Laittaa miettiin että ihmisen perus tempperamentti vaikuttaa siihen miten voimakkaasti ihminen potee tunteitaan. Jos ihminen tempperamenttinen persoona hän kokee sillä intensiivisyydellä kaikkia tunteitaan. Kiivas luonteista sanotaan tempperamenttiseksi/tuliseksi.. mutta itse ajattelen että se pätee myös muihin tunteisiin. Sellainen ihminen esim. rakastaa ja sureekin samalla intensiteetillä kuin vihastuessaan tuntee vihaa.
Kärsimykseni voima..
tulinen luonne
16177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tässä voipi olla perää ;) mä olen kyllä välillä todella tulinen tapaus ja koen myös rakkautta ja surua kenties "aavistuksen" voimallisemmin kun joku "järki ihminen"...siltä se ainakin joskus tuntuu
tuntemasta. Kunhan ei kiivasluonteisena satuta ketään. Tunteensa ja vihansa pitää pystyä myös hillitsemään.
Minua sanotaan tunne ihmiseksi. Rakastan voimalla, mutta vihani on lyhyttä. Ihmeellistä, miten jaksankin aina vain rakastaa,mutta vihata en jaksa. Kun tulen vihaiseksi, paukautan suoraan ja raivostun, mutta heti kohta mietin, että tämä on niin turhaa ja kuluttavaa. Sitten mietin lisää ja luovutan. En jaksa pitää vihan tunteestani kauaa kiinni. Mutta rakkaus, se ei ole sammunut koskaan. Roikun siinä kuin se olisi ainut pelastusköysi. Mielestäni se on ainut täysin pysyvä asia. Kaikki muu menee ja tulee, mutta ilman rakkautta ei olisi mitään muutakaan. Olisin kuin kuollut.
etten olis niin tempperamenttinen..helvetillinen tuska kun suhteet päättyy.
Ja tämän itsestäänselvyyden päättelemiseen kulutat aikaasi?
Eli jos vappuna on lunta katolla niin sitä on maassakin?
Jos tuntee voimalla kaikkia tunteita ja tukahduttaa ne, painuuko syvälle masennukseen? Onko masennuksenkin voimakkuus kiinni temppereantin vahvuudesta. Jos potee vahvasti kärsimystä voiko masennustakin potea silloin paljon kovemmalla liekillä ja kauemmin ?
Minä olen sekä kiivas, lempeä ja herkkä. Koen kaiken noiden ominaisuuksien vaikutuksella. Toisin sanoen olen rauhallinen, mutta sisälläni myllertää ja kuohuu välillä, toki näytän sen ulospäinkin kun oikein raastaa. Saatan herkistyä hyvinkin pienestä kyyneliin asti.
Tuota ajointakaa! Se kiivasluonteisuus ei kaikissa tapauksissa näy ulospäin jos ihminen tukahduttaa sitä omaa persoonallista tapaansa tuntea tunteitaan. Hän on syntyjään tempperamenttisempi ja tunteitaan intensitiivisemmin tunteva mutta jossain kohtaan alkanut sulkeen niitä sisälleen. Viha saattaa olla samalla intensiteetillä kuin muillakin tempperamenttisesti tuntevilla mutta kääntyy sisäänpäin. Samoin suru. Ulospäin saattaa olla rauhallinen.
Koska mielestäni tunne ja teko ovat kaksi eri asiaa. Tunteitaan voi tuntea hyvinkin voimakkaasti mutta itsekontrolli olla silti vahvaa.
Mikä sut innoitti pohtimaan tätä?
Ja olen kyllä tulkinnastasi samaa mieltä.
Oma aika suurella vomakkuudella oleva tämän hetkinen paha olo.
Mistä paha olo, jos saa kysyä?
Minä taas puran tunteitani puhumalla. En jaksa pitää niitä sisälläni tai muuten minusta kehkeytyy epäsosiaalinen ja sisäänpäin kääntynyt persoona. Minun täytyy saada puhua.
Tottakai ihmiset on tempperamentiltaan erilaisia, mutta tiedättekö että tunteita voi oppia säätelemään.
Heipä hei kultsi keskustellaan nyt täällä, kun sitä niin kaipaat ja mualla ei onnistu. Tunteet on kuule ihan kumminkinpuoliset.
No sehän on kiva! Tämä kultsi ap. on sitten nainen jotta ei tulisi kulliteltua vääriä ihmisiä ja sukupuolia!
Minä olen elämässäni alakoululaisesta saakka saanut kärsiä niin paljon temperamenttisista ihmisistä -yhtä lukuunottamatta muuten kaikki naisia, jännä yhteensattuma- että nyt olen jo pitkään yrittänyt kiertää heidät mahdollisimman kaukaa.
Ja jos sellaiseksi tietämäni ihmisen näen tulevan kauempana vastaan, siirryn kyllä vilkkaasti kadun toiselle puolelle tai vaikka livahdan kohdalle osuvaan porttikonkiin tai johonkin liikkeeseen.
Olen itse tasainen luonne ja haluan myös sen säilyttää kuten myös loput hermoni ja mielenrauhani!