Volvon hinta romahtaa.

Miten on mahdollista, että Volvo S 70 2.5 20 valve vm. 2000 tiputtaa hintansa niin totaalisesti uudesta? Autossa on automaattivaihteet ja ilmastointi ja sillä on ajettu vain 60 tkm. Siitä tarjotaan merkkiliikkeessä VAIHDOSSA järjestään alle 150 000 markaa !!!

Minkä ko. Volvon olisikaan hinta, jos sitä tarjottaisiin liikkeeseen käteiskaupalla? Kaverillani on, tai ainakin oli kyseinen auto jonkin aikaa sitten ja hän ihmetteli rajua hinnan putoamista. Minulla on uutena lähes saman hintainen MB-200 CDi ja hyvityshinta on yli 200 000 - 220 000 markan välillä!!
277081
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Tässäpä muutama:
- E 200 CDI on lähtöhinnaltaan samoilla varusteilla selvästi kalliimpi, kaikesta huolimatta. S70 vm. 2000 oli elinkaaren loppupään malleja, joihin varusteet sai puoli-ilmaiseksi => hinta n. 37000 e.
- S70 on tuotannosta poistunut malli, jonka tilalle on tullut selvästi nykyaikaisempi S60
S70 perustuun 850 -malliin, joka on esitelty jo -91 => arvo laskee nopeammin
- E -sarjan MB on esitelty -94/95 ja on edelleen lähes sellaisenaan tuotannossa => siis uudempaa tekniikkaa
- Diesel pitää arvonsa selvästi bensa-autoja paremmin
- Volvoja myydään ihan mukavasti, esim. Bilialla ei ole tarvetta ottaa riskiä siitä että nykytilanteen muuttuessa varastoon jäisi ylihintaisia vaihdokkeja => jokainen varastossa makaava vaihdokki on taloudellinen rasite
- Veho on paniikissa (johan sen kertoo nykyinen mainontakin) kun kauppa ei käy. Pakko siis maksaa vanhoista lahnoista ylihintaa.

Tässä muutamia selityksiä. Lisäksi MB:n kohdalla on vanhaan mustalaismalliin tapana laskea uuden auton alennus vaihdokin hinnan päälle, jolloin "hyvityshintaan" tulee helposti 2000 -3000 e lisää.

Mainittakoon että en aja enkä tunne lukkarinrakkautta kumpaankaan merkkiin.

Äänestä
  • Bilia pyytää kuitenkin vastaavista 2000 mallin S-70 autoista yli 180 000 markaa järjestään. Samoin yksityiset myyjät lehdissä. Jossain on silloin näköään ilmaa ja reippaasti.

    Äänestä

  • VG kirjoitti:

    Bilia pyytää kuitenkin vastaavista 2000 mallin S-70 autoista yli 180 000 markaa järjestään. Samoin yksityiset myyjät lehdissä. Jossain on silloin näköään ilmaa ja reippaasti.

    Ei niissä mitään ilmaa ole, vaan katetta: Myyntihinta - ostohinta = myyntikate.
    Tämän katteen suuruuden määräävät markkinat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan sekä ostotoiminnan asiantuntemus.
    Tuon ikäisiä hyvin varustettuja Volvoja myytiin esim. vuonna 2000 tuhansia, ja halukkaita ostajia käytetyille riittää. Tällöinhän on mahdollista kasvattaa katetta. Eihän kukaan pelkillä uusien autojen myynnillä elä, siinähän jälleenmyyjän katteet on pienet ja rajatut.

    Sitäpaitsi mainitemassasi esimerkissä myyjän kate on kulujen jälkeen vain 15% luokkaa, joka sekin on vielä aika onneton. Monella alalla ei tuollaisilla katteilla edes kannata tehdä kauppaa.

    P.S. Tervetuloa todellisuuteen

    Äänestä

  • TT2 kirjoitti:

    Ei niissä mitään ilmaa ole, vaan katetta: Myyntihinta - ostohinta = myyntikate.
    Tämän katteen suuruuden määräävät markkinat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan sekä ostotoiminnan asiantuntemus.
    Tuon ikäisiä hyvin varustettuja Volvoja myytiin esim. vuonna 2000 tuhansia, ja halukkaita ostajia käytetyille riittää. Tällöinhän on mahdollista kasvattaa katetta. Eihän kukaan pelkillä uusien autojen myynnillä elä, siinähän jälleenmyyjän katteet on pienet ja rajatut.

    Sitäpaitsi mainitemassasi esimerkissä myyjän kate on kulujen jälkeen vain 15% luokkaa, joka sekin on vielä aika onneton. Monella alalla ei tuollaisilla katteilla edes kannata tehdä kauppaa.

    P.S. Tervetuloa todellisuuteen

    Tottakai minä tiedän, että firmoilla pitää olla katetta tullakseen toimeen. Se ei kuitenkaan selitä sitä, että yksityisetkin pyytävät samoja hintoja ko. Volvoista. Sinun on aivan turha puhua 15 prossan katteesta, jos puhutaan uuden saatika sitten käytetyn auton kaupasta. Periaatteena uusien autojen liikkeillä on, että vaihdossa tulleesta autosta on kiskottava yli vaihtohinnan ainakin 15-20 prossaa ja uuden auton katteen on jäätävä kokonaan liikkeelle. Usein vaihtoketjussa on useita autoja ja useita kauppoja. Lopulta saattaa muutaman kymmpitonnin autosssa olla rahaa ns. "katolla", eli auto on liikkeelle jo ilmaunen vaitojen kautta.

