Ahdistaa yksitoikkoinen ja yksinäinen elämä...en enää haluaisi jäädä töistä vapaalle, koska tiedän että ahdistun yksinäisyyteeni. Haluaisin olla aina töissä, toisaalta haluaisin olla myös paljon rakkaiden lemmikkieni kanssa. Useimmiten jään vapaalle yövuorosta aamuisin, jonka jälkeinen päivä on yhtä helvettiä. Koska kärsin unettomuudesta ja teen unissani töitä, yövuoron jälkeiset päiväunet jäävät aina alle 3 tuntisiksi ja heräämisen jälkeinen ahdistus on vaan niin kammottavaa. Viimeaikaiset vaikeat ihmissuhde- ja perhekuviot lamauttaa ja oksettaa; en osaa muuta kun itkeä ahdistuneena ja ruoka ei pysy sisällä. Säälin jo koiriani kun joutuvat joka päivä emännästään huolehtien seuraamaan loputonta itkemistäni.
Olen liian väsynyt ylläpitämään niitä vähäisiä sosiaalisia suhteita, joita joskus vielä oli. En halua kuormittaa muita ongelmillani, vaikka olenkin aina mielelläni kuunnelut muita ja halunnut auttaa (ehkä vähän liikaakin) toisia selvittämään elämän taakkoja. Jos joku kysyy kuulumisia, sanon vaan ettei mitään ihmeellistä. Minulla on kuori, jonka en halua särkyvän..pidän mieluummin matalaa profiilia, kun näyttäisin heikkouteni. Haluaisin miehen, jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Mutta tiedän että tämä ei ole mahdollista muuta kuin elokuvassa. Ketään ei kiinnosta näin heikko ja ahdistunut ihminen. Tämä kaikki saattaisi kuitenkin helpottaa, jos ei tarvisi tuntea olevansa aina yksin maailmassa. Ehkä kuitenkin aiemmin tukehdun tähän ahdistukseen.
ahdistaa liikaa
6
258
Vastaukset
- siitä se sitten ...
Ei ihminen ole akku joka vain antaa virtaa ilman latausta. Olet uupunut ja yliväsynyt ja tarvitset nyt lomaa ja lepoa. Kun on väsynyt, niin arki on todellisuutta harmaampi ja ei näe tulevaisuutta.
Mies ei ala alkuromantiikan jälkeen väsyneen naikkosen olkatueksi ja kuuntelijaksi ja jos niin, niin uupuu itsekkin rinnalla.
Kyllä sinun pitää hankkia nyt kunnon sairausloma ja saada unirästit pois. - ei tulevaisuutta
Näin varmasti pitäisikin...nyt on vaan tämä aika kun kaupunki kiristää sijaisista jne, näihin uupumis-sairaslomiin suhtaudutaan nahkeasti. Ja määräaikainen kun olen, saattaisi työn jatkuminen olla vaakalaudalla jos lähtisin hakemaan sairaslomaa tällaiseen vaivaan. Kovasti kyllä haluavat pysyä ajantasalla työntekijöiden kaikinpuolisesta hyvinvoinnista lähettelemällä erilaisia kyselykuponkeja, mutta samalla hiljaa kuormittavat työväkeä säästöjutuillaan.
Olen ollut ko työnantajan hommissa määräaikaisena toistakymmentä vuotta ja tehnyt työni tunnollisesti, 5 vuotta sitten sairastin niin että olin 2 viikkoa pois pelistä saikulla kotona. Pelkään, että sopimustani ei enää jatketa jos työnantajan edustaja huomaisi että minulla on tällainen "virtavaje" - ongelma...- Älä jää yksin
Hanki itsellesi ehdottomasti vakituinen psykiatri, terapeutti ja lääkitys ahdistukseen. Olen kokenut kolme vaikeaa masennusta, 2006 diagnosoitiin vaikea masennus, laaja-alainen paniikki- ja ahdistushäiriö sekä dissosiatiivinen oireyhtymä.
