tai vaikka Metallityöväen Liittoon -kunhan hänen ei enää ikinä tarvitsisi lukea elämästä vieraantuneen elitistin narinaa vaikeasta elämästä.

(Ja nyt alkaa sit autot ja muu irtaimisto vähän vittu kärsiä. Heikkohermoiset voivat lopettaa lukemisen tähän.)

Nasse sattui olemaan jotakuinkin selvin päin, joten hän murtautui naapurin Fiatiin ja ajoi sillä Motonettiin. Hän teki raivokkaan ostoskierroksen Motonetissä, City-Marketissa ja Ikeassa. Kolmen tunnin kuluttua hän oli ostanut seuraavat tarvikkeet (ja ne joita ei ollut myynnissä, Nasse näpisti)

- viisi litraa naudan verta
- typerännäköisen pehmoliskon (Ikean lastenosastolta)
- kymmenen litran ämpäreitä
- uretaanimassaa (PALJON)
- akkuvettä
- spray-maalia
- pasuunan (käytetty, kirpputorilta)
- olutta
- taulunkehykset (jätelavalla, johon oltiin merkitty "lutikkaepidemia")
- pumpattavan kuminaisen (kirpputorilta)
- päättömiä barbeja.

Nasse ajoi romukuorman kanssa kotiinsa ja vetäytyi hautomaan kostoa.

Nassen eräänlainen kaveri oli Raippis - holtittomasti käyttäytyvä natiainen, joka oli usein saanut Nassen raivon valtaan, mutta josta Nasse oli ajan saatossa kuitenkin alkanut pitää.

Nasse tiesi Raippiksen hyvät ja huonot puolet, ja aikoi nyt sumeilematta hyödyntää niitä kaikkia. Tarvittiin holtitonta luovuutta ja aloitekykyä.

"Saat nuuskaa, tupakkaa ja alkoholia, jos hankit kärryllisen kusta", Nasse selitti Raippikselle, joka oli heti juonessa mukana. Nasse ja Raippis kävelivät Alepan taakse, jossa oli limainen jäteastia.

"En ikinä saa koottua noin paljoa kusta", Raippis parahti teatraalisesti ja alkoi kärsiä huimauksesta.

Nasse huokaisi. "Oletko kuullut siideripissiksistä? No niin, mitäpä luulet siiderille tapahtuvan, kun se menee pissiksestä läpi."

Raippiksen ilme kirkastui ja hän juoksi pienen riemuringin takapihan ympäri tarttuen sitten kärryihin.

"Nasse, sinä olet meistä se aikuinen ja alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos", lausahti paikalle ilmestynyt Trotski, ja Kurpizza nyökytteli hänen vieressään. Trotski ja Kurpizza olivat Nassen parhaat kaverit, ja nyt he todistivat hänen alennustilaansa.

"Me ainakaan ei kusta", he sanoivat Nasselle.

Nasse tuijotti Trotskia ja Kurpizzaa. Hän tiedosti tilanteensa piinallisen selkeästi: muut hänen ikäisensä litkivät lattea ja huokailivat, miten oikiksen kurssit olivat raskaita ja asuntolainat törkeän suuria. Nasse itse oli hieman syrjäytynyt tavalla, jota oli vaikea määritellä. Nyt hän siis seisoi Alepan takapihalla myymässä alaikäiselle viinaa ja tupakkaa.

"Voisin ostaa Louis Vuittonin käsilaukun ja mennä sitten paskantärkeilemään aikuisten joukkoon", Nasse ajatteli selväjärkisesti. "Voisimme vertailla Stokkan kosteusvoiteita ja keskustella paskantärkeistä asioista latten äärellä trendikahvilassa".

Nassella olisi ollut varaa Louis Vuittonin käsilaukkuun, mutta hän ei pitänyt koko laukkumallista. Lisäksi hän vihasi lattea.

Nasse tuijotti edelleen Trotskia ja Kurpizzaa. He tuijottivat Nassea.

Nasse sai kohtauksen, jonka Raippis diagnosoi oitis hermoromahdukseksi.

"Etteks te vittu tajuu et ku pinna palaa nii se vittu palaa", Raippis kirkui hysteerisenä ja taputti Nassea selkään. "Nasse menehtyy angstiin ja se voi saada ALS-kohtauksen ja kuolion!"

