Ensimmäinen lapsemme täyttää yksi vuotta ja innolla olemme juhlia odottaneet ja järjestelleet. Kaikki isovanhemmat ovat ilmoittaneet etteivät pääse juhliin. "Tulkaa sitten hakemaan lahja täältä mummolasta, me ei nyt viitsitä tulla." Itkettää.
Vaan sama kaava on toistunut koko lapsen elinvuoden ajan. Yksikään isovanhempi ei ole käynyt edes kylässä eikä ostanut mitään lahjoja tai muutenkaan muistanut millään tavalla. Kaikki yhteydenpito on meidän varassamme. Me käydään isovanhempien luona, kun heille sopii ja sitten kun sinne menee niin saa vain paheksuvia kommentteja, että käytte liian harvoin. Mutta eihän sitä pienen vauvan vanhemmat jaksa joka viikonloppu olla menossa kylään, kun levätä saadaan vain viikonloppuisin. Yhtään vapaa iltaa emme ole pitäneet lapsen syntymän jälkeen, koska lastenhoitajia ei ole.
Ristiäisissä sentään kävivät, vaan sielläkin sai kuulla yhdeltä mummolta kommentin, että ei olisi jaksettu tulla, mutta tultiin sitten kuitenkin, ei viitsitä olla kauaa. Ei puhettakaan, että apua saisi koskaan keneltäkään. Ja kaikki isovanhemmat asuvat ihan lähellä ja kykenevät autoilemaan, käymään ostoksilla ja asioilla ja ystäviensä kanssa kahvilla sun muissa harrastuksissa. Mutta, kun tämä meidän lapsemme ei ole se ensimmäinen eikä edes kolmas lapsenlapsi kenellekään isovanhemmalle niin mitä sitä enää hössöttämään. Onhan niille aiemmille ostettu lahjoja ja niitä paapottu, niin enää ei vissiin jaksa. Niin surettaa. Kyllä sitä pitäisi isovanhempien teoillaan osoittaa, että välittävät, jos edes välittävät. Kumpa olisikin lapsellamme sellainen ihana, hössöttävä mummo tai ukki, joka kävisi kylässä tai edes soittaisi, mutta nämä isovanhemmat eivät vaivaudu edes sen vertaa. Eikä sitä niille kenellekään voi asiasta sanoa, suuttuvat vaan.
Tiedän, ettei minun lapseni tule koskaan menemään mummolaan hoitoon niin kuin minä itse olen ollut. Ne olivat niin ihania hetkiä mummolassa ja minun lapseni ei tule sellaisia koskaan kokemaan.
Huonot isovanhemmat
61
3629
Vastaukset
- Just hössää niin
Ihan käsittämätöntä. Mikä ihme vaivaa? Minä olen lasten luona niin pitkään että huomaan jo että haluavat lähtevän. En siitä loukkaannu, lapsenlapsia vaan tulee niin ikävä, että ihan pakko on käydä. Etkö todellakaan voisi jutella? Tosi kurjaa sekä sinulle että varsinkin lapsillesi.
- kohtuus kaikessa
Ajattele niin, että on helpompi mennä perheinesi isovanhempien luo, missä saat valmiit ruuat ja passauksen. Jos he tulevat teille, joudut itse siivoamaan ja leipomaan. Yleensä isovanhempien luona on myös enemmän tilaa tavata ja viettää aikaa muutenkin kuin nuoren kodin ainoalla sohvalla istuen.
Ota nyös huomioon, että heillä on oma elämä, kotityöt, ystävät ja harrastukset, ehkä useita lapsia ja lastenlapsia, joiden luona ei voi kiertää jatkuvasti. Laskeppa montako matkapäivää heille tulee, jos käyvät jokaisen lapsenlapsen luona niin usein kuin sinä haluaisit. Silloin on parempi ratkaisu, että lasten perheet tulevat käymään ja isovanhemmat voivat samalla kotoaan käsin tehdä muitakin asioitaan.- Pitkästä virsi kauni
Tämä on mielestäni hyvä puoli isovanhemmilla kyläilyssä!
Mutta se on vain yksi näkemys asiaan. Yksi tilanne. Kaikilla isovanhemmilla ei ole passausta ja ruokia valmiina tai pyytävät apua niiden laittoon tai siivoukseen.
Sama pätee toisinkin päin, että isovanhemmatkin voisivat tulla kylään niin saisivat paapomista, päivällisen, kahvit ja passauksen.
Isovanhemmilla on aikuisen koti jossa on otettava huomioon etteivät lapset kaada tai riko mitään. Kotona tilat on sopeutettu lapsiperheen elämään. Tilan puolesta ei kaikilla isovanhemmilla ole isompia koteja vaan ovat muuttaneet pienempään ja lapsiperhe asuu isossa talossa.
Lapsiperheen arki on niin kiireistä että 100%:sti todella on oma elämä vanhemmillakin, kotityöt, lapsiperheen arki, ystäviä ja harrastuksiakin olisi johonkin väliin hyvä yrittää mahduttaa että saa akkuja ladattua, hetken aikaa itselle, vastapainoa hektiselle arjelle ja voimavaroja iloita lapsiperheen arjen iloista.
Oman elämänkokemuksen mukaan lapsiperheen arki on huomattavasti kiireisempää ja hoidettavia asioita huomattavisti enemmän kuin kahden aikuisen taloudessa tai yksin eläessä, on huolehdittava muidenkin tarpeista kuin vain omista.
Kun isovanhemmat tulevat kylään ja ovat lasten kanssa, itselle jää kullanarvoista aikaa hoitaa muita asioita kotona.
En ymmärrä miten tämä ongelma koskettaisi vain isovanhempia eikä olisi osa lapsiperheen vanhemman arkea? Pestävänä on monen ihmisen pyykit, kokattavana monen ihmisen ruoat, haettavana kaupasta monen ihmisen ruoat, tarvikkeet, vaatteet ja muut, varsinkin kasvavan ja energiaa ja vaatteita kuluttavan lapsen kanssa usein varmaan suurempi urakka kuin aikuisen kohdalla, siivottavana monen ihmisen edestä pölyjä, roskia ja sotkuja, tehtävänä vaatehuoltoa, huolehdittavana toistenkin hygienia ja perustarpeet kun lapset eivät vielä itse osaa ym ym ym... Ehdittävä tehdä välissä jotain kivaakin lasten kanssa jotta mukavaa yhdessäoloaikaa tulee, tuettava, opastettava, neuvottava, autettava, lohdutettava, kuunneltava, paapottava... Lista on ihan loputon.
