Mikä siinä on, että osaan aina valita ne valehtelevat ja selän takana pahaa puhuvat ihmiset "ystävikseni". Viimeksi tällä viikolla yksi "ystäväni" nauroi vain päin naamaani, kun selitin hänelle, että olen kiinnostunut yhdestä miehestä ja sanoi, että eipä se taida olla sun arvoinen mies. Ahaa, okei. Selvä.
Nyt olenkin huomannut, että pidän asiani mieluummin ihan omana tietonani enkä niistä enään kenellekään puhu, eikä minulla ole tällä hetkellä yhtäkään ihmistä elämässäni johon voisin luottaa 100%. Voiko nykypäivänä edes luottaa täysin keneenkään? Vai onko vaan niin, että olen valinnut aina ne väärät ihmiset "ystävikseni"?
Joten olenkin rakentanut muurin ympärilleni ja voin sanoa, että se ei olekaan mikään kovin helppo tehtävä kenenkään murtaa mun ympäriltä ja saada mun luottamusta.
En haluaisi tuntea itseäni näin yksinäiseksi, mutta jos luottamuksen liian usein ja liian moni pilaa niin takaisin ei vaan ole enään paluuta...
No joo olipa tämmöinen vuodatus ja myös elämäni ekan kerran tälle palstalle kirjoittelin. Joten kiitos ja anteeks avautumisestani....
Nyt olenkin huomannut, että pidän asiani mieluummin ihan omana tietonani enkä niistä enään kenellekään puhu, eikä minulla ole tällä hetkellä yhtäkään ihmistä elämässäni johon voisin luottaa 100%. Voiko nykypäivänä edes luottaa täysin keneenkään? Vai onko vaan niin, että olen valinnut aina ne väärät ihmiset "ystävikseni"?
Joten olenkin rakentanut muurin ympärilleni ja voin sanoa, että se ei olekaan mikään kovin helppo tehtävä kenenkään murtaa mun ympäriltä ja saada mun luottamusta.
En haluaisi tuntea itseäni näin yksinäiseksi, mutta jos luottamuksen liian usein ja liian moni pilaa niin takaisin ei vaan ole enään paluuta...
No joo olipa tämmöinen vuodatus ja myös elämäni ekan kerran tälle palstalle kirjoittelin. Joten kiitos ja anteeks avautumisestani....
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Ystävä" ei kuulosta kauhean sosiaalisesti älykkäältä kun nauraa ihastumisellesi. Tuo on tosin ihan normaalia ihmisten käytöstä vaikkei aina kivaa. Ei hän välttämättä tarkoita sitä pahalla.
Se että löytää ystävän joka oikeasti hyväksyy sellaisena kuin on, pyrkii aidosti ymmärtämään ja on kiinnostunut asioistasi, ei sellaista ole mikään helppo löytää. Minusta tuollaisen ihmisen voi hyvin pitää kaverina jos hän on muuten kivaa seuraa, mutta ei ehkä kannata kaikkein henkilökohtaisimmista asioista avautua.