Qvintus pakkoruotsittelee Iltalehden blogissa. Alla kommentti kyseisen herran kirjoituksiin.
Kun kerran yksittäiset tapaukset johtavat yleistyksiin, niin muistanemme Matinkylän selkkauksen. Siinä ruotsinkielisten kotibileisiin meni poliiseja selvittämään meluhäiriötä. Uutiseksi tämä päätyi siksi, että ruotsinkieliset tekeytyivät suomea täysin osaamattomiksi. Rupesivat suoraan sanoen kettuilemaan virkavallalle heidän heikosta/olemattomasta ruotsintaidosta. (Folktingethan kanteli asiasta).
Otetaan vielä toinen esimerkki taannoisesta Ylen pakkoruotsi-illasta. Siellä yksi ruotsinkielinen totesi vaatineensa, jossain paikassa palvelua ruotsiksi. Kun suomenkieliset henkilöt eivät siihen pystyneet, niin vaatija oli hermostunut ja vaihtanut kielen suomeksi.
Niin Matinkylän nuoret kuin tämä edellinen vaatijakin osasivat suomea, mutta silti halusivat palvelua ruotsiksi suomenkielisiltä kanssa-suomalaisiltaan. Miksi pitää simputtaa tällä tavalla? Ruotsinkieliset ovat hyvin usein kaksikielisiä eli osaavat myös suomea. Suomenkielisten ruotsin taito taas unohtuu pian pakkoruotsituksen päätyttyä.
Tällöin palvelutilanteessa on kaksi ihmistä ja kaksi kieltä, mutta vain yksi yhteinen kieli. Ja se henkilö, joka osaa molempia kieliä katsoo oikeudekseen vaatia toiselta valitsemaansa kieltä, jota siis toinen ei osaa!
Et kai sinäkin parahin Dimitri rupea vaatimaan bussinkuljettajalta palvelua ruotsiksi, vaikka osaat suomea?
Kun kerran yksittäiset tapaukset johtavat yleistyksiin, niin muistanemme Matinkylän selkkauksen. Siinä ruotsinkielisten kotibileisiin meni poliiseja selvittämään meluhäiriötä. Uutiseksi tämä päätyi siksi, että ruotsinkieliset tekeytyivät suomea täysin osaamattomiksi. Rupesivat suoraan sanoen kettuilemaan virkavallalle heidän heikosta/olemattomasta ruotsintaidosta. (Folktingethan kanteli asiasta).
Otetaan vielä toinen esimerkki taannoisesta Ylen pakkoruotsi-illasta. Siellä yksi ruotsinkielinen totesi vaatineensa, jossain paikassa palvelua ruotsiksi. Kun suomenkieliset henkilöt eivät siihen pystyneet, niin vaatija oli hermostunut ja vaihtanut kielen suomeksi.
Niin Matinkylän nuoret kuin tämä edellinen vaatijakin osasivat suomea, mutta silti halusivat palvelua ruotsiksi suomenkielisiltä kanssa-suomalaisiltaan. Miksi pitää simputtaa tällä tavalla? Ruotsinkieliset ovat hyvin usein kaksikielisiä eli osaavat myös suomea. Suomenkielisten ruotsin taito taas unohtuu pian pakkoruotsituksen päätyttyä.
Tällöin palvelutilanteessa on kaksi ihmistä ja kaksi kieltä, mutta vain yksi yhteinen kieli. Ja se henkilö, joka osaa molempia kieliä katsoo oikeudekseen vaatia toiselta valitsemaansa kieltä, jota siis toinen ei osaa!
Et kai sinäkin parahin Dimitri rupea vaatimaan bussinkuljettajalta palvelua ruotsiksi, vaikka osaat suomea?
Vastaukset 54
Vanhimmat
Kyse on kielisimputuksesta tai -kiukuttelusta. Kaikki PK-seudun surut ovat täysin kaksikielisiä eli osaavat suomea hyvin. On täysin kohtuutonta ja kusipäistä surun alkaa vaatimaan palvelua ruotsilla, kun tietää sitä huonosti olevan tarjolla.
