haluaisin olla rakastunut nainen. Yritän katsella ympärille, että jospa joku mies sattuisi kohdalle ja "kolahtaisi". Mutta ei mitään ole tapahtunut aikoihin, vaikka olisin valmis tapaamaan jotakin "sydämeni sulattajaa" ja seurustelemaankin vakavasti. Olen usein miettinyt kun ajan töistä kotiin; kuskaan lapsiani, (jotka ovat jo murrosikäisiä) kavereille, harrastuksiin, käyn kaupassa ja menen taas kotiin, että onkohan joku mies olemassa, joka ajattelee samalla tavoin kuin minä? Elää saman tyylistä arkea ja kaipaa arkeensa vierelleen kumppania. En ole enää mikään tyttönen, elämänkokemusta on. Pitkään olen ollut yksin ja eroasiat läpikäyty, tasapaino löytynyt. Nyt haluaisin rakastua ja tunnen olevani valmis suhteeseen, tosin hitaasti etenemällä. Mutta en ole kohdannut sellaista joka sykähdyttäisi tai sitten ne ovat rengastettuja, enkä sotkeudu heihin. Baareissa käyn todella harvoin, koska ne ei kiinnosta. Ulkoilusta pidän, mutta olisi kiva ulkoilla oman kumppanin kanssa. Ei ystäviäkään viitsi aina vaivata ja yksin ulkoilu tuntuu välillä niin tylsältä. En tiedä löydänkö enää ketään vierelleni, ainakin välillä tuntuu siltä.
Niin mielellään...
kuunsilta 5
2210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Yksin siis kuljen...
Ei onni tule etsien se tulee eläen.Eli kun vähiten odotat se voi olla siinä.Toivon sulle kaikkea hyvää ja yritä luottaa ja pysyä positiivisena sekä silmät auki.