Kurpizza huokasi. Trotski silmäili Nassen tuomia Jaffa-pulloja ja pohti tilannetta analyyttisemmin. Jaffa oli keltaista ja kusi oli keltaista.

"No me kustaan", he huokaisivat yhteen ääneen ja aloittivat Jaffann tankkaamisen. He istuivat hiljaisuuden vallitessa muovilaatikon päällä ja joivat. Raippari nikotteli.

Kahden Jaffa-litran jälkeen Jaffa alkoi pyrkiä ulos. Trotski ja Kurpizza kävelivät vaikean näköisinä astiaa etsiskellen.

"Mikäs Nieriää vaivaa", kysyi paikalle ilmestynyt IT.

Raippis oli tällä välin onnistunut värväämään lauman siideripissiksiä juomaan ja kusemaan Nassen ostamat omenasidukat. Pissikset olivat kotoisin viereisestä lähiöstä ja he olivat niin humalassa, etteivät edes havainneet Raippiksen kusikolehtia.

Raippis kiikutti innoissaan kusta jäteastiaan, joka täyttyi lupaavasti.

Illan suussa Nasse maksoi Raippikselle nuuskat, tupakat ja viinat. Trotski ja Kurpizza seurasivat Nassen vastuutonta mokaketjua apeina.

"Sano sit, jos meidän pitää tulla hakemaan sinut putkasta tai jotain", Kurpizza sanoi. Nasse lupasi soittaa heti kyttiksen pihasta.

Nyt Nasse jäi yksin Alepan pihaan ja aurinko laski.

Nasse istui Alepan betonisella tasanteella ja muisti taas ärtyneenä saamansa sähköpostin.

Eksvistillä oli mulkvistimainen tapa lopettaa kommunikointi yhtäkkiä. Kun Nasse oli ollut ulkomailla ja sairastunut, hän oli lähettänyt Eksvistille tekstiviestin. Tuolloin Eksvisti oli ollut vielä Nyksvisti.

Nyksvisti ei ollut vastannut yhtään mitään. Myöhemmin hän selitti, että sairaudet ahdistivat häntä eikä hän siksi halunnut vastata. Hän ei halunnut "joutua asemaan, jossa joutuu yksin vastaamaan kaikesta".

No, Nyksvististä oli tullut Eksvisti ja hyvä niin. Eksvisti sai uida Tikkurilassa tai vaikka paskassa jos niin halusi. Nasse puolestaan kävi Itäkeskuksen uimahallissa.

Eksvisti piti silloin tällöin yhteyttä Nasseen, joka kuitenkin vihasi eksvistin taipumusta hyytyä. Eksvisti hyytyi usein, ja seisoi silloin aloite- ja toimintakyvyttömänä tuijottamassa ikkunasta ulos. Miesten tapaan Eksvistikin halusi Johtaa Tilanteita. Käytännössä Eksvisti ei saanut aikaan mitään.

Eksvisti oli taas jättänyt vastaamatta Nassen suoraan tekstiviestiin, "koska hän ei tiennyt mitä hänen olisi pitänyt tehdä". Nasse oli odotellut vastausta puolisentoista kuukautta ja päättänyt sitten, että jääköön Eksvisti kokonaan menneisyyteen.

Nasse oli avannut sähköpostinsa ja löytänyt sieltä Eksvistin kummallisen avautumisen, joka alkoi toteamuksella, ettei hän ollut vastannut aiemmin, koska "ei ollut tiennyt mitä tehdä".

Sen jälkeen Eksvisti oli selostanut uuden deittilumppaninsa ominaisuuksista, ja tämä osa viestistä oli se, jonka takia Nassella oli nyt kärryllisen kusta.

Eksvisti oli nimittäin löytänyt tirpusen, jota piti pinnallisena. Tirpusella oli viestin mukaan Audi.

Nasse oli provosoitunut Audista jokseenkin helvetisti.

Nassen oma päivä oli nimittäin sujunut seuraavanlaisesti: Hän oli herättyään matkustanut ensin bussilla, junalla ja ratikalla fysioterapiaan. Matka kesti aika kauan ja jalkavaivaisena Nassea vitutti nilkuttaa ympäri kyliä.

Ratikassa Nasse oli saanut puhelun, ja Nassea pyydettiin työkeikalle lähistölle. Nasse suostui, koska kohde oli lähellä. Se oli karsea virhe: Nassella nimittäin ei ollut mukanaan erästä työkeikan hoitamiseen liittyvää välttämätöntä asiakirjaa. Sen Nasse tajusi suljettuaan puhelimen.