Lasten kanssa on mukavaa, mutta on vähän tekopyhää selittää että isovanhemmalla olisi niin rankkaa kun pitää itsestään huolehtia.
Jos ei aikuinen ihminen selviä kunnialla omasta itsestään huolehtimisesta, niin eikö sitä varten ole olemassa juuri vanhainkoteja ym. joista saa apua arjen askareisiin?
Mielestäni lastenlasten määrä ei vaikuta isovanhempien matkustamiseen. Jos eivät halua/jaksa matkustaa kuin pari kertaa vuodessa, niin jakakoon vuorot sitten sen mukaan että kutakin perhettä nähdään kerrallaan. Vaikka väli olisi pitkä ja kävisi kunkin lapsenlapsen luona vain joka toinen vuosi, niin parempi sekin on kuin ettei tee yhtään mitään.
Ja kyllä suoraan sanoen minusta aika laiskaa touhua jos kokee liian rankaksi ihmisen synttäreillä käymisen kerran vuodessa.
Ei se ihminen kovin tärkeä ole, jos ei viitsi kerran vuodessa vaivautua näkemään poistumalla oman kodin seinien sisältä... Ihan rehellisesti puhuen.
Jos edes syntymäpäiville ei tulla, vaikka on kutsuttu, on se silkkaa välinpitämättömyyttä.
Sinuna olisin kyllä kysynyt, että ettekö te välitä meistä ja lapsesta.
Kannattaisiko pitää kyläilytaukoa, sanoa vaan, ettei viitsitä.
Josko sillä pääsisi asian juureen ja voisitte keskustella.- Äiti, isä ja 3 lasta
Jos isovanhemmilla ei ole muuta estettä tulla lapsenne 1-vuotissynttäreille kuin, että emme viitsi tulla, niin huonosti on asiat.
Tuo, että he ovat käyneet lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana vain ristiäisissä on kuitenkin aika lähellä normaalia kanssakäymistä, kun on kyse iäkkäämmistä ihmisistä. he ovat tapoihinsa juurtuneet ja viihtyvät parhaiten kotosalla. Ja eihän sillä pikkuisella ristiäisten lisäksi muita juhlia ole vielä ollutkaan, sillä nimipäiviä harvat ajattelevat juhlinnan arvoisiksi.
Apua ei oikeastaan kannata edes odottaa, sillä isovanhemmat odottavat jo tuossa vaiheessa, että he ovat enemmän avun tarpeessa kuin nuoret ihmiset. - Kompromisseja
Isovanhemmuus ei ole velvollisuus!
Kukaan aikuinen ihminen ei voi mennä kertomaan toiselle aikuiselle ihmiselle miten hänen pitää toimia!
Voidaan pitää "hyvänä" vanhempana olona sitä, että vanhempi antaa isovanhemmalle mahdollisuuden muodostaa läheiset välit lastenlapsiinsa, viemällä lapsia isovanhemmille kylään.
Samoin voidaan pitää "hyvänä" isovanhemmuutena sitä että isovanhempi on kiinnostunut lastenlapsistaan ja haluaa olla osa heidän elämäänsä.
Ja samoin voidaan pitää "hyvänä" vanhemmuutena sitä että on kiinnostunut oman aikuisen lapsensa, tämän perheen ja lastenlasten elämästä, jaksamisesta ja hyvinvoinnista, samoin kuin että "hyvä" aikuinen lapsi vastavuoroisesti ylläpitää läheisiä välejä vanhempiinsa, auttaa ja tukee tarvittaessa, kuten vanhemmat tarvittaessa tukevat ja auttavat omia lapsiaan ja heidän perhettään.
Mutta ihmisiä on erilaisia, jokainen tekee omannäköisensä valinnat, joista seuraa väistämättä reaktio, tuntemuksia ja vastaavasti uusia valintoja toisen osapuolen toimesta. Näitäkään ei voi paheksua...
Jos isovanhemmat eivät halua kyläillä, se on vain hyväksyttävä, mikään säännöstö ei kerro että heidän kuuluu niin tehdä. Mikään säännöstö ei myöskään kerro että lastenlapsia on vietävä kylään isovanhemmille.
Kerro miltä sinusta heidän valintansa tuntuu ja mitä toivoisit, millaisesta unelmoit, ilman vaatimuksia tai pyyntöjä. Jos he valitsevat edelleen olla käymättä teillä, mieti aiheuttaako se sinulle sen verran pahaa mieltä, turhautumista ja huonoa oloa, että olisi järkevää pysytellä hieman etäämmällä näistä ihmisistä, jotka eivät halua tai joita ei kiinnosta ottaa tunteitasi ja toiveitasi huomioon? Hyvä muistaa myös heidän toiveensa ja tuntemuksensa tästä asiasta.
Jos he yrittäisivät enemmän ja kyläilisivät teille sentään joskus, vaikka kerran vuodessa, ja te sitten yrittäisitte myös nykyistä enemmän, ja kyläilisitte vuorostanne heillä vähän useammin, vaikka muutaman kerran vuodessa?
Noin muuten en ymmärrä miten aikuinen, liikkumaan pystyvä ihminen voi juosta omissa riennoissa, muttei voi lähteä omalle aikuiselle lapselleen kylään? Ehkei ole kyläillyt ennen lastenlasten tuloakaan eivätkä välit ole olleet aiemminkaan läheiset? Silloin tällaisesta unelmasta läheisistä isovanhemmista kannattaa mielestäni luopua, se ei tule toteutumaan.
Kyllä aikuisen ihmisen itsensä liikuttaminen on paljon helpompaa kuin lapsiperheen lähteä kyläilemään, lähteminen itsessään jo vie energiaa ja väsyttää, sekin on hyvä sanoa, kaikki eivät tule tätä ajatelleeksi. Kyläily on mukavaa mutta itse ainakin olen kertonut avoimesti etten vaan tällä hetkellä yksinkertaisesti jaksa kovin tiiviisti kyläillä kun lapset ovat pieniä.
Jos isovanhempi ei halua olla aktiivinen isovanhempi, se hänelle suotakoon. Ja jos vanhempi ei halua olla kovin tiiviisti tekemisissä epäaktiivisen isovanhemman kanssa, se hänelle suotakoon. Kukaan ei voi pahastua. Jos tilanteeseen haluaa muutosta, toista ei voi muuttaa vaan on itse tehtävä jotain erilailla. Jos esim. ette tuon seurauksena näe juuri ollenkaan ja isovanhempi on tyytymätön tilanteeseen, hän voi itse aktivoitua ja rimputtaa teidän ovikelloanne. Hän tietää kyllä mistä teidät löytää jos kiinnostusta ja halua löytyy.
