Koetko turhautuneisuutta tukahdutettujen tunteidesi vuoksi ?
Minä tunnen
Minä tunnen
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tunnen. Tuntuu niin turhalta olla yksin näiden tunteideni kanssa. Ketään ei kiinnosta kuunnellakkaan kun on tätä sen verran pitkään jo jatkunut. Tietääkseni mies tuntee samoja tuntemuksia mutta yrittää välttää siitä huolimatta. Niiiiin turhauttavaa niiiiin turhaa.
Nyyh, siltä kuulostaa. Etkö uskalla paljastaa hänelle tunteitasi ?
Kyllä hän tietää.
Jos hän tuntee myös, niin miksi välttelee ?
Sen kun tietäisin vaan...
Ettekö voisi keskustella tilanteesta ?
Tuttu on tunne
Nykyään tavallaan sallin niidenkin tunteiden olemassaolon, vaikken niitä voi näyttääkään. Eli en tavallaan tukahduta niitä, siis itseltäni (yritin sitäkin), mutta en ole turhautunut myöskään. Olen oppinut elämään tämän asian kanssa. Tajuaakohan kukaan tästä mitään...
Tarkoitatko, että Olet hyväksynyt tilanteen ja sinut sen kanssa.
Jeesbox. Tää on aika kiva olotila :). Verrattuna entiseen.
No kiva :)
Todellakin tunnen. Eikä ole yhtäkään ihmistä, jolle voisin niistä edes vihjaista, koska luvassa olisi pelkkää paheksuntaa. Itse niitä sitten kannan, tukahduttelen ja välillä niihin hajoilen...
Joskus toivon etten olisi edes ottanut yhteyttä koko naiseen. Kaunis vanhempi punahiuksinen nainen, miksikä hän olisi edes ollut kiinnostunut tämmösestä pikkusen päälle pari kymppisestä miehen alusta.
Siitä huolimatta hän lähti leikkiin mukaan kaveri-hommalla vaikka tiesi hyvin mitä tunnen häntä kohtaan ja tätä jatkui monta kuukautta.
Kaikkihan loppui siihen kun kysyin kuukausia myöhemmin onko hänellä edes mitään tunteita minua kohtaan. Ja vastaustahan kysymykseen en edes saanut, tässä vaiheessa iski turhautuminen ja suutuin. Sanoin että antaa olla koko homman sitten.
Pari päivää myöhemmin koitin pahoitella tuota tapahtumaa, huonostihan se pahoittelu meni, mutta hän sanoi vaan että ei siinä mitään, hermot menee joskus ja lisäsi vielä että ei halua alkaa seurustelemaan.
Vastasin hänelle, että koitetaan nyt edes pysyä puheväleissä, eipäs olla jutusteltu sen jälkeen.
Facebookissa otin yhteyttä pari kuukautta myöhemmin, kirjoitin, että selvitetäänkö nämä asiat. Ei vastausta mutta olipas se luettu.
Sitä turhautumisen määrää mikä minulla nyt on vaikea laittaa sanoiksi, olen nyt nähnyt tätä naista taas päivittäin, olisi ollut mahollisuuksia mennä puhumaan, mutta kun ei yksinkertaisesti enää uskalla. Monta kertaa heitin itseni jo tuleen ja toinen ei edes vaivautunut vastaamaan enää viimeiseen viestiin.
Turhauttaa oikeasti niin paljon koko tilanne että tekisi mieli kohta muuttaa helvettiin koko kaupungista tai kuolla pois ettei tarvitsisi nähdä häntä.
Tätäkään tilannetta ei olisi jos nainen vain olisi sanonut että "ei kiinnosta" tuon "ollaan kavereita" sijaan.
Älkää perkele menkö sanomaan ihastuneelle, jos ette itse ole kiinnostuneita että ollaan kavereita, se ruokkii sitä ihastumista vaan.