No, Nasse meni fysioterapiaan. Fysioterapiassa Nasse meni ratikalla, junalla ja bussilla takaisin kotiinsa hakemaan sitä saatanan lappua. Nyt Nasse palasi kolmannen kerran bussipysäkille ja taiteili itsensä kahdella eri bussilla hoitamaan työnsä.

Kaikkiaan Nasse oli tehnyt sinä päivänä kymmenen yksittäistä matkaa joukkoliikennevälineillä. Busseilla on taipumus antaa odotuttaa itseään, joten Nasse oli viettänyt erinäisiä aikoja ulkona palelemassa.

Nasse laski, että pelkkään matkustamiseen oli sinä päivänä kulunut vaatimattomasti laskien neljä tuntia, ja Nasse oli suoraan sanottuna HYYIN HYVIN VIHAINEN.

Töiden jälkeen Nasse oli mennyt suoraan Alepaan ja ostanut laatikollisen suklaata. Hän alkoi itsekseen lauhtua, kunnes avasi sähköpostin.

Postista siis ilmeni, että Eksvisti oli löytänyt jonkun kalkkunan, jolla oli Audi, ja nyt Eksvisti pohti surullisena sitä, miten Kalkkuna oli jotenkin pinnallinen.

Vihje: kymmenen matkaa julkisilla vs Audi.

Muutenkin eksvistin elämä kuului olevan taas jotenkin niin helvetin raskasta. Hänellähän oli viiden minuutin automatka työpaikalleen.

Nasse oli viestin luettuaan onnistunut lietsomaan itsensä pyhän raivon valtaan ja istui nyt pimenevässä kesäillassa kusikärryn kanssa.

Kuten todettua, tilanne oli edennyt siihen, että Nasse oli järjestänyt kusen Audiin. Mutta se oli vasta alkusoittoa. Nasse oli nimittäin päättänyt koristella hieman myös Eksvistinsä autoa.

"Kuinka kaunista - nyt hän on löytänyt yhtä pinnallisen ja itsekkään ihmisen kuin itsekin on", Nasse ajatteli ja sahasi barbeilta päitä irti. "Niin että mikäs tässä on ongelma", Nasse pohti itsekseen ja sovitteli irtonaisia päitä eksänsä volkkarin konepellille.

Nasse koversi kahdelta barbilta pään tyhjäksi ja asensi päihin LED-lamput. Barbien muoviset silmäkulmat loistivat pimeässä. Nasse liimasi päät konepellin kulmiin.

"Vähän turhan pinnallisen näköinen auto vieläkin", Nasse arvioi tulosta puoliääneen. Hän tarttui Ikeasta ostamaansa pehmoliskoon ja ratkoi sen saumat. Vanutäytteen Nasse työnsi auton pakoputkeen ja kiinnitti vanun (varmuuden vuoksi) vielä uretaanimassalla.

Pehmoliskosta oli jäljellä vielä bangladeshilaisten ompelema päällinen. Sen Nasse liimasi konepellin keskelle. "Jos vittu ahdistaa olla sovinnainen, niin sielläpä ajelet nyt Nokian pääkonttorin parkkipaikalle", Nasse sähisi itsekseen.

Nasse kauhoi läheisestä kukkapenkistä multaa ja tunki sen ilmastointiritilään. Hän sai aikaan näppärän kukkapenkin - ihan paraatipaikalle tuulilasin eteen. Nasse repi kaupungin istutuksista punaisen pelargoonian, ja istutti sen huolellisesti ritilään. Pelargonian seuraksi hän valitsi sävyyn sointuvan köynnöskasvin.

Seuraavaksi Nasse hulautti auton ikkunan sisään sorkkaraudalla. Auto kaipasi nimittäin verhoja, ja sellaiset Nasse naulasi auton sisäpuolelle naulapyssyllä.

Koko komeuden ylle Nasse valeli vielä naudanverta.

"Aja sillä saatana", Nasse totesi tyytyväisenä ja lähti nilkuttamaan bussipysäkille.

(Kiitän lukijoita tuesta ja menen tässä vaiheessa ostoksille. Kuminuken kohtalo jää toistaiseksi auki. Ideoita otetaan vastaan.)