Siis mulla on tajuton viha päällä. Käyn läpi
vasta nyt 2v. sitten tapahtunutta eroa. Surutyötä
viivästytti isän samanaikainen kuolema, oman lapsen menetys.
Ihan karseeta, kun mikään ei auta! Pitäiskö mennä
kunnan mettään kaataan puu, että tuska helpottais.
Jokainen minuutti tuntuu raskaalta.
Teen ehkä väärin, että olen vain kotona, mutta toisaalta: teenkö? Eihän tunteita pakoonkaan voi
juosta.
vasta nyt 2v. sitten tapahtunutta eroa. Surutyötä
viivästytti isän samanaikainen kuolema, oman lapsen menetys.
Ihan karseeta, kun mikään ei auta! Pitäiskö mennä
kunnan mettään kaataan puu, että tuska helpottais.
Jokainen minuutti tuntuu raskaalta.
Teen ehkä väärin, että olen vain kotona, mutta toisaalta: teenkö? Eihän tunteita pakoonkaan voi
juosta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sun pitää päästää kaikki kunnol ulos. Siis toi sun vihas. No tietenkii helpommin sanottu ku tehty. Mut mee johonkii paikkaa, mis tiiät et saat olla ihan yksin. Päätät, et nyt käsittelet kaiken sun vihas samal kertaa. Huudat ja kiljut kauas kaukaisuteen, ja itket niin kovaa ku et koskaan aikasemmin...jos tää ei sul onnistu, nii muuten en osaa neuvoo, on toi sun tilantees kuitenkii aika hankala... Mä toivon et saat elämäsi kuntoon, ja vihasi käsiteltyä.
Ajattelin vastata vaikka olen osaamaton näissä asioissa.Kovia kokeneena itsekin sanoisin näin:
Pitää puhua.Tukahtuneita tunteita ei pidä pitää sisällään.Joku ystävä jolla on aikaa kuunnella ja joka tuntuu ymmärtävän.Mieluummin ammattiauttajalle koska heillä on aikaa kuunnella ja taitoa auttaa.Kerroit että "jokainen minuutti tuntuu raskaalta".Tiedän tunteen - on kokemusta.Voisi olla sinulle hyväksi käydä juttelemassa vaikkapa kuntasi terveyskeskuspsykologin kanssa.Itse kävin psykologin vastaanotolla puolen vuoden ajan kun kaikki tuntui kaatuvan niskaan.Jos ammattiauttajalle meno arveluttaa niin kuka tahansa jolla on aikaa kuunnella sopii ensi hätään keskustelukumppaniksi.Pääasia on se että pääset purkamaan sydäntäsi jollekin ihmiselle.Yksi keskustelutuokio yleensä jo helpottaa.
Jos ei olo ala helpottua niin ilman muuta sitten ammattiauttajan puoleen voit kääntyä.Se on nimittäin niin että pitkittynyt paha olo synnyttää lisää pahaa oloa ja siitä seuraa vaikeuksia.Muista: Puhu tuskastasi
Toivotan valoa elämääsi pimenevästä vuodenajasta huolimatta.
Kiitos kannustavista viesteistä. Oon tosiaan
viikon ollut vihan vallassa. Kyllä mulla on
ihmisiä, ja auttajakin, kenen kanssa jutella.
En sillain karsasta puhua ongelmista.
Tänä aamuna heräsin parempaan aamuun kuin aikoihin. Ei ollut enää sitä karseeta vihaa.
Kiitos siitä teille osaltanne! Nyt vähän ahdistaa, mutta tuntuis, että pahin alkaa
hellittään.
Meinaan levätä ja nauttia yksinäisyydestä.
On se muuten jännää, että uskaltaa antaa luvan
itselleen huonoihinkin tunteisiin. Usein peittelen ne, kun pelkään loukkaavani ihmisiä,
mutta eihän se niin mene. Ystävä on ystävä myös
ja etenkin huonoina aikoina.
Hyvää viikonloppua teille kaikille!
Isäni hakkas ex-naisensa pojan minin tuusan nuuskaksi kirveellä, kaatoi kusta kesällä särkyneestä ikkunasta sisään kun mini hautui muovipressun alla kesä auringonpaahteessa! Lopuksi isäni kutsui romuauton noutamaan auton litistämöön!
Ai miksikö?
Noh.. Isäni oli eronnut jo aikoja päivää ex-naisestaan ja tuon pojan mini se vaan törötti myytävän yhteisen talon pihalla! Lisäksi tämä ex-nainen oli "imenyt" isäni tilitä salaa (pankki ihmisenä) rahaa tälle pojalle, ties kuin paljon?
Kerrankin tämä konstnääri oli saksassa muka hankkimassa töitä BMW suunnitteliaksi, mutta todellisuudessa hankki vaan osia miniinsä. Sitten kun rahat loppu kesken soitti tämä äidilleen, että "Anna rahhooo!", että pääsee takas suomeen. Mistä nämä rahat lähti? Ei vaan taas isäni tililtä!
En mä sitä isäni raivoa voinut estää! Mutta saipahan iskä terapiaa =) hahaahah =D...
Terveisiä konstnääri "Dali" Minkkiselle! Mitens menee? (tämä ei liity siihen Dali väärennöksiin) Sattumaako!?!?!?!?!!??!!? Enpä tiiä?