    Merkkiliikkeissä ovat kaikkein kalleimmat autot, sillä henkilö-ja muut kulut ovat aivan toista luokkaa kuin pienissä vain käytettyihin autohin keskittyvissä liikkeissä. Hintaerot saattavat olla kymmeniä tonneja.

    Äänestä

  • TT2 kirjoitti:

    Ei niissä mitään ilmaa ole, vaan katetta: Myyntihinta - ostohinta = myyntikate.
    Tämän katteen suuruuden määräävät markkinat kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan sekä ostotoiminnan asiantuntemus.
    Tuon ikäisiä hyvin varustettuja Volvoja myytiin esim. vuonna 2000 tuhansia, ja halukkaita ostajia käytetyille riittää. Tällöinhän on mahdollista kasvattaa katetta. Eihän kukaan pelkillä uusien autojen myynnillä elä, siinähän jälleenmyyjän katteet on pienet ja rajatut.

    Sitäpaitsi mainitemassasi esimerkissä myyjän kate on kulujen jälkeen vain 15% luokkaa, joka sekin on vielä aika onneton. Monella alalla ei tuollaisilla katteilla edes kannata tehdä kauppaa.

    P.S. Tervetuloa todellisuuteen

    Vai ei hinnoissa ole ilmaa? Sinähän outoja puhelet. Et näköään edes tiedä mitä "ilma" tarkoittaa autokaupassa. Ilma tarkoittaa sitä ylimääräistä hintapyyntiä, joka pannaan AINA oletetun ja lopullisen ajatellun myyntihinnan päälle hintalapuun auton ikkunassa. Pyyntihinnan ja lopullisen myyntihinnan erotus ei ole suinkaan ole myyntikatetta, vaan siinä on mukana usein myös ILMAA.

    Kun liikkeessa hinnoitellaan vaihdossa tullut tai ostettu auto, niin siihen pannaan sitä eteenpäin myytäessä automaattisesti ns. vaihtovaraa, eli "ilmaa". Asiakas nimittäin tuijottaa usein vain siihen hintaan, mitä liike hyvittää hänen vanhasta autostaan, eikä suinkaan siihen, mihin asettuu se oikea väliraha, joka olisi oikeampi tapa tehdä kauppaa. Tähän "ilmahinnoitteluun" syyllistyvät eniten merkkiliikkeet, joilla ovat paljon kovemmat yleiskulut, joten myyntikatteenkin on oltava suurempi.

    Väliraha poikkeaakin varsin suuresti eri liikkeiden välillä. Auton ostajan pitäisikin kiertää useissa eri liikkeissä saadakseen käsityksen autonsa oikeasta vaihtohinnasta ja oikesta välirahasta.

    Ns. heräteostos on kaikkein varmin tae siitä, että kauppa menee poskelleen. Harvalla maallikolla on nimittäin riittävää hintatietoutta. Autokaupassa häviää sitä tehdessä aina toinen osapuoli ja se on lähes poikkeuksetta kuluttaja.

    Kun mahdollinen vähittäis-tai käteisostaja ostaa auton pyyntinnan mukaan ja autoton hinnasta paljokaan tinkimättä, niin samalla hän ostaa joskus reippaasti "ilmaa". Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä ja käteisellä ostaja on huonoin liikkeen kannalta. Vaikka käteisostaja luulee olevansa vahvoilla autokaupassa, niin todellisuudessa onkin päin vastoin.

    Äänestä

  • Goldfinger kirjoitti:

    Vai ei hinnoissa ole ilmaa? Sinähän outoja puhelet. Et näköään edes tiedä mitä "ilma" tarkoittaa autokaupassa. Ilma tarkoittaa sitä ylimääräistä hintapyyntiä, joka pannaan AINA oletetun ja lopullisen ajatellun myyntihinnan päälle hintalapuun auton ikkunassa. Pyyntihinnan ja lopullisen myyntihinnan erotus ei ole suinkaan ole myyntikatetta, vaan siinä on mukana usein myös ILMAA.

    Kun liikkeessa hinnoitellaan vaihdossa tullut tai ostettu auto, niin siihen pannaan sitä eteenpäin myytäessä automaattisesti ns. vaihtovaraa, eli "ilmaa". Asiakas nimittäin tuijottaa usein vain siihen hintaan, mitä liike hyvittää hänen vanhasta autostaan, eikä suinkaan siihen, mihin asettuu se oikea väliraha, joka olisi oikeampi tapa tehdä kauppaa. Tähän "ilmahinnoitteluun" syyllistyvät eniten merkkiliikkeet, joilla ovat paljon kovemmat yleiskulut, joten myyntikatteenkin on oltava suurempi.

    Väliraha poikkeaakin varsin suuresti eri liikkeiden välillä. Auton ostajan pitäisikin kiertää useissa eri liikkeissä saadakseen käsityksen autonsa oikeasta vaihtohinnasta ja oikesta välirahasta.

    Ns. heräteostos on kaikkein varmin tae siitä, että kauppa menee poskelleen. Harvalla maallikolla on nimittäin riittävää hintatietoutta. Autokaupassa häviää sitä tehdessä aina toinen osapuoli ja se on lähes poikkeuksetta kuluttaja.

    Kun mahdollinen vähittäis-tai käteisostaja ostaa auton pyyntinnan mukaan ja autoton hinnasta paljokaan tinkimättä, niin samalla hän ostaa joskus reippaasti "ilmaa". Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä ja käteisellä ostaja on huonoin liikkeen kannalta. Vaikka käteisostaja luulee olevansa vahvoilla autokaupassa, niin todellisuudessa onkin päin vastoin.