Ehkä kannattaa kertoa että aika monelle ihmiselle se koti on ykköspaikka, on helpompi ottaa vieraita kylään kuin lähteä omalta mukavuusalueelta toisten nurkkiin vieraaksi. Ei se heillä ole välttämättä niin erilailla kuin teillä.
Toisaalta isovanhemmilla ikä painaa ja elämästä haluaa nauttiakin. Mutta niin haluavat lapsiperheen vanhemmatkin välillä nauttia elämästä, lapsiperheen arki on kiireistä ja niin sen kuuluukin olla, siihen on vain sopeuduttava. Mutta on vanhuuden vaivoihinkin sopeuduttava, voi yrittää pysyä aktiivisena, tai jäädä sänkyyn makaamaan.
Hyväksy tilanne ja jatka elämää. Ole niiden ihmisten kanssa jotka haluvat olla kanssasi. Isovanhempia voi nähdä sitten aina välillä, silloin kun se itselle sopii ja omin ehdoin - aivan kuten hekin tekevät - oman ja perheen jaksamisen ja mukavuuskäsityksen mukaan. - Kommentti sivusta
Kommenttina muuten miksi äidit varmaan kirjoittelevat tänne isovanhempien palstalle, on se että jos äiti-palstalle kirjoittaa näistä ongelmista, joihin toivoisi isovanhemmilta näkemystä, kysymykseen ei tule vastauksia isovanhempi-ikäisiltä.
Tässä yritetään usein kai mielen purkamisen lisäksi hakea näkemyksiä jotka auttaisivat ymmärtämään asiaa ja helpottamaan omaa oloa, ehkä näkemään asiat eri tavalla ja yrittämään ymmärtää näkeekö koko homman jotenkin väärin tai hassusti.
Ehkä osa hakee sympatiaa, mutta jos vaan siitä olisi kyse, varmaan kirjoitukset rajoittuisivat äiti-palstalle ja siellä haukuttaisiin rauhassa isovanhemmat pystyyn, sehän olisi helpompaa kuin täällä?
Tai ehkä osa haluaisi herätellä isovanhempi-ikäisiä näkemään asiat lapsen ja lapsenlapsen näkökulmasta, eikä tiedä siihen muuta tapaa kuin anonyymisti kirjoittamisen. - Itse en jaksa
edes enää kommentoida, koska itsellä ihan sama tilanne ja suvusta olen vieraantunut jo ajat sitten. Lasten takia todella kurja tilanne, että kaikki ovat toisiaan kohtaan niin välinpitämättömiä. Itselle tulee tunne, että minut on haluttukin savustaa ulos koko porukasta.
Välillä todella masentavaa, kun kuitenkin on verisukulaisia, mutta sitten ei vain olla missään tekemisissä ollenkaan. - Ihme valittajia
On teilläkin ongelmat! Olisitte terveestä lapsesta onnellisia eikä murehtia siitä ettei ole sukua ympärillä ihailemassa.
Onko ihmiset niin narsistisia nykyään että tarvitaan kamala suku häslinki yhden kakaran ympärille?- Sivusta1
Miksi pitää loukaten kommentoida? Helppoa varmaan anonyyminä mutta mitä angstia on tarve purkaa? En ole aloittaja.
Tämä on se juttu, osa ei arvosta perhearvoja, osa arvostaa ja on surullinen kun on niin erilainen kuin vanhempansa tai sukulaisensa, jotka viis veisaavat näistä tai läheistensä elämästä. Minusta tunnekylmä ihminen ei ole kovin kiva läheinen. En tarvitse heitä jälkikasvuni ihailemiseen. Tiedän oman lapseni arvon muutenkin. - Isovanhemmille avuks
Sivusta1 kirjoitti:
Miksi pitää loukaten kommentoida? Helppoa varmaan anonyyminä mutta mitä angstia on tarve purkaa? En ole aloittaja.
Tämä on se juttu, osa ei arvosta perhearvoja, osa arvostaa ja on surullinen kun on niin erilainen kuin vanhempansa tai sukulaisensa, jotka viis veisaavat näistä tai läheistensä elämästä. Minusta tunnekylmä ihminen ei ole kovin kiva läheinen. En tarvitse heitä jälkikasvuni ihailemiseen. Tiedän oman lapseni arvon muutenkin.Mistä me voimme tietää onko avaaja ollut huono tytär tai miniä? Hyvinkin voi olla, ettei avaaja välitä perhearvoista muulloin kuin silloin, kun on itse saamapuolella. Toivon tietysti, että avaaja on ollut suureksi avuksi lapsensa isovanhemmille ja myös muistanut huomioida heidän merkkipäivänsä ja autellu arjesa.
Se että on pieni lapsi, ei tarkoita että kaikki tulevat kumartamaan "madonnaa ja lasta". Lapsi ei invalidisoi ja tee ihmisestä apua tarvitsevan avuttoman olion.
- smummix
Ovatko isovanhemmat kenties iäkkäitä tai sairaita? Kyllähän oman lapsenlapsen synttäreille pitäisi mennä jos matka ei ole ylivoimaisen pitkä. Jos kyseessä on terveet nuoret isovanhemmat tilanteesi on kyllä käsittämätön.
- ei aina
jaksa tai sitten ei vaan kiinnosta enää kun omat lapset on saanut kasvatettu aikuisiksi.
- Ihminen voi valita
Tuo ei kiinnosta taitaa olla todenmukaisin.
- Viitseliästä
Sanotko käsi sydämellä ihan oikeasti, että isovanhempi sanoi: "Ei viitsitä tulla".?
No jos niin sanoi, niin pitääkö teidän viitsiä sitten hakea se lahja.
Sano mummulaan: "Viitsitkö lähettää sen postipakettina. Ei viitsitä nyt lähteä sitä hakemaan."
Turha sanoa, että ne suuttuu siitä. Ettekö tekin suuttuneet? Jos pitää kiukutella, olkoon se molemminpuoleista sitten. - uono mummo
Tarkoittaako isovanhemmuus nykyään nuoren perheen palvelua ja passaamista? Kun aikoinaan itse nuorena perheenä mentiin mummolaan, mentiin sinne myös avuksi tai ainakin osallistuttiin taloustöihin ja vietiin ruokaa mennessämme. Hoidettiin itse lapsemme ja pidettiin huoli ettei toisten kotia sotketa. Pidettiin huoli siitä ettei perheestämme ja lapsista olisi vaivaa kyläilyn aikana
Nyt meillä oli viikonlopun kylässä poika perheineen, kaksi lasta. Laitoin heille ruuat, järjestin vuoteet, siivosin paikkoja taukoamatta heidän tavaroistaan. Tämän lisäksi he pyysivät minua vaipanvaihtoon ja avuksi lasten viihdyttämiseen, kun kerran olin saatavilla. He lähtivät kaksistaan kauppoihin ja illalla huvittelemaan, kun sopivasti olimme käytettävissä lapsenvahdiksi. Lopuksi meille jäi sotkettu koti ja iso ruokalasku. Näinkö sen teidän mielestänne pitää mennä?
