Linnan hihasta vedetyt painotukset

Taitaa viitata Karjulan murhaamaan Viirilään.

"Mistähän kohtaa Tuntematonta sotilasta olet saanut käsityksen, ettei Antti Rokka olisi voinut kuulua suojeluskuntaan?"


Joo, se Suojeluskuntajärjestöön kuuluminen jätetään auki kaikkien miehekkäiden sotilaiden kohdalla. Se vaikuttaa tarkoitushakuiselta valinnalta, koska kyseiseen järjestöön kuuluminen oli rintamamiesten keskuudessa ja varsinkin aliupseerien ja upseerien kohdalla todella yleistä. Miesten taustoista on muuten paljonkin kerrottu, mutta kumma kyllä, heidän Suojeluskuntaan kuulumisesta ei taida olla mitään mainintaa. (Kaukopartioiden johtajat olivat lähes kaikki suojeluskuntaan kuuluneita ja rivimiesten joukossa osuus oli lähes yhtä kattava. Eivätkä olleet mitään turhia taistelijoita.)

Toisaalta se Linnan suhtautuminen Suojeluskuntajärjestöön paljastuu niistä lotta Kotilaista kuvaavista katkelmista. Toi kantansa esiin kiertotietä, repostelemalla heikompaa sukupuolta, kun niin moni kovissa taisteluissa kunnostautuneista miehistä oli suojelunkuntataustaisia, ja olisivat saattaneet vaikkapa tulla kysymään kirjailijalta kunniansa perään.

Samalal linjalla kirjoitti:

"Mistähän kohtaa Tuntematonta sotilasta olet saanut käsityksen, ettei Antti Rokka olisi voinut kuulua suojeluskuntaan?"


Joo, se Suojeluskuntajärjestöön kuuluminen jätetään auki kaikkien miehekkäiden sotilaiden kohdalla. Se vaikuttaa tarkoitushakuiselta valinnalta, koska kyseiseen järjestöön kuuluminen oli rintamamiesten keskuudessa ja varsinkin aliupseerien ja upseerien kohdalla todella yleistä. Miesten taustoista on muuten paljonkin kerrottu, mutta kumma kyllä, heidän Suojeluskuntaan kuulumisesta ei taida olla mitään mainintaa. (Kaukopartioiden johtajat olivat lähes kaikki suojeluskuntaan kuuluneita ja rivimiesten joukossa osuus oli lähes yhtä kattava. Eivätkä olleet mitään turhia taistelijoita.)

Toisaalta se Linnan suhtautuminen Suojeluskuntajärjestöön paljastuu niistä lotta Kotilaista kuvaavista katkelmista. Toi kantansa esiin kiertotietä, repostelemalla heikompaa sukupuolta, kun niin moni kovissa taisteluissa kunnostautuneista miehistä oli suojelunkuntataustaisia, ja olisivat saattaneet vaikkapa tulla kysymään kirjailijalta kunniansa perään.

Lue lisää

Eivät Tuntemattoman sotilaan kuvaamat, vasta varusmiespalvelussa olleet kaksikymppiset miehet muutenkaan vielä suojeluskuntiin kuuluneet. Järjestön idea ei ollut antaa peruskoulutusta, vaan kertausharjoitusta aseenkäsittelyn perusteet jo oppineille reserviläisille.

Kuvatut vanhemmat upseerit puolestaan olivat suurelta osin puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, jonka kuuluminen samaan aikaan suojeluskuntiin olisi ollut omituista. Lisäksi moni kantaupseereista oli suhtautunut ainakin vielä 1920-luvulla suojeluskuntiin mustasukkaisen nuivasti.

Ainoa luonteva suojeluskuntalaisten joukko kirjassa on siis aika niukka. Näkyvimmin esillä olevista sellaisiksi sopisivat lähinnä Koskela, Kariluoto, Rokka ja Susi. Näistä Koskelalla suojeluskuntaan kuulumisen esti Pentinkulman poliittinen ilmapiiri ja Kariluoto nippa nappa asepalveluksesta siviiliin selviytynyt ennen sodan syttymistä, joten ei ollut suojeluskuntaan ehtinyt. Sotatapahtumien edetessä suojeluskuntataustan esille tuominen ei ollut enää merkityksellistä, kun kaikki olivat saaneet käytännön harjoitusta itse sodassa.

Reserviläisjärjestö kirjoitti:

Eivät Tuntemattoman sotilaan kuvaamat, vasta varusmiespalvelussa olleet kaksikymppiset miehet muutenkaan vielä suojeluskuntiin kuuluneet. Järjestön idea ei ollut antaa peruskoulutusta, vaan kertausharjoitusta aseenkäsittelyn perusteet jo oppineille reserviläisille.