Svekosurut vain osoittavat niin mieltään, kun heitä harmitta maassa vallitseva kielitodellisuus. Eli ruotsin kieltä ei osata eikä haluta puhua.
RKP ja Folktinget ovat pääsyyllisiä tuohon kielisimputukseen tai sen yritykseen, kun kampanjoissaan kehottavat suruja vaatimaan ruotsinkielisiä palveluja kaikkialla.
Kielisimputus kääntyy pahasti itseään vastaan, koska suomalaiset ja mamutkin inhoavat sitä.
Ett STORT TACK till en rakryggad person.
Man lyfter på hatten !
Pakkoruotsitus on vihaa suomalaisuutta ja suomalaisia kohtaan.
Sen vastustus ei ole vihaa, vaan oikeuksien vaatimista.
Kiitos vain itsellesi, että olet suoraselkäinen suru.
Man beundrar någon som är karl för sin hatt !
"Et kai sinäkin parahin Dimitri rupea vaatimaan bussinkuljettajalta palvelua ruotsiksi, vaikka osaat suomea? "
Onko bussikuskeja kunnallisissa tai valtiollisissa viroissa? En ole kuullut että olisi.
Kerropa milloin sinulta viimeksi vaadittiin ruotsin osaamista? Milloin viimeksi jouduit puhumaan ruotsia ja mikä oli tilanne? Kuka pakotti tai edes yritti pakottaa? Miten pärjäsit tilanteessa?
Kyse on kielisimputuksesta, kun kaksikielinen vaatii palvelua sillä kielellä, millä sitä ei ole tarjolla. Oli kyse julkisista viroista tai uimarannan jäätelömyyjästä.
Milloin ja missä sitä simputusta tapahtuu? Kerro omista kokemuksistasi! Pakkohan sinulla on sellaisia simputuskokemuksia olla kun nyt niin kovin aiheesta valitat. Milloin olet joutunut puhumaan ruotsia kun joku simputtajasuru on sinut pakottanut?
Ei sitä palvelua tietenkään voi vaatia niissa paikoissa joissa sitä ei ole tarjolla mutta muistettakoon että on paikkoja joissa sitä on oltava tarjolla. Niissä paikoissa se ruotsinkielisen palvelun tarjoaminen on kuitenkin palvelupisteen vastuulla, ei yksittäisen työntekijän.
Oletko julkisessa virassa?
Mutta pakkoruotsi on.
Et sit muuta keksinyt sanojesi vakuudeksi. Tuo "pakkoruotsi on" on pelkkä tyhjä hokema. Bla bla bla...
Eikö muka ole?
Ei se sen pakompi ole kuin mikään muukaan kouluaine.
Onko englantia oltava koulussa, vaiko ruotsia?
Kumpiko noista on pakollinen opetettava ja tuputettava?
Minä ilmottauduin venäjän lukijaksi menessäni lukioon. Venäjän ryhmää ei perustettu, joten jouduin lukemaan englantia, ruotsia ja saksaa.
Saksa ja ruotsi ovat olleet turhaa ajan ja energian tuhlaamista. Tosin, jos ruotsin sijaan olisi voinut lukea saksaa enemmän, olisi siitä voinut olla hyötyäkin.
Pakkoruotsi pilaa monen ihmisen elämän.
Juu, kun tuo Ankdam ei vastaa, niin kunpiko on kouluissa pakollinen opetettava, englanti vai ruotsi?
Ankdam lausahtaa näin: "Ei se [pakkoruotsi] sen pakompi ole kuin mikään muukaan kouluaine."
Kaikista suomenkielisille vieraista kielistä, joita koululaitoksemme pitää tarjolla – toistakymmentä kieltä –, ruotsi on ainoana erikseen säädetty kaikille pakolliseksi. Ankdamille on erikseen muistutetava, että vieras kieli on kieli, joka ei ole opiskelijan äidinkieli. Toisella kotimaisella kikkailu tässä yhteydessä ei onnistu.
