Kuola valuu, kun ajattelenkin, että nyt vois ottaa! Himo on älytön. Aloitin jo masennuslääkkeet ja olen syönyt Seroxatia neljä viikkoa. Paniikkikohtaukset on jääny pois ja enää ei tule kauhea masennus edes krapulapäivinä. Mä en saa juoda, sillä mulla ei ole rajoja! Tiedän, että siinä menee koko viikonloppu, vaikka kuinka luulisin, että pystyn kohtuuteen. Mitä teen??? Hyviä neuvoja?
Apua! Nyt on perjantai! Auttakaa...
Alkoholistitar
181859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itselläni ihan samanlaiset fiilikset ja Seroxatia 40 mg päivässä takana jo 3 viikon ajan. Lyhyen laitoskatkon jälkeen ajattelin, että on helpompi ottaa Antabusta, kun kamppailla tämän jatkuvan; ottaako vai ei ottaa-ongelman kanssa. Nyt on eka viikonloppu Antabukset päällä.
Mä ainakin otan kaljaa jos kerran kaksi viikkoon ottaa asiallisesti kaljaa niin mukavasti rentouttaa :).....
perjantai, tänää juhlimaan!
mut tsemppii sulle ettet "retkaha"
Alkoholistitar, oletko alkoholisti? Alkoholismi on hoitamattomana kuolemaan johtava sairaus. Se on sairaus, eikä ole tahdonvoiman asia niin kuin ei sekään, jos jalka on poikki. Siihen sairauteen on saatavilla apua, jos itse haluat.
"Se on sairaus, eikä ole tahdonvoiman asia niin kuin ei sekään, jos jalka on poikki."
Mulla on jalka poikki, voinko kävellä normaalisti jos jätän kaljat tänään ostamatta?
sittenhän tiedät.
tänään on lauantai - miten kävi alkoholistitar?
On se kiva että annetaan tollasta kannustavaa kommenttia tyyliin "jee, viikonloppu ja pääsee ryyppäämään".
että perjantain jaksoin kuivilla, mutta lauantai oli liikaa. Samalla linjalla edelleen :(
Täysin kännissä ja pahinta odotellen viimeisiä henkosia vetelen, vaikka olen vasta 27-vuotias.
sinulla ketään, joka tukisi sinua juomisen lopettamisyrityksissäsi? Minulla ei ole riippuvuuskokemuksia kuin tupakasta ja sekin oli tosi vaikea lopettaa. Yritin monta kertaa ja aina retkahdin uudelleen, mutta viimein mitta tuli täyteen kun piti jo juoda kahvia pitkin päivää, että voi taas sen jälkeen polttaa tupakan. Minua inhotti se, että joku minua vahvempi hallitsi minun elämääni. Voisitko sinä ajatella, että alkoholista tulisikin sinulle vihollinen, joka täytyy nujertaa, eikä se olisikaan enää helpotus ja ystävä :) koeta jaksaa. kirjoita missä menet taas!
ja kamala viinan himo TAAS! Eilen oli krapulapäivä ja nukuin hirmusti. Tämä on kamalaa :( näin äkkiä tulee riippuvuus takaisin. Viiden kuukauden raittius kääntyy täydeksi alkoholismiksi jo parissa viikossa. Mulla ei ole hyvää tukihenkilöä, sillä mieskin tykkää ostaa kaljaa, eikä välitä siitä, että ratkean :(
Alkoholi on jo minulle vihollinen. Mutta tänään en ota. Onneksi en voi, sillä pitää lähteä autoreissulle.
monesti sinä olet puolen vuoden raittiuden jälkeen retakahtanut?
Tuntuisko tänään, että voisit aloittaa taas - vaikka edes viikon raittiuden aluksi?
Vai olisiko sinulle nyt "päivä kerrallaan" parempi tavoite?
Ajatteleisit, että miten sinun elämäsi viinan kanssa turatessa menee ihan hukkaan ja ns. "ilo" siinä on kyllä näennäistä, se on paskaelämää (anteeksi ilmaisu, mutta sillä sitä se on!) kaikenkaikkiaan niinku jo tietänetkin.
Onko sinulla vielä työ jäljellä ja jos on, niin kuinka saat alkoholin ja työsi sovitettua yhteen?
Oletko kokeillut sitä AA:ta jo? Jos et niin kävele vaikka siitä ohi ensin ja seuraavana päivänä soita sinne tai mene käymään, mutta älä yritä JUOMALLA UNOHTAA ongelmaasi, joohan - halaan sinua ja kirjoita vaikka joka päivä miten edistyt tai mitä sinulle kuuluu - joohan.
Kiitos sinulle välittämisestäsi :)
Nyt on mennyt aika hyvin. Juhlin syntymäpäiväni vain kolmella tuopilla :) samoin eilen pysyi 3.ssa siiderissä. Jotain on tapahtunut, en uskalla ottaa! Toivottavasti tämä jatkuu...olen työssä ja joskus on ollut rankkaa mennä krapulassa raskaaseen työhön, mutta aina olen selvinnyt..vielä..
kuultavaa - onnitteluhalaus ja rutistus!!!!:)))
Se tuntemasi pelko on tervettä pelkoa!
Yritä vain päivä ja hetki kerrallaan.
Yritä muistaa miten helppoa olisi vain antaa mennä - ja miten pettynyt sitä onkaan itseensä retkahduksen jälkeen ja rämpiä taas ylös, mutta muista sittenkin jos - että aina on toivoa niin kauan kuin on elämää.
Sitten kun alat inhota tarpeeksi rapulaa niin sitten olet varmaan valmis aloittamaan täysraittiuden - joohan?? :?)
kysyä, että kävitkö sinä sielä AAssa ja jos niin saitko sieltä tukea?
Lopeta jo ihmeessä se alkoholin juonti kokonaan, poltat vielä työpaikkasi lähitulevaisuudessa jos krapulassa jo nyt käyt töissä.
Pian rupeaa tulemaan epämääräisiä sairauspoissaoloja, (krapulapäiviä) jossain vaiheessa työ alkaa haitata juomista.
Jossain vaiheessa huomaat saavasi kenkää.
Kannattaa koittaa aa:ta. itse olen ollut aa.n avulla yli vuoden raittiina.
millaisia ongelmia sulla oli AA:n alkuaikoina?oikeastaan miten "pääsit" AA:han ja mitä kaikkea niinä aikoina sulle tapahtui?
itse olen käynyt AA:ssa reilun kuukauden ja tuntuu pirun hyvälle,elämän muutos oli ja on yhä aika tunteiden ja mielitekojen mylläkkää.
olen saanut hienoa kannustusta ryhmässä ja netin kautta,kiinnostaa miten muut on asian hoitaneet,siis eräänlaista vertaistukea.
jos kirjoitat tähän palstalle tai [email protected].
olisin kiitollinen.