    "Vai ei hinnoissa ole ilmaa? Sinähän outoja puhelet. Et näköään edes tiedä mitä "ilma" tarkoittaa autokaupassa. Ilma tarkoittaa sitä ylimääräistä hintapyyntiä, joka pannaan AINA oletetun ja lopullisen ajatellun myyntihinnan päälle hintalapuun auton ikkunassa. Pyyntihinnan ja lopullisen myyntihinnan erotus ei ole suinkaan ole myyntikatetta, vaan siinä on mukana usein myös ILMAA. "

    KOMMENTTI: Viittasin annettuun esimerkkiin, en puhunut pyyntihinnasta vaan hinnasta. Tässä tapauksessa siis toteutuneesta myyntihinnasta. Toteutunut myyntihinta - ostohinta = myyntikate. Autokaupassakin.

    "Kun liikkeessa hinnoitellaan vaihdossa tullut tai ostettu auto, niin siihen pannaan sitä eteenpäin myytäessä automaattisesti ns. vaihtovaraa, eli "ilmaa". Asiakas nimittäin tuijottaa usein vain siihen hintaan, mitä liike hyvittää hänen vanhasta autostaan, eikä suinkaan siihen, mihin asettuu se oikea väliraha, joka olisi oikeampi tapa tehdä kauppaa. Tähän "ilmahinnoitteluun" syyllistyvät eniten merkkiliikkeet, joilla ovat paljon kovemmat yleiskulut, joten myyntikatteenkin on oltava suurempi."
    KOMMENTTI: Tiedän. Ilmeisesti tarkoitat ns. alennusvaraa? Sen olemassaoloa en ole kiistänytkään ja olen samaa mieltä merkkiliikkeiden toiminnasta kanssasi.

    "Ns. heräteostos on kaikkein varmin tae siitä, että kauppa menee poskelleen. Harvalla maallikolla on nimittäin riittävää hintatietoutta. Autokaupassa häviää sitä tehdessä aina toinen osapuoli ja se on lähes poikkeuksetta kuluttaja."

    KOMMENTTI: Häviää? Jos autokauppa ei saisi hyvää katetta kaupasta, eihän liiketoiminta edes kannattaisi?
    Joka tapauksessa kuluttaja normaalissa tilanteessa maksaa hyödykkeestä (autosta), joskus enemmän, joskus vähemmän. Harvemmin lähden ruokakaupastakaan taloudellista "voittoa" saaneena.

    "Kun mahdollinen vähittäis-tai käteisostaja ostaa auton pyyntinnan mukaan ja autoton hinnasta paljokaan tinkimättä, niin samalla hän ostaa joskus reippaasti "ilmaa". Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä ja käteisellä ostaja on huonoin liikkeen kannalta. Vaikka käteisostaja luulee olevansa vahvoilla autokaupassa, niin todellisuudessa onkin päin vastoin."

    KOMMENTTI: En toistaiseksi ole tavannut yhtään keskiluokkaista autonostajaa joka toimisi "tinkimättä". Varakkaat ovat eri juttu.
    Perustele osamaksuostajan asema lypsylehmänä? Autokauppa saa auton rahoitusyhtiölle (jonka asiakas osamaksuostaja on) myydessään "provision", joka on melko marginaalinen. Käteisostajan asemasta autokaupassa olen täysin samaa mieltä kanssasi.

    Olet epäilemättä autokaupan ammattilainen :), koska mielipiteesi ovat kovin varman tuntuisia.
    Laskeudu kuitenkin hetkeksi meidän maallikkojen tasolle, ja käytä maalaisjärkeäsi ja oikeita tietolähteitä asioissa joista et ole aivan varma. Olen varma että näin toimimalla pääset hyvään lopputulokseen niin tämän kirjoituksen pohdinnassa kuin elämässäsi ylipäätään.

    Hyvää kevään odotusta!

    Äänestä

  • Kauppuri kirjoitti:

    Tottakai minä tiedän, että firmoilla pitää olla katetta tullakseen toimeen. Se ei kuitenkaan selitä sitä, että yksityisetkin pyytävät samoja hintoja ko. Volvoista. Sinun on aivan turha puhua 15 prossan katteesta, jos puhutaan uuden saatika sitten käytetyn auton kaupasta. Periaatteena uusien autojen liikkeillä on, että vaihdossa tulleesta autosta on kiskottava yli vaihtohinnan ainakin 15-20 prossaa ja uuden auton katteen on jäätävä kokonaan liikkeelle. Usein vaihtoketjussa on useita autoja ja useita kauppoja. Lopulta saattaa muutaman kymmpitonnin autosssa olla rahaa ns. "katolla", eli auto on liikkeelle jo ilmaunen vaitojen kautta.

    Merkkiliikkeissä ovat kaikkein kalleimmat autot, sillä henkilö-ja muut kulut ovat aivan toista luokkaa kuin pienissä vain käytettyihin autohin keskittyvissä liikkeissä. Hintaerot saattavat olla kymmeniä tonneja.

    Viittasin vain esitettyyn teoreettiseen esimerkkiin 150000 mk:n hyvityshinnasta ja 180000 mk:n myyntihinnasta.

    Olen muuten samaa mieltä kanssasi hintarakenteesta.

