Muijalla on odotus nyt 7 1, on maannut koko viikon sängyssä, voivotellut pahaa oloa ja voimattomuutta. Ei ole oksentanut, mutta ei kuulemma puutu paljoakaan.
Juo ja syö ehkä 20% normaalista, ja makaa sohvalla, kävi eilen ekan kerran suihkussa sitten sunnuntain. Onko tämä normaalia vai kuuluuko tämän ollakin tällaista?
Juo ja syö ehkä 20% normaalista, ja makaa sohvalla, kävi eilen ekan kerran suihkussa sitten sunnuntain. Onko tämä normaalia vai kuuluuko tämän ollakin tällaista?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suosittelisin ottamaan yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos olo on noin kurja. Ihan vaikka vaan varmuuden vuoksi, että tietäisitte että vauvakin voi hyvin.
Hyvä kun olet huolissasi puolisostasi!
Itselläni ei ole raskauden aikana ollut vastaavaa olotilaa.
t. tytteli
kyllä se on aika iso juttu tuo raskaus. kaikki me reagoimme erilailla. toisilla olo ei muutu miksikään alkuraskaudessa toiset taas voivat erittäin huonosti.
"muijasi" on erittäin hyvissä käsissä koska hänellä on joku joka huolehtii..
käske hänen varata aika neuvolaan. heti. en usko millään, että jotain on vialla, mutta koska vauvan odottaminen on naisen elimistölle tiukka juttu, parempi kysyä viisailta eli terveydenhoitajilta. hän osaa kyllä neuvoa eteenpäin jos tuntuu tarvetta olevan.
kerron omakohtaisesta alkuraskaudestani: eli voin todella huonosti. en jaksanut mitään. makasin, kävin välillä unihorroksessa, kunnes heräsin inhottavaan pahanolon tunteeseen. oloa kesti 16 viikolle asti. haju minkä muistan vieläkin, oli järkyttävä.. kuin pilalle mennyt kananmuna ja joka oli paistettu ja palanut pohjaan.. -tuo haju mitä haistoin, kaikenaikaa-vei ruokahaluni ja voin niin pahoin, etten voinut syödä mitään..
eli kuulostaako tutulta? ei oksentelua-vielä, väsymystä-ei jaksa tehdä muuta kuin maata, ruokahalu minimissä.. sitähän se on mutta kuten edellinenkin kirjoitti: jo vauvankin vuoksi kannattee kysellä viisaimmilta neuvoa.
onnea odotukseen!!
Mulla oli todella rankka alkuraskaus, ajoittui suurimmaksi osaksi kesälomalle. Oli päiviä, joista n.20 tuntia kului sängyssä, nukkuen tai lukien. Syöminen ei huvittanut, kaikki ällötti, oksentelin melko usein. Ennen raskautta olin urheillut aktiivisesti, ja olin todella hyvässä kunnossa, muutos kohdallani oli täydellinen. Tilanne masentaa helposti, joten yritä olla kiltti naisellesi - vaikka hän olisikin ärtynyt, sillä itseäni on v***tuskynnys on raskauden seurauksena madaltanut huomattavasti...ikävää, vaan kun pitäis opetella elämään uuden hormonaalisen tilan kanssa...
Kuulostaa siis normaalilta tyttösi tilanne. Kannattaa pitää huolta veren rautaarvoista, ja ravitsemuksesta sen minkä pahoinvoinnilta pystyy...Mä itse olen nyt 26 viikolla, kaikki vaikuttaa normaalilta. Alkuraskauden pahoinvointi on ohi, mulla se loppui 12. viikolla, tavallista väsyneempi olen (johtuen anemiasta), mutta ei tulis enää mieleenkään viettää koko päivää sängyssä. Mä en osannut suoraan sanottuna kuvitellakaan, että raskaus olisi kohdallani näin rankka juttu, ja että se veisi niin mielettömästi voimia. Kannattaa muistaa, että sopeutuminen uuteen tilanteeseen tapahtuu samanaikaisesti fyysisellä ja psyykkisellä tasolla, ja että alkuraskaudessa punnitaan uudestaan suhteet omiin vanhempiin, lapsen isään, omaan lapsuuteen jne. Ei ole aina helppoa, mutta voimia sulle, vaikutat välittävän naisestasi, kun vaivauduit laittamaan viestin tänne!
minulla oli eka raskaudessa samanlaista ja nytkin aika rankkaa 8 4 menossa,joten kyllä normaalia.
kuulostaa normaalilta, itsekin voimatonna ja pahoinvoivana ollut. Mutta jos ei ruoka ja juoma oikein pysy sisällä, niin kannattaa miettiä, pitäisikö siihen saada ulkopuolista apua.Jos ei oksentelua, ni koittaa vaan huolehtia nesteistä. Pahoinvointihan on hyvä merkki, hormoneja on paljon ja suojaavat raskautta 8D
Hyvä. Onkin tässä viikon aikana oppinut kokkaamaan ja imuroimaan...!
No, kyllä hän toipuu, tänään sunnuntaina tuli jo kokkaamaan itse, lihon kuulemma tuolla ensiapupakkauksella (kabanossi) liikaa!!! No, ensi viikolla neuvola-aikaa metsästämään, kiitos vastauksista, ei tarvitse turhaan olla huolissaan.