Älkää sanoko, että itse olen heidät sellaiseksi kasvattanut, myönnän että niin on käynyt ja olen passannut heitä liikaa. Jos nyt - myöhässä toki - yritän kasvattaa heitä itse asiansa hoitaviksi ja muita ihmisiä auttavaisiksi, sanotteko että olen huono isoäiti?- vanha äiti
Et sinä ole yksin lapsiasi sellaiseksi kasvattanut. Kyllä panoksensa ovat antaneet myös monenkarvaiset oheiskasvattajat kavereista lehtien ja television "asiantuntijoihin", jotka toitottavat omaa aikaa, baanalla kiitämistä ja parisuhteen hoitamista, joihin lapsi ei sovi.
Sillä lailla on saatu aikaan kiittämätön, saamaton ja masentunut sukupolvi, jonka arvojärjestyksessä lapset tulevat vasta loppupuolella - vanhemmat eivät lainkaan. Mikä ikävintä, jatkuva baareissa norkoilu ja saalistaminen johtaa usein uuden onnen löytymiseen perheen hajoamiseen.
Kun ihminen perustaa perheen ja saa lapsia, hänen pitäisi ymmärtää, että nuoruus on nyt ohi ja vastuullinen aikuisuus alkanut. - mummo neljälle
vanha äiti kirjoitti:
Et sinä ole yksin lapsiasi sellaiseksi kasvattanut. Kyllä panoksensa ovat antaneet myös monenkarvaiset oheiskasvattajat kavereista lehtien ja television "asiantuntijoihin", jotka toitottavat omaa aikaa, baanalla kiitämistä ja parisuhteen hoitamista, joihin lapsi ei sovi.
Sillä lailla on saatu aikaan kiittämätön, saamaton ja masentunut sukupolvi, jonka arvojärjestyksessä lapset tulevat vasta loppupuolella - vanhemmat eivät lainkaan. Mikä ikävintä, jatkuva baareissa norkoilu ja saalistaminen johtaa usein uuden onnen löytymiseen perheen hajoamiseen.
Kun ihminen perustaa perheen ja saa lapsia, hänen pitäisi ymmärtää, että nuoruus on nyt ohi ja vastuullinen aikuisuus alkanut.uono mummo ja vanha äiti. Eihän aloittajalla edes tästä asiasta ollut kysekään vaan siitä miksi ei voida tulla edes lapsen syntymäpäiville. Luulisi tuota sen verran olevan aikaa ja jaksamista myös isovanhemman puolelta käydä kylässä kun pyydetään.
Siis oma lapsi pyytää pienokaisen synttäreille.
Mutta onko isovanhemmista tullut niin itsekkäitä ja huomionkipeitä ja ilkeitä että oman lapsen ja lapsenlapsen mieli on aivan pakko pahoittaa ?
Voisi myös ajatella että ehkä voi olla viimeinen kerta kun edes pientä ihmistä näkeekään.
Tietenkin ymmärrän erittäin vanhoja ja sairaita isovanhempia etteivät he uskalla mennä flunssa aikana lasten synttäreille. - vanha äiti
mummo neljälle kirjoitti:
uono mummo ja vanha äiti. Eihän aloittajalla edes tästä asiasta ollut kysekään vaan siitä miksi ei voida tulla edes lapsen syntymäpäiville. Luulisi tuota sen verran olevan aikaa ja jaksamista myös isovanhemman puolelta käydä kylässä kun pyydetään.
Siis oma lapsi pyytää pienokaisen synttäreille.
Mutta onko isovanhemmista tullut niin itsekkäitä ja huomionkipeitä ja ilkeitä että oman lapsen ja lapsenlapsen mieli on aivan pakko pahoittaa ?
Voisi myös ajatella että ehkä voi olla viimeinen kerta kun edes pientä ihmistä näkeekään.
Tietenkin ymmärrän erittäin vanhoja ja sairaita isovanhempia etteivät he uskalla mennä flunssa aikana lasten synttäreille.Tämä keskustelu on rönsyillyt, kuten keskustelulla on tapana.
En tosiaankaan tiedä, miksi vanhempasi eivät tule lapsesi syntymäpäiville. Yleensä ihmisillä on jostakin kieltäytymiseen jompikumpi seuraavista syistä: he eivät joko voi tai halua.
Sinun kannattaa kysyä vanhemmiltasi, miksi he eivät tule lapsesi syntymäpäiville. Siten asia todennäköisimmin selviää. - mummo neljälle
vanha äiti kirjoitti:
Tämä keskustelu on rönsyillyt, kuten keskustelulla on tapana.
En tosiaankaan tiedä, miksi vanhempasi eivät tule lapsesi syntymäpäiville. Yleensä ihmisillä on jostakin kieltäytymiseen jompikumpi seuraavista syistä: he eivät joko voi tai halua.
Sinun kannattaa kysyä vanhemmiltasi, miksi he eivät tule lapsesi syntymäpäiville. Siten asia todennäköisimmin selviää.En ole aloittaja ja tiedän miksi omat vanhempani eivät koskaan tulleet omien lapsieni synttäreille, kastajaisiin, rippijuhliin , ylioppilasjuhliin tai kun lapseni menivät naimisiin. Heillä ei kertakaikkiaan ollut mahdollisuutta kun oli aina sitä tai tätä estettä ja karjatilalta siihen aikaan eivät päässeet mihinkään. ja olihan meillä välimatkaa 2000km
Mutta itse kyllä käyn jokaisen lapsenlapseni synttäreillä ja muuten vaan kylässä ja he käyvät luonani. Siksi en ymmärrä isovanhempia jos heillä omat autot tai julkiset kulkuneuvot lähellä miksi eivät tutustu lastenlapsiinsa. - Maantietoa
mummo neljälle kirjoitti:
En ole aloittaja ja tiedän miksi omat vanhempani eivät koskaan tulleet omien lapsieni synttäreille, kastajaisiin, rippijuhliin , ylioppilasjuhliin tai kun lapseni menivät naimisiin. Heillä ei kertakaikkiaan ollut mahdollisuutta kun oli aina sitä tai tätä estettä ja karjatilalta siihen aikaan eivät päässeet mihinkään. ja olihan meillä välimatkaa 2000km
Mutta itse kyllä käyn jokaisen lapsenlapseni synttäreillä ja muuten vaan kylässä ja he käyvät luonani. Siksi en ymmärrä isovanhempia jos heillä omat autot tai julkiset kulkuneuvot lähellä miksi eivät tutustu lastenlapsiinsa.2000 km? Koko Suomen pituus? Raja Venäjän kanssa on 1600 km.