    Äänestä

  • Kauppuri kirjoitti:

    Tottakai minä tiedän, että firmoilla pitää olla katetta tullakseen toimeen. Se ei kuitenkaan selitä sitä, että yksityisetkin pyytävät samoja hintoja ko. Volvoista. Sinun on aivan turha puhua 15 prossan katteesta, jos puhutaan uuden saatika sitten käytetyn auton kaupasta. Periaatteena uusien autojen liikkeillä on, että vaihdossa tulleesta autosta on kiskottava yli vaihtohinnan ainakin 15-20 prossaa ja uuden auton katteen on jäätävä kokonaan liikkeelle. Usein vaihtoketjussa on useita autoja ja useita kauppoja. Lopulta saattaa muutaman kymmpitonnin autosssa olla rahaa ns. "katolla", eli auto on liikkeelle jo ilmaunen vaitojen kautta.

    Merkkiliikkeissä ovat kaikkein kalleimmat autot, sillä henkilö-ja muut kulut ovat aivan toista luokkaa kuin pienissä vain käytettyihin autohin keskittyvissä liikkeissä. Hintaerot saattavat olla kymmeniä tonneja.

    Merkkiliikkeitäkin on monenlaisia. On mammutteja ja sitten pieniä 2-3 miehen firmoja. Sellaisesta olen ostanut viimeiset kaksi uutta autoa ja kaverit pystyvät tarjoamaan tosi hyviä kauppoja verrattuna näihin suuriin kolosseihin. Eivät tosin myy Mersua eivätkä Volvoa.

    Äänestä

  • TT2 kirjoitti:

    "Vai ei hinnoissa ole ilmaa? Sinähän outoja puhelet. Et näköään edes tiedä mitä "ilma" tarkoittaa autokaupassa. Ilma tarkoittaa sitä ylimääräistä hintapyyntiä, joka pannaan AINA oletetun ja lopullisen ajatellun myyntihinnan päälle hintalapuun auton ikkunassa. Pyyntihinnan ja lopullisen myyntihinnan erotus ei ole suinkaan ole myyntikatetta, vaan siinä on mukana usein myös ILMAA. "

    KOMMENTTI: Viittasin annettuun esimerkkiin, en puhunut pyyntihinnasta vaan hinnasta. Tässä tapauksessa siis toteutuneesta myyntihinnasta. Toteutunut myyntihinta - ostohinta = myyntikate. Autokaupassakin.

    "Kun liikkeessa hinnoitellaan vaihdossa tullut tai ostettu auto, niin siihen pannaan sitä eteenpäin myytäessä automaattisesti ns. vaihtovaraa, eli "ilmaa". Asiakas nimittäin tuijottaa usein vain siihen hintaan, mitä liike hyvittää hänen vanhasta autostaan, eikä suinkaan siihen, mihin asettuu se oikea väliraha, joka olisi oikeampi tapa tehdä kauppaa. Tähän "ilmahinnoitteluun" syyllistyvät eniten merkkiliikkeet, joilla ovat paljon kovemmat yleiskulut, joten myyntikatteenkin on oltava suurempi."
    KOMMENTTI: Tiedän. Ilmeisesti tarkoitat ns. alennusvaraa? Sen olemassaoloa en ole kiistänytkään ja olen samaa mieltä merkkiliikkeiden toiminnasta kanssasi.

    "Ns. heräteostos on kaikkein varmin tae siitä, että kauppa menee poskelleen. Harvalla maallikolla on nimittäin riittävää hintatietoutta. Autokaupassa häviää sitä tehdessä aina toinen osapuoli ja se on lähes poikkeuksetta kuluttaja."

    KOMMENTTI: Häviää? Jos autokauppa ei saisi hyvää katetta kaupasta, eihän liiketoiminta edes kannattaisi?
    Joka tapauksessa kuluttaja normaalissa tilanteessa maksaa hyödykkeestä (autosta), joskus enemmän, joskus vähemmän. Harvemmin lähden ruokakaupastakaan taloudellista "voittoa" saaneena.

    "Kun mahdollinen vähittäis-tai käteisostaja ostaa auton pyyntinnan mukaan ja autoton hinnasta paljokaan tinkimättä, niin samalla hän ostaa joskus reippaasti "ilmaa". Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä ja käteisellä ostaja on huonoin liikkeen kannalta. Vaikka käteisostaja luulee olevansa vahvoilla autokaupassa, niin todellisuudessa onkin päin vastoin."

    KOMMENTTI: En toistaiseksi ole tavannut yhtään keskiluokkaista autonostajaa joka toimisi "tinkimättä". Varakkaat ovat eri juttu.
    Perustele osamaksuostajan asema lypsylehmänä? Autokauppa saa auton rahoitusyhtiölle (jonka asiakas osamaksuostaja on) myydessään "provision", joka on melko marginaalinen. Käteisostajan asemasta autokaupassa olen täysin samaa mieltä kanssasi.

    Olet epäilemättä autokaupan ammattilainen :), koska mielipiteesi ovat kovin varman tuntuisia.
    Laskeudu kuitenkin hetkeksi meidän maallikkojen tasolle, ja käytä maalaisjärkeäsi ja oikeita tietolähteitä asioissa joista et ole aivan varma. Olen varma että näin toimimalla pääset hyvään lopputulokseen niin tämän kirjoituksen pohdinnassa kuin elämässäsi ylipäätään.

    Hyvää kevään odotusta!

    Minulla on "vain" 30-vuoden kokemus autokaupasta, joten kirjoitan niiltä ajoita saamieni kokemusten perusteella. Suuren osan ajasta ole ollut liikkeenharjoittajana. Nykyisin vain kulutan autokaupassa saamiani miljoonia ja nautin elämästä matkustellen ja harrastellen.