Pakkoruotsi on kuin onkin "pakompi" kuin muut vieraat kielet. (Ankdam on kotoutunut suomen kielen niin hyvin, että osaa suomen kielen erikoisuuden: substantiivia voi käyttää vertailussa adjektiivin tavoin, mutta yhdyssanaa nettifenno Ankdam ei osaa kirjoittaa oikein.)
http://blogit.iltalehti.fi/dimitri-qvintus/ : "Kenen mielestä on oikein, että suomalaiset lähettävät suomalaisille vihaviestejä, joiden motiivina on toisen ihmisen äidinkieli – tässä tapauksessa Suomen toinen virallinen kieli? Kenen mielestä uhkailu ja vihapuhe on oikein? Minun mielestäni se on järjenvastaista ja yksiselitteisesti väärin. En ymmärrä, mistä tällaiset asenteet kumpuavat. Eikö Suomen perustuslaki ole tarpeeksi selväsanainen asian suhteen? Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. – – Suomessa tarvitaan vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän elävää kaksikielisyyttä. Se on meidän kaikkien yhteinen etumme."
Yhtä hyvin voidaan kysyä, kenen mielestä on oikein, että vähemmistökielisten kellokkaat, siis RKP:n kellokkaat, vaativat edustamiensa tavallisten ihmisten nimissä koko enemmistöltä vähemmistökielen pakollisuutta, vaikka hyvin tietävät, että vaatiminen aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta 5-miljoonaiselle enemmistölle suhteessa pieneen 0,27-miljoonaiseen vähemmistöön.
Vähemmistön tavalliset kansalaiset joutuvat ottamaan vastaan sellaisen ryöpytyksen, mikä kuuluu kohdistaa pakkoruotsia aina ensimmäisenä vaativiin RKP:n kellokkaisiin, nämä kun vetäytyvät tavallisten ruotsinkielisten selän taakse tietoisesti kerjäämään hurrivihaa tietyssä tarkoituksessa: voidakseen syyttää enemmistön kieliaktivisteja vähemmistön vainoamisesta. Näiden kellokkaiden silmissä pakkoruotsin vastustaminen on mukamas vähemmistön vainoamista, vieläpä asiassa, joka ei edes vähemmistöä koske. Aivan hämmästyttävää asioiden päälaelleen kääntämistä..
RKP:n kannalta pakkoruotsin pysyttämisessä on kysymys sen laatuisista valtavista eduista, jotka ovat verrattavissa vain niihin etuihin joita ruotsinsuomalaisille koituisi kaikkien ruotsalaisten pakkosuomesta Ruotsissa. Vertailu avartaa halullisten ajattelua, mutta ei RKP:n kellokkaiden.
Miten niin, ei kai ne missään ole toistensa vaihtoehtoina? Korkeintaan pituuden ja oppimäärän laajuuden suhteen. Kuuluvat eri aineryhmiin.
Ruotsi / suomi = kotimaiset kielet
Englanti = vieras kieli kuten saksa, ranska, espanja, kreikka, udmurtia, latina jne
Meillä suruilla pyyhkii tässä maassa yleensä molempia kotimaisia kieliä osaavina, ja muutenkin paremman kielitaitomme ansiosta hyvin, eikä se tilanne miksikään tule muuttumaan vaikka poistaisittekin pakkoruotsinne mutta omapa asianne. Siitä vaan! Emme me surut sitä ylläpidä, te itsehän siitä määräätte. Hoitakaa homma ja lopettakaa meidän surujen haukkuminen ja syyllistäminen!
"Kaikista suomenkielisille vieraista kielistä, joita koululaitoksemme pitää tarjolla – toistakymmentä kieltä –, ruotsi on ainoana erikseen säädetty kaikille pakolliseksi. Ankdamille on erikseen muistutetava, että vieras kieli on kieli, joka ei ole opiskelijan äidinkieli. Toisella kotimaisella kikkailu tässä yhteydessä ei onnistu."
Sinähän se tässä nyt kikkailet! SuomenKIELISILLE ei ole olemassa omia lakeja. Ei edes omaa perusopetuslakia vaan laki koskee kaikkia SUOMALAISIA!