- mummo neljälle
Maantietoa kirjoitti:
2000 km? Koko Suomen pituus? Raja Venäjän kanssa on 1600 km.
Niin, eikö ole hassua että tännekin palstalle voi Suomalainen kirjoittaa ulkomailta.
- Anonyymi
mummo neljälle kirjoitti:
En ole aloittaja ja tiedän miksi omat vanhempani eivät koskaan tulleet omien lapsieni synttäreille, kastajaisiin, rippijuhliin , ylioppilasjuhliin tai kun lapseni menivät naimisiin. Heillä ei kertakaikkiaan ollut mahdollisuutta kun oli aina sitä tai tätä estettä ja karjatilalta siihen aikaan eivät päässeet mihinkään. ja olihan meillä välimatkaa 2000km
Mutta itse kyllä käyn jokaisen lapsenlapseni synttäreillä ja muuten vaan kylässä ja he käyvät luonani. Siksi en ymmärrä isovanhempia jos heillä omat autot tai julkiset kulkuneuvot lähellä miksi eivät tutustu lastenlapsiinsa.Meidän lastenlasta ei ole tulleet kukaan katsomaan. Totesivat vaan että onhan tuo nyt ihmisen näkönen kun lähetimme valokuvan
- Elämänmenoa
Vai "itkettää"!
On se kyllä merkillistä, että kun nuorille ihmisille syntyy lapsi, on se niin maailmaa mullistava asia, että kaikkien pitää juoksujalkaa rientää lapsukaista palvomaan ja muistaa monin tavoin kuukaudesta ja vuodesta toiseen, ostaa lahjoja, ottaa yökylään, hoitaa viikonloput, päästää vanhemmat "vapaalle", ihailla ja ymmärtää nuorten vaikeuksia. Avustaa rahalla ja työllä.
Miksi ihmeessä isovanhemmilta odotetaan hössöttämistä ja paapomista. Asiallisilta ihmisiltä, joilla on vuosikymmenten järkevä elämä takanaan!
Lapset ovat tietysti ihania, mutta ei isovanhemmilla ole aina aikaa eikä edes kiinnostusta käydä lapsen merkkipäivinä onnittelukäynnillä. Lapsi ei osaa heitä kaivata, jos heitä ei näy. Eivät kaikki isovanhemmat innostu pikkulapsista. Kuinka moni lapseton nuori riemastuu ystäviensä vauvoista? Ja miten?
Kautta aikojen on perheisiin syntynyt lapsia, eihän meitä olisi, jos niin ei tapahtuisi kaiken aikaa. Jokainen perhe hoitaa itse asiansa, järjestää menonsa ja tulonsa, hoitaa lapsen päivähoidot, käy työssä, laskee rahansa, elää suu säkkiä myöten, kierrättää lasten vaatteita, saa lisää lapsia, monet 4-5 lasta. Ihan omin avuin.
Mikä siinä oikein on, että nykyisenä hyvinvointiaikana lapsien saaminen ja hoitaminen on niin suuren tuskan paikka, että mukaan on saatava isovanhemmatkin, monet aivan säännöllisesti. Osalta isovanhemmista ei toivota kuin rahaa, mieluummin sieltä 200 km päästä, missä isovanhemmat saavat pysyäkin nuorta perhettä häiritsemästä.
Isovanhemmat eivät muutu piiruakaan lapsenlapsien syntymän jälkeen. He ovat ihan samoja kuin ennenkin. Jos syytivät rahaa ja tunkivat tuon tuostakin kylään ennen lasten syntymää, niin jatkavat samaan malliin. Mutta jos lapsettomuuden aikana tavattiin muutaman kerran vuodessa korkeintaan, niin miksi sen pitäisi muuttua?- kuulostatpa
kylmältä ihmiseltä..
- Viva la Vida
kuulostatpa kirjoitti:
kylmältä ihmiseltä..
Nimenomaan. Valitettavasti kuulostat ihmiseltä, joka kokee että elämä on pelkkää kurjuutta ja ristiä ristin perään. Toivon itsesi vuoksi, että pysyisit suhtautumaan hyväksyvämmin elämään ja sen tavallisiin, monimuotoisiin ilmiöihin. Suvaitsevaisuutta on hyvä opetella. Kaikkeen ei tarvitse ottaa jyrkkää kantaa.
Elämä ei ole rangaistus, vaan lahja. - Elämänmenoa
Viva la Vida kirjoitti:
Nimenomaan. Valitettavasti kuulostat ihmiseltä, joka kokee että elämä on pelkkää kurjuutta ja ristiä ristin perään. Toivon itsesi vuoksi, että pysyisit suhtautumaan hyväksyvämmin elämään ja sen tavallisiin, monimuotoisiin ilmiöihin. Suvaitsevaisuutta on hyvä opetella. Kaikkeen ei tarvitse ottaa jyrkkää kantaa.
Elämä ei ole rangaistus, vaan lahja.Toivoisi, että kärkevä mielipide herättäisi ihmiset huomaamaan, että ei pidä itkeä, jos isovanhemmat eivät tule lapsen synttäreille.
Kaikkeen ei pidä ottaa kantaa niin sydämeenkäyvästi.
Suvaitsevaisuus on molemminpuolista. Ymmärrys siihen, että oma lapsi ei ole mullistanut kuin oman perheen elämän.
Nuoret ovat todella perinteisiä kaikissa ajatuksissaan ja odotuksissaan. Se on haaste isovanhemmille. - Kylmää lämmintä
Elämänmenoa kirjoitti:
Toivoisi, että kärkevä mielipide herättäisi ihmiset huomaamaan, että ei pidä itkeä, jos isovanhemmat eivät tule lapsen synttäreille.
Kaikkeen ei pidä ottaa kantaa niin sydämeenkäyvästi.
Suvaitsevaisuus on molemminpuolista. Ymmärrys siihen, että oma lapsi ei ole mullistanut kuin oman perheen elämän.
Nuoret ovat todella perinteisiä kaikissa ajatuksissaan ja odotuksissaan. Se on haaste isovanhemmille.Tästä juuri huomaa että edellisen sukupolven edustajien näkemys ja elämänarvot ovat ihan erilaiset kuin itsellä, tai ainakin osalla.