    Autokaupaa ja elintarvikaupaa ei voi verrata lainkaan, sillä kauppa on täysin eri luonteista. Tuskinpa sinäkään alat tinkiä marketin kassaneidiltä ostoksistasi, mutta autokaupassa voit ainakin yrittää tinkiä.

    Autokauppassa on kyse suuremmista taloudellisista intresseitä ja kumpikin osapuoli pyrkii tietenkin omalta kannaltaan mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
    Kun kaksi autoa vaihtaa omistajaa, niin juuri siinä tilanteessa jompi kumpi tekee paremman kaupan. Onpa joskus käynyt niinkin, että olen itsekin tehnyt huonomman kaupan kuin ostaja, mutta aika harvoin kuitenkin.

    Vaikka kuluttaja maksaakin hyödykkeestä kuten sanoit, niin hän voi jotua myymään sen jostain syystä äkkiä pois ja siinä tilanteessa huomaakin onko tehnyt hyvän vai huonon kaupan.

    Autokaupassa on ns. "kaksihintajärjestelmä", josta harvoin puhutaan. On ns. "kauppurin hinta", eli se hinta jolla autot liikkuvat autokauppiaiden kesken ja toinen hinta, jolla autoja myydään kuluttajille, eli "äijille".

    Useilla isoilla merkkiliikkeillä ja niiden myyjillä ja myyntipäälliköillä on omat vakiostajat ja omat suosikkinsa, joille myydään sopivasti sisääntuleet autot. Normaali kuluttaja, tai vieras kauppuri ei saa ostaa näitä etukäteen tutuille kauppureille "varattuja" autoja lainkaan.

    Tottakai on kyseessä myös se, että ostajat lahjovat myyjiä monella eri tavalla. Tarjotaan matkoja ja suoraan rahaa. Tästä ei liikkeiden osakkailla ja omistajilla ole välttämättä mitään tietoa, mutta asia on yleisessä tiedossa autopiireissä. Voin puhua siitä nyt, sillä en ole enää alalla.

    Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä siksi, että hänelle myydystä autosta saa lähes aina parhaan katteen. Osamaksuostaja on ostotilanteessa aivan toisenlainen kuin käteisostaja, arempi ja nöyrempi ja helpommin taivuteltavissa kauppaan.

    Osamaksuostaja ei useinkaan tingi lainkaan ns. lappuhinnasta. Jos hän tinkiikin, niin ei kovin paljon. Kun rahoitusyhtiöltä tulee vielä 2-3 prosenttia bonusta, niin autosta saa usein enemmän kuin siitä on alunperin pyytänytkään.

    En tarvitse vielä tässä vaiheessa tietolähteitä autokaupan tiimoilta joita kaipailet. Ne lähteet ovat edelleenkin päässäni ja hallinassani.

    Hyvää jatkoa ja muistahan tinkiä reilusti kun alat auto-ostoksille:-)

    Äänestä

  • VG kirjoitti:

    Bilia pyytää kuitenkin vastaavista 2000 mallin S-70 autoista yli 180 000 markaa järjestään. Samoin yksityiset myyjät lehdissä. Jossain on silloin näköään ilmaa ja reippaasti.

    Joo , kyllähän sen huomaa että veholle on alkanut paniikki iskemään, huomaahan sen mainoksista: " Osta mersu saat iskuporakoneen kaupanpäälle ym". kai ne kohta tarjoaa tota menoa naisostajille timpurin kaupan päälle...:)

    On se humoristista ...

    Äänestä

  • "Mainittakoon että en aja enkä tunne lukkarinrakkautta kumpaankaan merkkiin. "

    Ja sen kyllä huomaa. Ei muuten tulisikaan noin objektiivista (ja totuudenmukaista) tekstiä...

    Äänestä

  • Goldfinger kirjoitti:

    Minulla on "vain" 30-vuoden kokemus autokaupasta, joten kirjoitan niiltä ajoita saamieni kokemusten perusteella. Suuren osan ajasta ole ollut liikkeenharjoittajana. Nykyisin vain kulutan autokaupassa saamiani miljoonia ja nautin elämästä matkustellen ja harrastellen.

    Autokaupaa ja elintarvikaupaa ei voi verrata lainkaan, sillä kauppa on täysin eri luonteista. Tuskinpa sinäkään alat tinkiä marketin kassaneidiltä ostoksistasi, mutta autokaupassa voit ainakin yrittää tinkiä.

    Autokauppassa on kyse suuremmista taloudellisista intresseitä ja kumpikin osapuoli pyrkii tietenkin omalta kannaltaan mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
    Kun kaksi autoa vaihtaa omistajaa, niin juuri siinä tilanteessa jompi kumpi tekee paremman kaupan. Onpa joskus käynyt niinkin, että olen itsekin tehnyt huonomman kaupan kuin ostaja, mutta aika harvoin kuitenkin.

    Vaikka kuluttaja maksaakin hyödykkeestä kuten sanoit, niin hän voi jotua myymään sen jostain syystä äkkiä pois ja siinä tilanteessa huomaakin onko tehnyt hyvän vai huonon kaupan.

    Autokaupassa on ns. "kaksihintajärjestelmä", josta harvoin puhutaan. On ns. "kauppurin hinta", eli se hinta jolla autot liikkuvat autokauppiaiden kesken ja toinen hinta, jolla autoja myydään kuluttajille, eli "äijille".

    Useilla isoilla merkkiliikkeillä ja niiden myyjillä ja myyntipäälliköillä on omat vakiostajat ja omat suosikkinsa, joille myydään sopivasti sisääntuleet autot. Normaali kuluttaja, tai vieras kauppuri ei saa ostaa näitä etukäteen tutuille kauppureille "varattuja" autoja lainkaan.