Kolmevuotinen Kelan tukema psykoterapia takana, sen jälkeen kerran kahdessa viikossa 1,5 h hypno- ja kognitiividessa terapiassa, jossa käyn edelleen kerran kuussa (omalla rahalla). Olen yksinkertaisesti hyväksynyt faktan, että olen psyykelääkityksellä loppuelämäni!
Piiiitkän terapian aikana olen vasta nyt melkein viisikymppisenä käsitellyt elämäni ja hyväksynyt masennuskaudet ym. osaksi minua ja elämäntarinaani.
Huhtikuussa diagnosoitiin epilepsia. Nyt syön melkoisen keitoksen sekä epilepsia- että psyykelääkkeitä loppuelämäni. Voin hyvin, käyn töissä, olen äiti, vaimo ja mummo. Toisinaan itkeä kollotan kuin pikkulapsi. Toisinaan olen vahva ja kestän vaikka mitä.
11 tablettia päivässä, kaksi B12-vitamiinia ja Berocca. Kaikki lääkärin määräyksestä. En ole milloinkaan aloittanut tai lopettanut minkäänlaista lääkitystä ilman lääkärin ohjeistusta.
Terapiasuhteesta en luovu ikinä, mikäli minusta on kiinni.
Yksin ei täällä tarvitse olla. Terapian ja lääkityksen pariin pääset varmasti. Aluksi terveyskeskuksen tai työterveyden kautta. Pari viikkoa poissa töistä ilman minkäänlaisia muita toimenpiteitä eu valitettavasti auta sinua.
Olen käynyt läpi vaikeat masennukset, yli rajojen menevän paniikin, epätodelliauusen tunteet, minävierauden eli depersonalisaation ja vaikka mitä. Kun sain tunteilleni ja oloilleni diagnoosin olin jo helpottuneempi. Sen jälkeen ensin vahva lääkitys ja sitten pitkä terapia, todella pitkä.
Ei kannata yksin googlailla, mikähän minua vaivaa tai hakea apua vain täältä keskustelupalstalta. Hakeudu lääkäriin, pidä pääsi, vaadi, liioittele oireita jos on pakko, jotta saisit apua. Älä jää yksin.
Elämä on lahja, ja siitä voi nauttia. Avun saaneena. Masentuneena ei nauti mistään. Terapia on ehdotonta. Pelkkä lääkitys ei ole riittävä vaihtoehto.
T. "Ehkä vielä joskus tulee alamäki mutta tiedän että selviän - jollain keinoin"
- hoitoon vain ja heti
Kyllä kannattaa jäädä huilaamaan, jos jatkat niin tulee se lopullinen romahdus ja sitten olet loppuelämääsi työn syrjässä. Kyllä kokenut hoitaja töitä saa. Älä pelkää työn saannin puolesta.
SOS-kriisikeskus vastaa
Hei,
vaikeassa elämäntilanteessa voi hakea keskusteluapua myös auttavilta tahoilta.
Alla linkki Suomen Mielenterveysseuran tarjoamiin palveluihin.
http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus
Lämpimin terveisin,
SOS-kriisikeskus- hully
Itselläni tapahtunut elämässä kaikenlaista pahaa. Perhepiirissä pahimpia mahdollisia asioita, pedofiliasta huumeriippuvuuteen. Avioero, ja etenkin sen jälkeinen sekoilu. Valitettavasti voin sanoa, että vaikka se oikea kumppani löytyisikin. Ei välttämättä ratkaise vielä mitään. Voi saada nimittäin kerralla kaiken mitä haluaa, ja myös se tekee onnettomaksi kun ei ole enää mitään tavoteltavaa elämässä. Puhuminen psykologille voi auttaa. Ja suosittelenkin lämpimästi. Itselläni se vain poisti ns. Suojaavankuoren, ja nyt olen entistä ahdistuneempi, vaikka kaiken pitäs olla kunnossa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743345
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t311921Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681909Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian171446- 281391
Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja261308Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61296Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631207Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101197Kerro nainen
Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.53965