Se että sinusta ruotsi tuntuu "vieraalta kieleltä" ei muuta sitä tosiasiaa että ruotsi on suomen ohella kotimaasi Suomen toinen virallinen kieli, eli "toinen kotimainen"! Virallinen Suomi toimii kahdella kielellä, suomeksi ja ruotsiksi.
Ruotsin kielestä ei ole missään laissa säädetty erikseen yhtään mitään, ei
velvollisuuksista eikä oikeuksista eikä edes opiskelusta! Ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä suomalaisia koskee täsmälleen samat lait kuin suomen kieltä ja suomenkielisiäkin.
Ankdam: "Sinähän se tässä nyt kikkailet! SuomenKIELISILLE ei ole olemassa omia lakeja. Ei edes omaa perusopetuslakia vaan laki koskee kaikkia SUOMALAISIA!."
Tietenkin. Siitä seuraa, että suomenkielisille suomenmaalaisille laissa ainoaksi pakolliseksi säädetty vieras kieli on ruotsi, ruotsinkielisille suomenmaalaisille suomi.
Ankdam: "Ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä suomalaisia koskee täsmälleen samat lait kuin suomen kieltä ja suomenkielisiäkin."
Tietenkin. Siitä seuraa, että kielilakien muuttaminen tarkoittaa äidinkieleltään suomenkielisille pakkoruotsin ja ruotsinkielisille pakkosuomen poistamista täsmälleen yhdenvertaisesti. Samoin kielitaitolaki voidaan ja pitää muuttaa koskemaan viranomaista kollektiivina, kollegiona, työyhteisönä nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. Siitä seuraa, että viranomainen voi ottaa palvelukseensa juuri sen verran kielitaitoisia kuin tarvitsee ilman, että jokaisen korkeakoulutetun on osoitettava osaavansa esimerkiksi ruotsia, vaikka sen tarve on minimaalinen suurimmassa osassa Suomea. Tällaiselle muutokselle perustuslaissa ei ole estettä. Jos on, perustuslakia on muutettava.
Ordföranden för Svenska folkpartiet argumenterar för att bevara den obligatoriska svenskan i de finska skolorna.
I sitt festtal tar Carl Haglund bland annat upp medborgarinitiativet om att slopa skolsvenskan, som nu behandlas i riksdagen. Det är föreningen Fritt språkval, Finskhetsförbundet och Sannfinländarnas samt Samlingspartiets respektive ungdomsförbund som står bakom initiativet.
Det handlar om svenskans ställning som nationalspråk
Haglund säger: ”Formellt handlar upphovsmännens agenda om frivillighet och om att avskaffa kravet på kunskaper i svenska. Bästa vänner, vi ska inte låta oss luras av detta. Finskhetsförbundet skyltar helt öppet på sin hemsida med att organisationens målsättning är göra Finland enspråkigt finskt. Argumentationen som upphovsmakarna använder sig av då det propagerar för sitt initiativ är att allt fler vill lära sig en ännu bättre svenska om man gör den frivillig. Resultaten av dylika försök har vi sett tidigare då studentsvenskan blev frivillig. Det ledde till att andelen som skriver svenska nästan halverats. ”
Carl Haglundilla on vapaassa maassa oikeus sanoa mielipiteensä. Niin on myös pakkoruotsin vastustajilla. Sellainen on tasa-arvoa, ja kaikki saavat maalata kauhukuvia seinlle ja ruveta vastustamaan niitä. Politiikassa sellainen on varsin yleistä.
Pakkoruotsin puolustaminen on täysin laillista politiikkaa. Aikanaan ruotsia osattiin riittävästi, nyt ei enää millään, vaikka kaikille sitä opetetaan.
"Siitä seuraa, että kielilakien muuttaminen tarkoittaa äidinkieleltään suomenkielisille pakkoruotsin ja ruotsinkielisille pakkosuomen poistamista täsmälleen yhdenvertaisesti."