    Tottakai on kyseessä myös se, että ostajat lahjovat myyjiä monella eri tavalla. Tarjotaan matkoja ja suoraan rahaa. Tästä ei liikkeiden osakkailla ja omistajilla ole välttämättä mitään tietoa, mutta asia on yleisessä tiedossa autopiireissä. Voin puhua siitä nyt, sillä en ole enää alalla.

    Osamaksuostaja on autokaupan todellinen lypsylehmä siksi, että hänelle myydystä autosta saa lähes aina parhaan katteen. Osamaksuostaja on ostotilanteessa aivan toisenlainen kuin käteisostaja, arempi ja nöyrempi ja helpommin taivuteltavissa kauppaan.

    Osamaksuostaja ei useinkaan tingi lainkaan ns. lappuhinnasta. Jos hän tinkiikin, niin ei kovin paljon. Kun rahoitusyhtiöltä tulee vielä 2-3 prosenttia bonusta, niin autosta saa usein enemmän kuin siitä on alunperin pyytänytkään.

    En tarvitse vielä tässä vaiheessa tietolähteitä autokaupan tiimoilta joita kaipailet. Ne lähteet ovat edelleenkin päässäni ja hallinassani.

    Hyvää jatkoa ja muistahan tinkiä reilusti kun alat auto-ostoksille:-)

    Älä tuu goldi tänne herrojen sivuille kehuun taas itteäs.Puristan sulta vielä paskat housuun ja väännän nirrisi solmuun.30-vuoden kokemus ja poika on just ripille päässyt.

    Äänestä

  • Puhut paskaa siinä, että S60 malli olisi tullut vanhan S70 mallin tilalle.

    Todellisuudessa S60 malli on koriltaan selvästi pienempi kuin vanha S70 malli oli. S60 tuli mallien S40 ja S70 väliin.

    Jossain vaiheessa Volvo varmaan saa aikaiseksi myös uuden S70 mallin tai mikä mallimerkintä sitten onkin.

    Hinnan putoaminen tietysti johtuu siitä, että tuo malli S70 oli vuonna 2000 elinkaarensa lopussa. Silloin saa aina edullisesti kaiken maailman varusteita. Sen voi myös rehellisesti sanoa, että S70 oli sentään vielä laatuauto verrattuna nykyisiin malleihin S60, V70 ja S80.

    Volvo tuottaa nykyään suunnatonta paskaa!

    Äänestä

  • S60 kirjoitti:

    Puhut paskaa siinä, että S60 malli olisi tullut vanhan S70 mallin tilalle.

    Todellisuudessa S60 malli on koriltaan selvästi pienempi kuin vanha S70 malli oli. S60 tuli mallien S40 ja S70 väliin.

    Jossain vaiheessa Volvo varmaan saa aikaiseksi myös uuden S70 mallin tai mikä mallimerkintä sitten onkin.

    Hinnan putoaminen tietysti johtuu siitä, että tuo malli S70 oli vuonna 2000 elinkaarensa lopussa. Silloin saa aina edullisesti kaiken maailman varusteita. Sen voi myös rehellisesti sanoa, että S70 oli sentään vielä laatuauto verrattuna nykyisiin malleihin S60, V70 ja S80.

    Volvo tuottaa nykyään suunnatonta paskaa!

    Äh, jos et älykkäämpää kommentoitavaa keksi, pysy vain Jippiin keskustelupalstalla.

    Ja miten S60 voi tulla S40 ja S70 väliin jos Volvolla on mallistossa nykyisin S/V40, S60, V70, S80 ja XC90? Unohda S70 näistä vertailuista.
    Perehdy ensin mallistoon ennenkuin puhut höpöjä - S60, V70 ja S80 perustuvat kaikki samaan perusrakenteeseen akselivälin vaihdellessa, esim. korin leveys on kaikissa sama.

    S70 on vielä kammottava jäänne vanhoista Volvoista, ns. laatikkotraktoreista. Onneksi nykytyyli on vienyt voiton ja Volvosta tullut tyylikäs ja moderni ylemmän luokan kulkupeli.

    Äänestä

  • Booooring..... kirjoitti:

    Äh, jos et älykkäämpää kommentoitavaa keksi, pysy vain Jippiin keskustelupalstalla.

    Ja miten S60 voi tulla S40 ja S70 väliin jos Volvolla on mallistossa nykyisin S/V40, S60, V70, S80 ja XC90? Unohda S70 näistä vertailuista.
    Perehdy ensin mallistoon ennenkuin puhut höpöjä - S60, V70 ja S80 perustuvat kaikki samaan perusrakenteeseen akselivälin vaihdellessa, esim. korin leveys on kaikissa sama.

    S70 on vielä kammottava jäänne vanhoista Volvoista, ns. laatikkotraktoreista. Onneksi nykytyyli on vienyt voiton ja Volvosta tullut tyylikäs ja moderni ylemmän luokan kulkupeli.

    Se että Volvon mallistossa nykyään ovat vain S40/V40, S60, S80 ja V70 ei millään tavalla "todista" S60:n tulleen S70:n tilalle.

    S70 malli poistui vain mallistosta ja S60 on paljon pienempi kaikilta mitoiltaan (erityisesti sisältä) kuin S70. S60 on muuten sisältä jopa pienempi kuin esim. Saab 9-3!

    Se on totta, että S70 perustui vanhaan 850 malliin, mutta 850 oli aikoinaan parhaita koskaan tehtyjä autoja.

    Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että nykyiset mallit S60, S80 ja V70 (joka on muuten todellisuudessa S80 mallin farmari) ovat kauniinpia kuin vanhat mallit. Laatu sen sijaan näyttää kärsineen muotoilun kustannuksella.

    Volvoa ei nykykunnossa voi pitäää "ylemmän luokan kulkupelinä". Sellaisia ovat todellisuudessa vain Mercedes Benz, Audi ja BMW.

    Äänestä

  • Booooring..... kirjoitti:

    Äh, jos et älykkäämpää kommentoitavaa keksi, pysy vain Jippiin keskustelupalstalla.

    Ja miten S60 voi tulla S40 ja S70 väliin jos Volvolla on mallistossa nykyisin S/V40, S60, V70, S80 ja XC90? Unohda S70 näistä vertailuista.
    Perehdy ensin mallistoon ennenkuin puhut höpöjä - S60, V70 ja S80 perustuvat kaikki samaan perusrakenteeseen akselivälin vaihdellessa, esim. korin leveys on kaikissa sama.

    S70 on vielä kammottava jäänne vanhoista Volvoista, ns. laatikkotraktoreista. Onneksi nykytyyli on vienyt voiton ja Volvosta tullut tyylikäs ja moderni ylemmän luokan kulkupeli.

    Uusimpien mallien laatu on ainakin huonontunut, sillä S ja V 70 ovat ajoltaan ja kestävyydeltään kuin nämä 60 ja 80 mallit. Vaihdoin vuosi sitten S 80 TDi:n, mutta entinen S 70 oli laadukkaamman tuntuinen ja myös parempi ajaa.

    Uusimmissa malleissä näyttää olevan paljon lastentauteja. Ehkä niiden laatu paranee ajanmittaan. Ajoin n. 3 vuotta S 70:llä, eikä siinä ollut mitään vikaa koko 120 000 ajokilometrin aikana. Volvo 80 on ollut korjaamolla jo kahdesti sähkövikojen takia.

    Äänestä

  • Jusa kirjoitti:

    Uusimpien mallien laatu on ainakin huonontunut, sillä S ja V 70 ovat ajoltaan ja kestävyydeltään kuin nämä 60 ja 80 mallit. Vaihdoin vuosi sitten S 80 TDi:n, mutta entinen S 70 oli laadukkaamman tuntuinen ja myös parempi ajaa.

    Uusimmissa malleissä näyttää olevan paljon lastentauteja. Ehkä niiden laatu paranee ajanmittaan. Ajoin n. 3 vuotta S 70:llä, eikä siinä ollut mitään vikaa koko 120 000 ajokilometrin aikana. Volvo 80 on ollut korjaamolla jo kahdesti sähkövikojen takia.

    "Volvo-laatu" on nykyään samanlainen vitsi kuin aikoinaan Ladojen takalasissa ollut tarra: "Lujaa Lada-laatua".

    Äänestä

Tarjosin tuossa hiljattain 8kk. vanhaa V40 HP dieseliä Bilialle. Maksoin autosta 229tmk (hiukan varusteita) ja nyt olisivat tarjonneet vaihdossa uuteen vastaavaan 160tmk. Jos ostaisivat pois ilman, että otan uutta autoa tilalle, tarjous oli 145tmk. Lopulta myin autoni työnantajalleni hintaan 190tmk. Sain Biliasta yhden myyjän kirjoittamaan arvion auton hinnasta, mitä hinta olisi kun he myyvät sen jälleen ulos. Eli nyt ei kannata ihan tuoretta autoa tarjota ainakaan Bilialle. Odottelevat varmasti jotain autoveron suunnalta...

Äänestä
  • Ensin joku Bilian mies ajoi vanhan vm. 87 240 DL:n ja olisi antanut siitä 14000, siis tämä kolme vuotta sitten ja autolla ei ollut ajettu edes 100000......Sitten satuin näkemään tutun autokauppiaan jolta kysyin asiaa ja tämä kävi ajamassa auton ja sanoi että siitä saa 36tmk.....se oli jo mielestäni ihan hyvä hinta tuosta autosta....

    Äänestä

No kyllä minäkin tiedän erään, jonka -00 V70 TDI:n hyvitys on vielä pitkälti yli 200tmk.

Ja muuten tuollaisen mainitsemasi S70:n hinta uutena on ollut n.210tmk, että siltä pohjalta...

Jos katsotaan 'vähän' laajempia ja oikein tehtyjä tutkimuksia, Volvo säilyttää isompien mallien kohdalla arvonsa hyvin. En nyt osaa sanoa, miten hyvin Mersuun verrattuna, mutta eiköhän etenkin diesel-meset pidä arvonsa ihan hyvin. Onhan MB:n tärkein ominaisuus sen jälleenmyyntiarvo...:D

Äänestä
  • eipä sitä varmasti ihan 210t ole ulos kaupasta saanut. ovh n.230t toimituskulut talvirenkaat ym pakolliset varusteet nostavat hinnan heti vähintään 250t!! vaikka siitä rabattia saisikin jää siinä hintaa..

    Äänestä

  • niles kirjoitti:

    eipä sitä varmasti ihan 210t ole ulos kaupasta saanut. ovh n.230t toimituskulut talvirenkaat ym pakolliset varusteet nostavat hinnan heti vähintään 250t!! vaikka siitä rabattia saisikin jää siinä hintaa..