- Kiire pois
Kylmää lämmintä kirjoitti:
Tästä juuri huomaa että edellisen sukupolven edustajien näkemys ja elämänarvot ovat ihan erilaiset kuin itsellä, tai ainakin osalla.
Ehkä nuoret ovat heränneet tajuamaan kuinka kylmä ja välinpitämätön nykymaailma on arvoiltaan ja mihin pahoinvointiin ja ihmisten uupumukseen ja yksinäisyyteen se johtaa ja nähneet sen että vuosikymmenien raatamisella vanhemmat eivät ole saavuttaneet mitään kovin häkellyttävää, ainakaan moni, samalla kun koko elämä on mennyt. Ei haluta tavoitella vain sitä maallista omaisuutta ja uralla etenemistä, joilla ei ole vanhuuden tullessa niin paljon arvoa jos yksinään kököttää tai juoksee edelleen kaiken maailman riennoissa eikä muista pysähtyä katsomaan maailmaa ja huomaamaan niitä oikeasti merkityksellisiä asioita elämässä, ja kun ajat ovat tiukat ja tiukemmiksi menevät eikä ole takeita että raadannasta olisi sen kummempaa hyötyä sitten kun ei itse enää ole parhaassa terässä, vaan elämään saadaan sisältöä läheisten, perheen ja yhdessä tekemisen kautta ja halutaan tehdä ja valita toisin.
- Mikä sitten
saa sattua sydämeen ja kuka sen määrittää mikä saa sattua ja mikä ei.
Toiset ymmärtää perheen erilailla,minulla perheeseeni kuuluu myös äitini.Ja omat lapseni tulevat kuulumaan perheeseeni aina iästä riippumatta. - Näin se menee
Olisi varmaan ollut avaajallekin parempi, kun hän EI olisi ollut mummolassa hoidossa. Hänellä saattaisi nyt olla lämpimämmät välit OMIIN vanhempiinsa!!!
- Oletko tuota mieltä
Ihan tosi? Olisi varmaan ollut parempi ettei olisi ollut omalla äidillään hoidossa, olisi jäänyt sekin ihmissuhde muodostumatta, ne kun ovat niin turhanpäiväisiä niinkö? 'Jokainen ihan omana saarenaan varsinkin aikuisena, ei kai sitä äiti halua omaa lastaan tavata kun on saanut sysättyä pois kotoa, eikä varsinkaan niitä pikku rääpäleitä mitä ne nyt olivatkaan... niin joo lastenlapsia!'
- Näin.se.menee
Oletko tuota mieltä kirjoitti:
Ihan tosi? Olisi varmaan ollut parempi ettei olisi ollut omalla äidillään hoidossa, olisi jäänyt sekin ihmissuhde muodostumatta, ne kun ovat niin turhanpäiväisiä niinkö? 'Jokainen ihan omana saarenaan varsinkin aikuisena, ei kai sitä äiti halua omaa lastaan tavata kun on saanut sysättyä pois kotoa, eikä varsinkaan niitä pikku rääpäleitä mitä ne nyt olivatkaan... niin joo lastenlapsia!'
Ei vaan hänen (avaajan) olisi pitänyt olla enemmän omilla vanhemmillaan hoidossa, niin välit olisivat yhä niin lämpimät näihin omiin vanhempiinsa, että avaajan lapsilla olisi nyt välittävät isovanhemmat.
Tämä isovanhemmilla hoidattaminen aiheuttaa tunnekylmyyttä omia lapsia kohtaan. Harmi vaan, että isoisovanhemmat ovat usein jo mullan alla, kun heitä tarvittaisiin isovanhempien paikalle, joille he ovat tehneet karhunpalveluksen. MOT
- väsyksissä
Kun on nuori ja voimissaan, ei pysty kuvittelemaan, kuinka nuorekas terve kuuskymppinen kuitenkin saattaa potea väsymystä eikä enää jaksa lasten kanssa. Pelkkä meteli voi käydä voimille ja oman rauhallisen ajan tarve on suurempi kuin ennen. Lapsia voi rakastaa täysin sydämin, vaikka heitä ei jaksaisikaan hoitaa. Rakastaminen ja hoitaminen ovat kaksi eri asiaa.
Nuorten aikuisten tekee toki mieli huvitella ja mennä vapaasti välillä, mutta lapset ovat kuitenkin heidän omia lapsiaan ja heillä on hoitovastuu. Jostakin joutuu kieltäytymään, kun tulee äidiksi tai isäksi - Elämänmenoa
Isovanhempia saattaa itkettää. Heiltä odotetaan paljon. Vanhemmuus on asia, johon opitaan, ja usein nuori äiti kauhistuu, kun hän ei jaksa tuntea syvää rakkautta koliikkilapsen kanssa. Vanhempien masennus voi olla syvä.
Miten isovanhempien rakkaus leimahtaa ensi hetkessä? Kukaan ei koskaan aseta sitä kyseenalaiseksi. Isovanhemmat, jotka elävät omaa kiireistä elämäänsä, ehkä hyvinkin kaukana eläkeiästä, eivät ehkä lainkaan riemuitse lapsenlapsesta. Eivät ainakaan siinä määrin, että haluaisivat lapsen itselleen viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi, jotka heille itsellekin ovat tärkeät lepoajat.
Nuoret perheet eivät käsitä tai muista, että isovanhemmilla itsellään oli aikanaan lapsia, ainakin se yksi, jonka ansiosta ihmeellinen lapsenlapsi on olemassa merkkipäivineen ja tarpeineen. Isovanhemmilla on ollut omat ongelmansa appivanhempien kanssa. Kyllä he tietävät, millaista se oli.
On myös huomattava, että on isovanhempia, joilla on toistakymmentä lastenlasta. He ovat kasvattaneet ja kouluttaneet useamman lapsen, joiden perheet nyt lisääntyvät. Isovanhemmat ovat helteessä, jos joka lapsen synttäreille pitää ehtiä.
Monelle isovanhemmalle jotkut lapset tulevat läheisimmiksi ja rakkaammiksi. Ei se ole pahansuopaisuutta, vaan elämän yksi osa. Kemiat kohtaavat, tai sitten ei. Lapsenlapsien kehitystä on joka tapauksessa jännittävää seurata ja muistaa omien lapsien vastaavia aikoja.
Sekin usein järkyttää ja loukkaa lapsenlapsen vanhempia.