Aivan oikein, ero on kuitenkin siinä että te haluatte poistaa pakollisen ruotsin opetuksen, meistä sitä vastoin vain harva jos kukaan haluaa lakkauttaa peruskoulun pakollisen suomen kielen opetuksen.
Jos kaipaattee muutosta, ryhtykää hommiin älkääkä keskittykö haukkumaan meitä! Te voitte poistaa pakkoruotsin, emme me!
"Samoin kielitaitolaki voidaan ja pitää muuttaa koskemaan viranomaista kollektiivina, kollegiona, työyhteisönä nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta."
Kielilaki tekee täsmälleen juuri niin! Kielitaitovaatimukset koskevat vain ja ainostaan kaksikielisiä kuntia ja osaa valtion viroista. Ei luulis olevan suurikaan ongelma fennolle löytää vaikkapa kunnan virka tai toimi jossa ei ruotsin kielen taitoa vaadita.
"Siitä seuraa, että viranomainen voi ottaa palvelukseensa juuri sen verran kielitaitoisia kuin tarvitsee ilman, että jokaisen korkeakoulutetun on osoitettava osaavansa esimerkiksi ruotsia, vaikka sen tarve on minimaalinen suurimmassa osassa Suomea."
Niinhän se viranomainen tekeekin! Eikä sillä ole velvollisuuttaa muuta tehdäkään! Viranomaisen ei tarvitse palkata yhtään sen enempää ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä kuin mitä viran tai työtehtävien hoito vaatii.
Suurimassa osassa Suomea kukaan ei kysele ruotsin kielen taidon perään!!
Lakkaa jankuttamasta tuota iänikuista samaa, olet väärässä!! Ei perustuslakia tarvitse muuttaa, oleellista on vain että kunnat ja valtio tarjoavat ne palvelut jotka sen on lain mukaan tarjottava, siellä missä sitä edellytetään, sekä meille suruille että teille suomenkielisille ja samanlaatuisina!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/lisatietoakielista/laitjaasetukset.html
"Milloin sinulla on oikeus käyttää omaa kieltäsi viranomaisissa?
Kielilain mukaan jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia valintansa mukaan. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että jokin asia on vireillä, vaan sama oikeus on myös pyytäessä esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.
Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään pääsääntöisesti kunnan kieltä. Tietyissä yksilön perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Kaikilla viranomaisilla on kuitenkin oikeus antaa myös parempaa kielellistä palvelua kuin mitä kielilaki edellyttää. Yksikielisen kunnan viranhaltija voi esimerkiksi puhua asiakkaan kanssa toista kieltä kuin kunnan kieltä, jos hän osaa kyseistä kieltä.
Yksilön kielelliset oikeudet eivät riipu hänen kotikuntansa kielestä. Myös yksikielisessä kunnassa asuvalla on esimerkiksi kaksikielisessä kunnassa ja muissa kaksikielisissä viranomaisissa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia."
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/tiesitkotamankielista.html
Sekä suomen- että ruotsinkielisissä on kylliksi niitä, jotka haluavat pakkokielen, ruotsin ja suomen, poistamista pakollisena vieraana kielenä. (Vieras kieli = kieli joka ei ole opiskelijan äidinkieli. Se tulkinta estää kikkailun kotimaisen kielen nimikkeellä.)
Ankdam: "Jos kaipaattee muutosta, ryhtykää hommiin – –. "
Tämä on osa sitä hommaa, vaikkakin vain pieni osa siitä. Haukun ensisijaisesti RKP:tä ja sen kellokkaita RKP:lle pyhitetyllä palstalla.
Ankdam: "Kielilaki tekee [asettaa kielitaidon viranomaiselle kollektiivina nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta] täsmälleen juuri niin!"
Eipä teekään niin!
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Ankdam: "Viranomaisen ei tarvitse palkata yhtään sen enempää ruotsinkielen taitoisia työntekijöitä kuin mitä viran tai työtehtävien hoito vaatii."
Kielitaitolakia ei ole vielä kumottu siltä osin, että se vaatii viranhaussa ruotsin kielen taitoa koko korkeakoulutetulta henkilöstöltään. Juuri siksi korkeakouluille on säädetty oma pakkoruotsinsa.
Ankdam: "– – [palvelut] sekä meille suruille että teille suomenkielisille ja samanlaatuisina!"
Palvelut toteutuvat oikeudenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja samanlaatuisina niin, että viranomaisen kielitaito asetetaan sille kollegiona, työyhteisönä eikä nykyisen lain mukaan koko korkeakoulutetulle henkilöstölle. Kielitaitolain muuttaminen mahdollistaa kaiken yksilöön kohdistuvan pakkoruotsin poistamisen niin koulutuksessa kuin viranomaisissakin.
"Yksilön kielelliset oikeudet eivät riipu hänen kotikuntansa kielestä."
Ei siinäkään tapauksessa, että kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista kollegiona, jonka toimintaa ei rajoita nykyisen kielitaitolain kohdistuminen koko korkeakoulutettuun henkilöstöön.
Valtion VIRANOMAINEN on aina........
http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html
Äläs nyt sekoita virkojen kielitaitovaatimuksia ja koulutusta! Kelitaitovaatimukset eivät ole seurausta koulutuksesta vaan päin vastoin!!
Sitä paitsi, en nyt myöskään pidä sinua pätevänä arvioimaan missä valtion virassa tarvitaan ruotsin kielen taitoa ja missä ei.
Samaa työtä tekee harvoin kaksi hlöä. Jos virassa tarvitaan ruotsin kielen osaamista niin se hakija palkataan joka sitä osaa. Yksinkertaista!
Sitä päivää et tule näkemään että ruotsin kielen taitoa ei tässä maassa tarvittaisi ja arvostettaisi! Sinun ja muitten netti fennojen kieliaidottomuus tule vaikuttamaan kysyntää vähentävästi!!
"Valtion viranomainen on aina velvollinen toimimaan sekä suomeksi että ruotsiksi."
Valtio voi toimia noin ja vaikka viidellä kielellä – näinhän tapahtuu jo nyt pohjoismaisen kielisopimuksen vuoksi, tosin ilman lainvoimaista sitovuutta – siinäkin tapauksesa, että viranomaisen kielitaito on asetettu sille kollegiona, työyhteisönä nykyisen koko koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan – –."
Tuohon pykälään perustuu kaikenmuotoinen pakkoruotsin vaatiminen. Siksi se on muutettava koskemaan viranomaista kollegiona, työyhteisönä nykyisen koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta. Toistan: "– – henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan – –."
Virkaan on aina pätevyysvaatimukset, viranhaltijan on ne täytettävä.
Miten virat täytetään kollegiona, jäsenkirjan perusteellako?
Pitäisikö teknisiin virkoihinkin valita kollegiona persupätevyyden omaavia ja jättää pois insinöörikoulutuksen vaatimus? Huvittavia nämä nefesatusedät.
Ankdam: "Äläs nyt sekoita virkojen kielitaitovaatimuksia ja koulutusta! Kelitaitovaatimukset eivät ole seurausta koulutuksesta vaan päin vastoin!!"
Korkeakoulutetulle on laissa asetettu kielitaitovaatimus. Lue laki uudelleen.
Viranomainen itse arvioikoon kielitaidon tarpeensa, en minä etkä sinä. Nyt sen säätää kielitaitolaki, joka yksiselitteisesti vaatii, että korkeakoulutetulla on oltava todistus korkeakoulun virkamiesruotsin suorittamisesta.
Ankdam: "Sitä päivää et tule näkemään että ruotsin kielen taitoa ei tässä maassa tarvittaisi ja arvostettaisi!"
Olenko sellaista väittänyt? Mutta sellainen päivä voi tulla piankin, jolloin kielitaitovaatimus asetetaan viranomaiselle kollegiona eikä yksiviivaisesti jokaiselle korkeakoulutetulle viranomaisissa. Suomi tarvitsee muutakin kielitaitoa kuin nykyistä englantia ja pakkoruotsia, jo pelkästään EU:n vuoksi.
Teidän "netti svekojen" tulkinta kielitaidosta pakkoruotsin seurauksena pelkästään englantina ja pakkoruotsina on tuhoon tuomittu, koska kansan enemmistö haluaa opiskella pakkoruotsin sijasta valinnaisesti monia muitakin kieliä kahden eri kielen pareina, minkä pakkoruotsi estää nyt.
"Virkaan on aina pätevyysvaatimukset, viranhaltijan on ne täytettävä."
Niin on, yksi on tässä kielitaitolaissa. Vaikka olisit hakupapereittesi perusteella vaikka kuinka etevä lääkäri, insinööri, kemisti – esimerkiksi – niin tämän lain yli ei noin vaan kävellä, vaikka insinööri ei kollegiona toimivan viranomaisen mielestä lainkaan tarvitse ruotsia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Ankdamillapa sitä huvittava käsitys on vieraista kielistä, vaikka vieras kieli olisi kotimainen, niin vieras se on silti. Tuo kikkailu ei tule pitkään onnistumaan.
Mitä tapahtuu kun tämä yksinkertainen kansakunta laajemmin tajuaa, että ruotsi on pakollinen opetettava, mutta englanti ei.
Ruotsin osaaminen parantaa vain pienen prosentin työnsaantimahdollisuuksia ja lähinnä lakipykälistä johtuen.
"Sitä päivää et tule näkemään että ruotsin kielen taitoa ei tässä maassa tarvittaisi ja arvostettaisi!"
Jos sitä todella arvostettaisiin, kuten englantia, niin ei sitä tarvitsisi pakottaa.
Tyypillistä sika hur.rien toimintaa.
Hyvä nikkivalinta! Osuva nikki nefelle: yyöökk...!
Tällä hetkellä kielivelvoite ON virkamiehellä (virkamiesruotsi). Kielilaki tulee muuttaa sellaiseksi että kielivelvoite on pelkästään viranomaisella. Silloin voidaan käyttää esimerkiksi etätulkkausta suurimmassa osassa Suomea. Etätulkkauksen voi surut hoitaa itse, koska suuri osa heistä osaa molemmat kielet. Ja esimerkiksi Vantaa ei ole kaksikielinen. 2,8% Vantaan asukkaista on ruotsinkielisiä. Jos kunnat ovat kaksikielisiä kielilakien mukaan, kunnat missä asuu alle 20%-10% ruotsinkielisiä, niin tämä kaksikielisyys on järjenvastaista, joten vallitseva kielilaki on järjetön.
Älä höpötä. Valtion VIRANOMAINEN on aina.........kielilaki, viranomaisen velvollisuudet....
http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html
"Virkamiesten kielitaito" "Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset" "Myös laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta uudistui vuoden 2004 alusta. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (ns. kielitaitolaki) koskee sekä valtion että kuntien palveluksessa olevia ja myös määräaikaista ja työsuhteista henkilöstöä". Tämä on sitä ihteään, elikkä "virkamiesruotsia".
Pitääkö kielilaki muuttaa niin että kielitaitovaatimus koskee pelkästään viranomaista? Vai onko se jo sellainen?
http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/viranomaisenvelvollisuudet.html
"Pitääkö kielilaki muuttaa niin että kielitaitovaatimus koskee pelkästään viranomaista? Vai onko se jo sellainen?"
Tämä kielitaitolaki pitää muuttaa. Ei edes oikeusministeriö voi kävellä sen yli. Laki on siis muutettava koskemaan viranomaista kollegiona koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset — Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Toistan: "Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan – –."
Ja tämä (ns. kielitaitolaki) on AINOA kompastuskivi ruotsin tekemisestä vapaaehtoiseksi. Tämän lain mukaan ei pakkoruotsia voi poistaa, koska silloin ei kaikilla Suomen kansalaisilla olisi tasavertaista mahdollisuutta hakeutua valtion ja kuntien virkoihin.
Kertotko ongelmasta tarkemmin?
"ns. kielitaitolaki" virkamiehille tekee suomenkielisistä ruotsin kielen orjia. Suomenkieliset eivät valmistu (esimerkiksi lääkäriksi) eivätkä he voi hakeutua valtion ja kuntien virkoihin ilman pakollista ruotsin opiskelua ja virkamiesruotsikoetta. Joko ongelma selvisi?
Ei selvinnyt. Eihän kenenkään ole pakko sitä suorittaa. Kyse on vapaaehtoisesta korkeakoulututkinnosta. Korkeakoulututkintoihin kuuluu aina tenttejä, pätevyytensä on jollain osoitettava.
Pakolla suomenkielisten opeteltava pakolla myös muidenkin mamujen kuin muumienkieli, ettei kukaan joutuisi eriarvoiseen asemaan?
"Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta ja valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin taidon osoittamisesta valtionhallinnossa löytyvät Internetistä osoitteesta www.finlex.fi. Asetuksessa on muun muassa säännöksiä siitä, miten kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä tai kielitutkinnoilla". "Yksilön kielelliset oikeudet": "Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi , on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella". Siis ei pelkästään surut, vaan myös riikit pystyvät vaatimaan palvelua ruotsiksi suomenkieliseltä virkamieheltä. Uskomatonta, mutta lakipykälien mukaan totta.
On se harmi että kaksikielisen viranomaisen on osattava kahta kieltä, ihan lakisääteisesti molempia kansalliskieliämme ja vielä pätevyysvaatimusten mukaisesti.
Mutta kun kysymyksessä on suomenkielisen VIRKAMIEHEN ruotsin osaaminen. Etkö edes ymmärrä virkamiehen ja viranomaisen eroa?
Kuka sitä kaksikielistä virkaa hoitaa ja toimii viranomaislain mukaan myös kieliasioissa. Vai pitäisikö kielivaatimus asettaa seinille?
"Kuka sitä kaksikielistä virkaa hoitaa ja toimii viranomaislain mukaan myös kieliasioissa. Vai pitäisikö kielivaatimus asettaa seinille?"
Kuka hoitaa kaksikielistä virkaa? Ei kukaan, jos viranomainen työyhteisönä toteaa sellaisen viran tarpeettomaksi. Työyhteisö voi havaita, että yksi, kaksi, kolme tai kymmenen ruotsia äidinkielenään taitavaa sadasta virkahenkilöstä pystyy kokopäivätoimisesti hoitamaan harvat ruotsinkieliset palvelut. Silloin on turha vaatia muilta minkäänlaista ruotsin osaamista tai vaikkapa Närpiössä suomen osaamista. Nythän kielitaitolaki vaatii sitä jokaiselta korkeakoulutetulta, on siihen tarvetta tai ei.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424 : "6 § — Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Meinaatko että jokaisessa kylässä valtion viranomaiset toimisivat miten sattuu ja summittaisesti kahden kansalliskielemme suhteen?
"Meinaatko että jokaisessa kylässä valtion viranomaiset toimisivat miten sattuu ja summittaisesti kahden kansalliskielemme suhteen?"
Itse sinä sellaista meinaat kylissäsi, en minä.
Meinaan, että jokaisessa kunnassa toimitaan korjatun kielitaitolain mukaisesti sen jälkeen kun kielitaito on asetettu viranomaiselle kollegiona, työyhteisönä nykyisen kaikkia korkeakoulutettuja koskevan lain sijasta. Palvelut suomeksi ja ruotsiksi toimivat silloinkin, mutta todellisen kysynnän mukaan. Kun ruotsinkielisten palvelujen kysyntä on vähäistä, kuten suurimmassa osassa Suomea, viranomainen varautuu sen mukaisesti niiden järjestämiseen kustannustehokkaasti ilman kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittavaa ruotsin taitamista.
Meneekö perille?
Mitä tarkoittaa käytännössä kielitaitovaatimuksen asettaminen kollegiona? Saisiko käytännön esimerkkiä?
Joko se nettisuomalainen fenno osaa kertoa miten käytännössä aikoo hoitaa kielitaitovaatimuksen asettamisen kollegiona?