Kunnan painiskelevat äyrin korotusten parissa, mutta "Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelma lähtee vakaan ja pitkäjänteisen kuntapolitiikan periaatteesta. Hallitus on osoittanut jo nyt selvän suunnanmuutoksen suhteessa kuntiin. Tämän vaalikauden mittaisessa budjettikehyksessä kuntien valtionosuuksia on varauduttu nostamaan 550 miljoonalla eurolla. Indeksitarkistukset tehdään aiempaa suurempina". Olemme siis luottavaisia, että rahaa tulee. Kukahan suorittaa maksun, koska ilmaisia lounaita ei ole. Milloin on aika puuttua rakenteisiin. Milloin lopetetaan lupaaminen, joka ei johda mihinkään muuhun kuin katastrofiin. Hallitus otti heti kättelyssä velkaa ja jakaa sitä, mutta miten miinusta jaetaan. Se on myös maksettava!
Kuntien Taisto
Omatar
12265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Juuri tässä on kepulaisen hallituspolitiikan onttous. Kepu tosiaan mainostaa "selvää käännettä kuntapolitiikassa" ja satojen miljoonien eurojen lisäystä valtiolta kunnille siirtyviin rahavirtoihin.
Kepu ei missään nimessä halua purkaa polittisen valtansa perustaa eli veronmaksajille järjettömän kallista kuntarakennetta.
Tuntuu todella kafkamaiselta meiningiltä veronmaksajan kannalta, kun parin tuhannen asukkaan naapurikunnat vuodesta toiseen neuvottelevat ja sovittelevat käsityksiään "laajasta yhteistyöstä".
Kepulainen hallintobyrokratia kunnissa vaan pysyy. Ja veronmaksajat maksavat.
Kuntien hallintomenoja supistamalla kuntaliitoksin saataisiin liikkumavaraa kuntien palvelutuotantoon. Mutta kepun johdolla ei järkeviä ratkaisuja pystytä tekemään.
Liikutta tuleeko nämä tyhjänpäiväiset pienet paska kunnat toimeen vai ei, taitaa olla ihan samantekevää vaikka jäisivät ihan oman onnensa nojaan.
Pienten kuntien taloudellisesti järjetön pystyssä pysyttäminen koskee veronmaksajia. Verorahoilla olisi järkevämpiäkin rahanreikiä kuin pienten kepukuntien hallintobyrokratian rahoittaminen.
Tuleeko pikkukunnat toimeen? Kysymys on asetettava,niin että millä rakenteella ne tulevat toimeen. Jos aina vain luvassa on valtiolta tulevaa rahaa, niin miten kukaan kuolevainen valtuutettu kiristäisi vyötään. Pikkukunnissa on todella hyvin pärjääviä kuntia joukossa, mutta niistä tulisi nyt ottaa mallia, eikä ampua alas kaikkea, mikä sattuu olemaan rakenteisiin menevää kritiikkiä. Vaan eihän kepu sitä ymmärrä, eihän?
Tola on tolkun mies, tai henkilö kuitenkin!
Turhan päiväinen porukka muuttaa niistä pikkukunnista pois kun rahat loppuu.
Ja näinhän tulee käymään kun näiden kepuleiden "valtakausi " loppuu niin siitä se alkaa.
Ja varmaan Kaupunkilaisten ymmärrys on jo silloin loppunut näitä turhanpäiväisiä elättejä kohtaan
Ei se ongelma ole kuntarahoitus, vaan velvoitteet joita Lipposen hallitus suolsi kunnille.
Voisi tämänlaisen debatin sijasta miettiä mikä kunnalle määrätty palvelu todella tarpeellinen ja mikä ei.
Ja ne palvelut jotka todetaan taärkeiksi, niiden maksaja tietysti on se taho joka ne kunnille on määrännyt. Tämähän on luonnollista.
Voisi miettiä, onko esiopetus todella tarpeellinen. Varsinkin kun tätä käytetään muun tarkoituksen vuoksi kuin opetuksen. Tämähän on yksi osa osa-aikaista päivähoitojärjestelmää.
Sitten voisi miettiä onko yleinen päivähoitomahdollisuus todella tarpeellinen.
Tässä vain kaksi esimerkkiä.
Näitä velvollisuuksia on paljon joita Lipposen hallitus määräsi kunnille, kuitenkaan osoittamatta niihin rahoitusta.
Jos nämä todetaan tarpeellisiksi on silloin muutama tapa järjestellä se rahoituskin.
Yksi tapa toetysti on karsia tarpeettomia palveluita, joten niitä ei silloin maksa kukaan. Toinen tapa on siirtää palveluiden järjestämisvastuu valtiolle. Kolmas tapa on se että valtio rahoittaa nämä palvelut kuntien kautta järjetettäväksi. Neljäs tapa on kuntien valtioosuudet.
Nyt liposen hallitus on nämä velvoitteet luonut, eli valtio on velvoittanut kunnat järjestämään nämä palvelut. On samalla todettu että kuntien resurssit ei riitä näiden palveluiden järjestämiseen ja sen vuoksi valtion on pakko lisätä kuntien rahoitusta jollakin tavoin. Näitä velvoitteita ei ole yksikään kunta suomessa pystynyt hoitamaan, ei iso eikä pieni, ei edes Helsinki, vaikka onkin Demari- kokoomusvetoinen kaupunki.
Siis kun jotakin tahoa syyttää tästä kuntien rahoitustilanteesta, pitäisi lähteä hakemaan sitä tekijää joka on johtanut tähän, ei auta syytellä sitä joka pyrkii olemassa olevan tilanteen mukaiseen toimintaa, eli hoitamaan velvollisuutensa. Nyt valtio hoitelee velvollisuukiaan kuntia kohtaan tämentämällä rahoituksen valtion velvoitteiden mukaiseksi. Jos valtiolla ei ole varaa häihin kaikkiin palveluihin, on karsittava vähemmän tärkeitä pois. Jos kaikki katsotaan tarpellisiksi on silloin otettava velkaa niiden hoitamiseen jos rahat ei muuten riitä. Ja nimenomaan tämä kuuluu valtion velvollisuuksiin otta sitä velkaa, ei kuntien.
Jos syyllistä etsii, se löytyy Demari- Kokomuslinjalta. Vasemmistiliitokaan ei tässä pääse puhtain paperein. Kaikki edelliseen hallitukseen osallistuneet puolueet tästä ovat vastuussa. Nykyinen hallitus ainostaan siltä osin että ei ole purkanut näitä velvoitteita.
Mikä on tärkeää, se rahoitettakoon niin että velvollisuudet tulee hoidettua, mikä ei ole tärkeää se jätettäköön pois.
Olet oikeassa, että demarit haluaisivat veroja lisätä ja hoivata maan kuralle. Keput taasen ovat jämähtäneet paikoilleen muista syistä. Rakenteitahan tässä pitikin hakea, eli oikeata ja väärää ei ole.
Ota rauhallisesti - älä lietso paniikkia. Hallituksen johtohahmot Matti Vanhanen ja Antti Kalliomäki ovat asiallisia ja järkeviä miehiä. Heidän johdollaan ei aleta ramboilemaan eikä lähdetä seikkailemaan tuhon tielle.
Vanhasen on syytä rehellisesti myöntää kuntatalouden todellisuus. Karu totuus on, että kuntatalous tulee ensi vuonna olemaan jo toistamiseen alijäämäinen.
Vaikka budjettiesityksessä kunnat näennäisesti saavat enemmän rahaa verrattuna kuluvaan vuoteen, kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyessä kuntien todellinen rahoitustilanne heikkenee.
Hallituksen on herättävä kuntatalouden vakavaan kriisiin ja ryhdyttävä peruspalveluiden pelastusoperaatioon.
Kuntien kiristynyttä taloutta heikentää entisestään se, että hallitus sysää kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä ilman riittävää rahoitusta ja samalla ottaa irtopisteet itselleen. Kuntien tehtäväksi jää hallituksen hyvien tekojen rahoittaminen, kuten lasten kotihoidontuen korotus. Tuorein esimerkki hallituksen vastuun pakoilusta on kaavailu työmarkkinatuen ja pitkäaikaistyöttömien toimeentulon siirtämisestä kuntien kontolle.
Tämä ei missään tapauksessa voi hyväksyä.
Kunnille pitää antaa mahdollisuus laittaa peruspalvelut kuntoon. Uusia lakisääteisiä velvoitteita ei pidä määrätä, jos niiden toteuttamiseen ei tarjota riittävää rahoitusta. Nykyisten palveluiden, puhumattakaan tulevien uudistusten toteuttamiseen tarvittavat voimavarat, ovat jo nyt riittämättömät. Korkea työttömyys heikentää entisestään kuntataloutta. Nyt on viimeinen hetki tasapainottaa kuntien velvoitteet ja voimavarat. Hallituksen on kerrottava, miten kunnat jatkossa selviävät velvoitteistaan ja miten kuntalaisten tasapuoliset mahdollisuudet peruspalveluihin turvataan.
Mikä ihmeen tarve Matti Vanhasella on kurittaa kuntia ja kuntataloutta?
oli siihen kuristamiseen.
Nyt ollaan kuitenkin menossa parempaan suuntaan. Valtionosuudet nousevat enemmän kuin uudet kustannukset. Eli kuntatalous tasapainottuu. Tämä jatkuu tulevina vuosina.
Olisipa edellisetkin hallitukset tehneet samoin niin kuntatalous ei olisikaan rappiolla.
Kuntarahoituksestakin tehtiin niin vaikea että osa kunnille kuuluvista rahoista jäi valtion kassaan. Niinistön laskutaito tässä on pettänyt, eikä nykyisten ministereiden.
Tätä aatetta vastaan juuri avasin keskustelua. Niinistön aikana maksettiin velkoja ja nyt niitä otetaan lisää ja jaetaan, tai oikeammin luvataan jakaa. Vain tosi nopeat kädet hyötyvät, sillä ei kaikkea voi vain antaa. Jotain on myös tehtävä itse. Jos edelliset hallitukset olisivat tehneet samoin kun nykyinen, niin velkaa ei olisi enää otettavissa, mistä jakaa.