Romanttinen pikkulapsien pusi-pusi-ihailu ja matroonasyndrooma nyt vaan ei kaikille isoäideille sovi. Jos ei ole ollut pullantuoksuinen äiti 30 v. sitten, miten voisi nyt puhjeta tuoksumaan viisissäkymmenissä?- Lämmin äiti mieluite
Jäin pohtimaan mahtaako niitä pullantuoksuisia isoäitejä olla yhtään kappaletta tuossa sukupolvessa? Varmaa on että ainakin seuraavassa niitä on kun nuoret haluavat tehdä toisin, jo nyt tekevät, ja täältä löytyy ainakin yksi joka haaveilee olevansa pullantuoksuinen, lempeä ja saatavilla oleva äiti ja mummo omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen, olen sitä jo omille lapsilleni enemmän kuin oma äitini koskaan oli ja koko ajan yritän parantaa, oppia lisää ja kasvaa, matriarkaksi tai suvun pääksi en ryhdy, haluan jättää lapsilleni ja muille ihmisille tilaa.
- Kaupan pullaa
Lämmin äiti mieluite kirjoitti:
Jäin pohtimaan mahtaako niitä pullantuoksuisia isoäitejä olla yhtään kappaletta tuossa sukupolvessa? Varmaa on että ainakin seuraavassa niitä on kun nuoret haluavat tehdä toisin, jo nyt tekevät, ja täältä löytyy ainakin yksi joka haaveilee olevansa pullantuoksuinen, lempeä ja saatavilla oleva äiti ja mummo omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen, olen sitä jo omille lapsilleni enemmän kuin oma äitini koskaan oli ja koko ajan yritän parantaa, oppia lisää ja kasvaa, matriarkaksi tai suvun pääksi en ryhdy, haluan jättää lapsilleni ja muille ihmisille tilaa.
Miksi sellaista pohdit? Jokainen ihminen on yksilö, jopa identtisten kaksostenkin elämät ovat erilaiset kun aikuisuus tuo tullessaan omat perheet ja työt.
Jotkut ovat äidillisiä ja empaattisia, ja hali-pusi-pullantuoksu on ihan luontevaa, mutta suomalaiseen kasvatukseen kuuluu itsehillintä ja pidättyväisyys. Vasta viime vuosina on yleistynyt ystävien ja tuttavien halaaminen ja rakkauden vakuutukset.. Ei olla kaukanakaan niistä ajoista, jolloin toiseen koskeminen oli liioiteltua käytöstä.
Amerikkalainen innostus ja riemukas kanssakäyminen on vähän vanhemmalle porukalle outoa ja yliampuvaa.
Ei se kuitenkaan merkitse, etteikö ihminen tuntisi syvästi. Rakkautta voi osoittaa niin monella tavoin. Meillä se yhä on vähäeleistä, mutta ei se silti tarkoita tunneköyhyyttä.
- hyvä mummo
Rakastan lapsenlastani ja hän on aivan ihana, mutta minulla ei ole tarvetta olla hänen kanssaan jatkuvasti. Tarvitsen sopivina annoksina omaa aikaa, aikaa ystävien kanssa ja aikaa mieheni kanssa. Vuosikaudet annoin kaiken aikani lapsille, ja se mitta tuli jo täyteen. En kestä enää meteliä ja lasten touhuamista, mutta hyväksyn sen lapsuuteen kuuluvaksi enkä inhoa lapsia. Jätän vastuun kasvatuksesta ja hoidosta mielelläni lapsen vanhemmille. Olen lämmin ja hyvä mummo.
- Kerran vuodessa?
No onkohan tuo jatkuvasti jos nyt edes syntymäpäiville huvittaisi raahautua?
- Kiireinen aikuinen
Ihan ohikulkijana kysyn, mitä ihmeen juhlia pitää järjestää, kun lapsi täyttää vuoden?
En muista, että omille lapsilleni olisi järjestetty pitoja sen vuoksi.
Sukulaiset kävivät aikanaan omaan tahtiinsa. enkä muista, että koskaan olisi ollut loukkaantunut siitä, että vierailuajat olivat liian usein tai liian harvoin.
Kyllä minä olen ikäni tiennyt, että jokaisella perheellä on omat menonsa ja suunnitelmansa.
Lapsillani oli tietenkin synttärit, joihin hän kutsui omia kavereitaan, mutta ei onneksi sukumme piirissä ollut tapana lähteä juhlistamaan lapsenlapsien merkkipäiviä. Olisi siinä saanut olla passissa kaiken aikaa ja ostaa lahjoja eri-ikäisille muksuille.
Muut menot olisi jouduttu siirtämään vuosien päähän.
Vähän järkeä loukkaantumisiin, pliis. Ei aina pidä ajatella, että muu suku on itsekästä ja omaan napaansa tuijottavaa.
Joku voisi ajatella samaa valittajasta.- lasten juhlat
Meilläkään ei ole järjestetty lasten synttäreitä ennen kuin alkavat itse ymmärtää siitä jotain, eli 4-vuotiaasta ylöspäin. Ne ovat lastenjuhlia, joihin kutsutaan vain lasten omia kavereita, eikä siinä tarvita aikuisia. Aikuiset olisivat siinä vain häiriöksi ja lapsilla on hauskinta keskenään. Emme myöskään halua sukulaisilta lahjoja, koska lapsille tuppaa kertymään leluja ja muuta tavaraa muutenkin ihan liikaa.
Isovanhemmat voisivat vaikkapa lähettää kortin tai soittaa onnittelupuhelun.
- hyvä mummo myös
Mistähän se johtuu, et tulee huono omatunto jos ei hoida aina lapsenlapsia kun pyydetään?
Rakastan heitä, mutta ei ole voimia aina hoitaa.- oma elämä
Minulla on kahdeksan lastenlasta, ja elämäni olisi pelkkää lastenvahtimista jos hoitaisin heitä jokaista vuorollaan vaikkapa joka toinen viikko. Itselleni sopii lastenhoitotyö parin viikon välein, joten kahdeksalle jaettuna se tekee muutaman kuukauden välin kullekin.
Ihmettelen myös niitä lasten vanhempia jotka vaativat isovanhempia muuttamaan lähelleen jotta läheistuki olisi helpompaa. Kun lapset asuvat kuitenkin eri paikkakunnilla, niin miten voisin valita kenen lähelle muutan? - Mamimia
oma elämä kirjoitti:
Minulla on kahdeksan lastenlasta, ja elämäni olisi pelkkää lastenvahtimista jos hoitaisin heitä jokaista vuorollaan vaikkapa joka toinen viikko. Itselleni sopii lastenhoitotyö parin viikon välein, joten kahdeksalle jaettuna se tekee muutaman kuukauden välin kullekin.
Ihmettelen myös niitä lasten vanhempia jotka vaativat isovanhempia muuttamaan lähelleen jotta läheistuki olisi helpompaa. Kun lapset asuvat kuitenkin eri paikkakunnilla, niin miten voisin valita kenen lähelle muutan?jännää tuo ns. vaatiminen. useimmiten kyllä sovitaan asioista, ei lapsi vaadi vanhemmiltaan muuttoa eikä vanhemman tarvitse ns. vaatimusta täyttää. aikuiset, joilla on esim. keskenään perhe, voivat vaatia toiselta ehkä jotain, mutta aikuiseksi kasvanut lapsi ei voi vaatia vanhemmiltaan eikä päinvastoin.
hyvin usein on myös niin, että isovanhemmat haluavat tulla lähemmäs ja osallistua lapsiperheen touhuihin. pahantahtoiselle ulkopuoliselle taitaa tulla vaikutelma että isovanhempia on vaadittu eivätkä he vanhat ressukat uskalla itse päättää asumisistaan. ehkä näitäkin tapauksia on, mutta harvemmin. yleensä aikuisilla ihmisillä pysyy järki päässään, kun tulevat vanhemmiksi tai isovanhemmiksi.
Tolkkua nyt taas taivasteluun. jokainen osallistuu mihin osallistuu ihan oman päänsä mukaan ja jos ei vielä ole osannut aikuista lastaan opettaa olemaan vaatimatta, niin nyt olisi hyvä hetki siihen. ei-sanan merkityksen voi opetella uudelleen. ei isovanhemman tarvitse lattiamatoksi muuttua. se on ikävää, että joillakin on niin tapahtumia vailla oleva elämä, että oman lapsen perheestä tehdään elämän päätarkoitus. silloinkin voi vielä miettiä onko syytä kohtuullistaa kaikkien elämää.
- pelargoniatar
Minusta tuo kertoo välinpitämättömyydestä. Lapsen kannalta on ikävää etenkin tulevaisuudessa kun lapsi kasvaa , ettei isovnhemmat ole kiinnostuneita. Meillä isovnhemmat 300 km päässä eikä ole vuosiin käyneet meillä. Kylpylöissä ja teatteririrnnoissa jaksavat kyllä käydä mutta ei meillä. Lasten puolesta harmittaa mutta minua ei niinkään. Itse ovat valinneet.... Lapset ovat vuosien aikana kyläilleet heillä kuitenkin , minua ei kiinnosta isommin kyläily heillä mutta voin käydä kerran vuodessa. Turha ihmetellä miksei kiinnosta....muutenkin isovanhempia lähempänä olevat lapsenlapset ovat selvästi sydäntä lähempänä kuin kauempana asuvat. Mielestäni kahden aikuisen ihmisen on huomattavasti helpompi lähteä pariksi päiväksi kyläilemään kuin monilapsisen perheen joissa on työt sumplittavana ym koulu/ harrsstusasiat puhumattakaan pakkaamisruljanssista yms.
- Tienpäät
Missä te itse käytte, kun ette harrasta teatteria ettekä kylpylöitä?
Ette kai vaan tapa ikäisiänne nuoria ihmisiä? Jätätte sukulaiset oman onnensa nojaan? Ette käy lasten kanssa mummulassakaan?
Mutta lapset oppivat, eivät he ole kiinnostuneita, pääsette itsekin vähemmällä. - Tienpäät
Sori, en toki ajattele, että tapatte kaverinne, yksi AA putosi pois.
- Liioittelullakin.raja
Olisi todella pitänyt miettiä kannattaako lapsia hankkiakaan, kun isovanhemmat eivät anna lahjoja eivätkä halua tulla käymään. Mahtaa olla hurjaa huomata, että ihmiset elävät ihan samanlaista itsekästä omaa elämäänsä, vaikka teillä on lapsi.
Miten ne voi!
On järkyttävää havaita, että ihan totta, muillakin on lapsia, ja monet lapset ovat ihan saman ikäisiäkin kuin oma. Oma ei olekaan maailman kahdeksas ihme. Jokainen lapsi on opetellut nauramaan, syömään, kävelemään, ja innolla on valmisteltu juhlia, joihin sitten on koko suku kutsuttu lahjoja tuomaan.
Toisilla perheillä on parempi säkä, lahjoja tulee.
Teillä on heikompi tilanne.
Niin törppöjä sukulaiset eivät muuten ole, että sanovat, tulkaa hakeman lahja meiltä. Miksi ihmeessä? Lahjan hakijoillehan pitää keittää kahvit ja olla vieraanvarainen. Enemmän viitsimistähän se vaatii kuin käväisy juhlapaikalla. - Ensipäivät
Meidänkin vauva täyttää pian vuoden. Miten olette aikoneet juhlia, kun olette jo järjestelleet niitä. Kai ne juhlat pidetään, vaikka ei isovanhemmat tule?
Mekin mietimme, millaiset kutsut saamme aikaan. On sentään kesä, voidaan grillata pihalla. - rakas-mutta-ei-rikas
Ottakaa huomioon, että kaikilla ei ole varaa ostella lahjoja. Jos te ihan oikeasti annatte ymmärtää, että se mummi tai vaari on tervetullut lahja sinne ihan omana itsenään, niin eiköhän ala tapahtua.
- Itkettää.minuakin
Lapsenlapselle pitää olla lahja. Olkoot vaikka viikon syömättä, mutta lahja on oltava. Ja juuri sellainen kuin on toivottu.
Kai luitte jostakin morsiusparista, joka oli listannut lahjavaatimuksensa , ja alaraja oli 300 €. Pelkän onnittelukukan tuonut ystävä sai lentävän lähdön, kun kehtasi sivuuttaa lahjavaatimuksen.
Ei nykyisin kutsut ole tärkeät, vaan tuliaiset.
- Vammaisuus
Ovatko isovanhemmat kehitysvammaisia?
- mummuKIN
Miestäni ei ole koskaan kiinnostanut lastensa asiat ja sama asenne jatkuu lastenlasten kohdalla.Hän ei enää matkusta esim.lastenlastensa syntymäpäiville.Kun pienet tulee vierailulle niin pappa häipyy melkopian maisemista.On niin "kiire"omiin juttuihinsa.Miehen kaveripiirissä vaikuttaa samanlainen asenne:perheen lapset ja myöhemmin heidän lapsensa "estävät"miesten vapaata elämää.
- Luolakarhut
Uroksen asenne.
Laumaeläimistähän olemme kehittyneet.
Uros kulkee mieluummin kavereitten kanssa ja käväisee ehkä muiden haaremissa. Omaa reviiriä kyllä puolustaa ankarasti, mutta naaraan asia on hoitaa pesä ja pennut.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1404361- 892089
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152061Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi691819Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541512Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1411498VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041375- 751286
- 981231
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201099