    Oli edellistä kirjoittaessani sattumalta vuoden 2000 hinnasto käsissä, nyt ei ole. Mutta muistelen, että listahinta oli jotain 206tmk. Auto oli S70 140hv, siis alkaen versio. Autossa on 20valve, ilmastoinnit ja muuta kivaa. Tomaattia tosin ei muistaakseni ollut. -00 hinnastossa oli Classic malli, jonka vakiovarustelu oli hyvä. Kun ei tarkennettu, oletin auton olevan tuollainen. Tomaatilla ja toimituskuluineen menee kyllä jonkun tonnin yli 210tmk, mutta ero on mitätön. Ja jos esimerkkiauto yllättäen osoittautuukin 170hv versioksi, hintaa on vain n.10tmk lisää, että tällä tavalla.

    Ja edelleen koRRRostan, että cdi-mesen vertailu pitää tehdä tdi-volvoon. Isoissa Volvoissa vain kalleimpien mallien hinta tippuu aivan aluksi rajusti, mutta sekin tasaantuu parin ekan vuoden jälkeen. Katsokaa niitä taulukoita, kun seuraavan kerran niihin törmäätte, ei tartte kinata tyhjästä.

    En väitä(välttämättä), että MB:n arvo ei säilyisi Volvoa paremmin. Itselleni asialla ei hirveästi ole edes merkitystä, koska vastaava MB:n malli on niin huimasti Volvoa kalliimpi, että oman pääomani tuottoprosentilla pieni ero arvonlaskussa on mitätön kulu kiinni olevan pääoman eroon verrattuna. Tuota ei monikaan ajattele autoa ostaessaan...

    Mutta mersu on mersu...

    Äänestä

itseläni on samanlainen s70 ja ikääkin samanverran. ostin auton 6kk käytettynä ja 6000km ajettuna hintaan 199 000mk. autossa oli varusteita n.70 000mk:lla. oli tietenkin mahdollista että auto oli ollut esittelyautokin vaikka liike sen kielsikin.

auto oli kuitenkin menettänyt 33% arvostaan 6kuukaudessa. eli biliakin tiesi miten vanhakoppasien volvojen arvolle käy.

Äänestä

Ostin Volvo V70 Classic 170hp auton tammikuussa 2000 käteisellä hintaan 243tmk (OVH kuluineen 259tmk). Vaihdoin sen kesäkuussa 2000 uuteen BMW 530D:hen. Vaihtohyvitystä sain 249tmk. Uudesta bemusta olisin saanut käteisalennusta n. 18t, joten todellinen arvon alennus Volvolle oli noin 12tmk puolessa vuodessa.

Mainittakoon vielä, että Volvon pyyntihinta oli BMW-liikkeessä käytettynä 259tmk ja se meni viikossa! Tässä tapauksessa Uusi ja puolivuotta vanha auto olivat saman hintaisia kaupassa...

Volvon varustus oli tuohon hintaan kattava:
Automaattinen ilmastointi
Vakionopeuden säädin
2x Volvo alumiinivanteet kumit (16" ja 15")
SC-901 audio 8 kaiutinta lisävahvistin
nahkaverhoilu
koristemuovit
automaattivaihteisto
kuljettajan sähkötoiminen penkki muistilla
varashälytin
jne...

Muistin virkistämiseksi Classicin hintaetu oli seuraava:

Ilmaiseksi 170hv malliin:
Automaatti vaihteisto
ECC ilmastointi
vakionopeuden säädin
sumuvalot
mukitelineet
15" alumiinivanteet
koristelistat
varashälytin
kuljettajan sähköpenkki muistilla

Lisäksi 4000mk:n lisähintaan
nahkaverhoilu (2t)
16" alumiinivanteet (2t)

Edut Volvon hinnoilla noin 45tmk!
Samat varusteet Audiin, BMW:hen tai Mersuun
jopa satatuhatta markkaa.

Äänestä
  • Volvon pitää arvonsa hyvin, kun myy sen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

    Äänestä

Onko sillä jotakin merkitystä mitä Bilia maksaa käytetystä Volvosta, kun merkkiliikkeitä on ympäri suomea?
Tunnetusti isossa kaupungeissa saa huonoimmat hyvitykset vaihdokista.
Oman kokemuksen mukaan kannattaa hieman soitella ja tehdä kauppaa lähikuntiin.
Vaihdokin hintaan vaikuttaa oleellisesti liikkeen vaihtoautovaraston tilanne ja liikkeen myynti kyseisenä aikana.
Takuu korjausten kanssa voi tietysti tulla kotiliikkeessä hieman nuivaa suhtautumista: "ei ole meiltä,jos olisi niin" tyyliin.
Tästä ei kokemukseni mukaan ole ongelmia Volvon kanssa, ainakaan jos on volvosopimus.

Äänestä

Johtuen siitä, että MB on täysin yliarvostettu ja ylihintainen Suomessa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Mercedes alla kirjoitti:

Miten on mahdollista, että Volvo S 70 2.5 20 valve vm. 2000 tiputtaa hintansa niin totaalisesti uudesta? Autossa on automaattivaihteet ja ilmastointi ja sillä on ajettu vain 60 tkm. Siitä tarjotaan merkkiliikkeessä VAIHDOSSA järjestään alle 150 000 markaa !!!

Minkä ko. Volvon olisikaan hinta, jos sitä tarjottaisiin liikkeeseen käteiskaupalla? Kaverillani on, tai ainakin oli kyseinen auto jonkin aikaa sitten ja hän ihmetteli rajua hinnan putoamista. Minulla on uutena lähes saman hintainen MB-200 CDi ja hyvityshinta on yli 200 000 - 220 000 markan välillä!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu