Köyhä eläkeläinen saa taas kärsiä

Työ- ja kansaneläkkeiden taso uhkaa laskea pysyvästi ensi vuotta koskevan indeksijäädytyksen seurauksena. Eläkkeisiin tulee pysyvä lovi, mikäli indeksikorotuksia ei tulevina vuosina tehdä normaalia suurempina.

– Seuraavien vuosien korotuslaskennan pohjana on nyt päätetty alimitoitettu indeksi. Tämä vaikuttaa eläkeläisen tulotasoon supistavasti hänen elämänsä loppuun saakka, ellei asiaa myöhemmin kompensoida, muistuttaa veteraanipoliitikko Kalevi Kivistö. Hän toimii puolueisiin sitoutumattoman Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana.

Näin kävi viimeksi vuonna 1994, jolloin eläkkeiden indeksikorotusta ei tehty laisinkaan.

Hallitus päätti kehysriihessä viime keväänä, että eläkkeitä korotetaan ensi vuonna vain 0,4 prosenttia, kun lakiin perustuva korotus olisi ollut 1,1 prosenttia. Eduskunta siunasi jäädytyksen kaksi viikkoa sitten.

Käytännössä eläkeläisiltä jää saamatta 0,7 prosentin korotus. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että sen seurauksena etuusmenoja säästyy 230 miljoonaa euroa.

Valtio hyötyy säästöistä noin 91 miljoonaa euroa ja kunnat noin 35 miljoonaa euroa. Lisäksi päätös pienentää yksityisen sektorin eläkemenoja noin 104 miljoonaa euroa.
Köyhimmät häviävät eniten

Leikkausta kompensoidaan korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Se ei kuitenkaan korvaa läheskään täysimääräisenä indeksijäädytystä. Eläkeläiset hyötyvät verovähennyksestä arviolta noin 70 miljoonaa euroa.

Kivistö muistuttaa, että kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät kostu lainkaan eläketulovähennyksen korotuksesta. Näppejään jäävät nuolemaan ne, joiden eläke on alle 900 euroa kuukaudessa.

– Lapsi- ja eläkeläisköyhyys ovat yhteiskuntamme kipeimpiä ongelmia. Nyt kumpaakin ryhmää vain kuritetaan leikkauksilla.

Köyhimpien eläkeläisten tilanteen kohentamiseksi eläkejärjestöt ajoivat takuueläkkeen korotusta kymmenellä eurolla. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi.

– Yleisesti ottaen en pidä järkevänä politiikkana paluuta verovähennyksillä tehtävään tulontasaukseen. Tästähän pyrittiin eroon jo 1990-luvulla. Nyt palataan vanhaan huonoon tapaan. Sen seurauksena järjestelmä muuttuu aika monimutkaiseksi ja kohtelee eri tavalla eri tulotasoja.

Pienituloisimpien lisäksi häviäjiä ovat ne, joiden eläke on yli 2 200 euroa. Tämä ryhmä ei voi hyödyntää eläketulovähennystä. Eniten hyötyvät taas 1 750 euroa kuukaudessa ansaitsevat eläkeläiset.

Keskisuomalainen

Ilkka Hartio