Kuvatut vanhemmat upseerit puolestaan olivat suurelta osin puolustusvoimien kantahenkilökuntaa, jonka kuuluminen samaan aikaan suojeluskuntiin olisi ollut omituista. Lisäksi moni kantaupseereista oli suhtautunut ainakin vielä 1920-luvulla suojeluskuntiin mustasukkaisen nuivasti.

Ainoa luonteva suojeluskuntalaisten joukko kirjassa on siis aika niukka. Näkyvimmin esillä olevista sellaisiksi sopisivat lähinnä Koskela, Kariluoto, Rokka ja Susi. Näistä Koskelalla suojeluskuntaan kuulumisen esti Pentinkulman poliittinen ilmapiiri ja Kariluoto nippa nappa asepalveluksesta siviiliin selviytynyt ennen sodan syttymistä, joten ei ollut suojeluskuntaan ehtinyt. Sotatapahtumien edetessä suojeluskuntataustan esille tuominen ei ollut enää merkityksellistä, kun kaikki olivat saaneet käytännön harjoitusta itse sodassa.

Lue lisää

"Eivät Tuntemattoman sotilaan kuvaamat, vasta varusmiespalvelussa olleet kaksikymppiset miehet muutenkaan vielä suojeluskuntiin kuuluneet. "


Ei se nyt aivan näinkään ollut.

Suojeluskunnilla oli nuorisotoimintaa. Se, että Linnan sodanaikaiset kaverit olivat vielä niin nuoria, etteivät olleet ehtineet kuulua aikuisten joukoissa suojeluskuntaa, ei voi selittää sitä, että hän vaikenee miesten taustoja kuvatessaan täysin suojeluskuntajärjestöstä.

Monilla paikkakunnilla sen ajan nuorista miehistä prosentuaalisesti lähes yhtä suuri osuus oli kuulunut suojeluskuntain poikaosastoon, kuin varsinaiseen suojeluskuntaan. Suojeluskunnat tarjosivat syrjäseutujen nuorisolle harrastustoimintaa vaihteluksi tylsään, työntäyteiseen elämään. Ainakin meillä päin Pohjois-Savoa varsinkin kaukopartiomiesten taustalle oli hyvinkin tavanomaista suojeluskuntain poikaosastoihin kuuluminen. Eivät siis ikänsä takia ehtineet muuten järjestöön kuulua, kun joutuivat niin nuorina sotaan.

"Tuntematon sotilas on romaani. "

Näinhän se on. Mutta kun kyseessä on eräästä Suomen eniten luetuimmasta ja siteeratuimmasta romaanista, ja sen tekijänä yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi mielletystä kirjailijasta, alkavat fakta ja fiktio sekoittua.

Yksi viimeisistä valtakunnan tasoisen levikin saavuttaneista sepitteen ja tosiasioiden sekoittumisesta esiintyi näissä Ilta-Sanomien romaania koskevissa lisä-julkaisuissa toimittajat mm. virheellisesti kertoivat, kuinka romaanin kahden sankarillisimpina esiintyneiden sotilaiden eli Rokan ja Koskelan esikuvat olivat taustoiltaan pientilallisia.

"Kovimpa on mielestäsi matalalla tuo raja jolloin ihminen kuuluu eri yhteiskuntaluokkaan! Sekö että Pylkäksen jakamattomalla kotitilalla olikin n.30 ha peltoa ja Rokan Anterolla, pienviljelijällä ehkä vain 10 ha!
Tai että Kokkonen,pienviljelijä vaikka olikin kuului suojeluskuntaan.
Linnahan viittaa muutaman romaanihahmonsa siviiliammattiin.Koskelan ,Rokan ,Suden lisäksi esim. Hietanen oli maanviljelijän poika. Lehto autonapumies ja Lahtinen tehtaantyömies. Varmaan uskovainen laihialinen Mäkilä kuului suojeluskuntaankin."


Eri yhteiskuntaluokkiin kuulumisesta hehtaarien perusteella en ole mielestäni maininnut. Puhuin Linnan painotuksista, joista heijastuu poliittista ja maakunnallistakin kotiinpäin vetoa. Mainittakoon myös, että pienviljelystilan rajana pidettiin jotakin alle viisi hehtaaria, jollaiselta sankaritekoihin yltänyt Hietanen mainitsee olleensa kotoisin. ("Meillä on muutama hehtaari helvetin kivistä maata Turun puolessa".)

Kertaan tässä, että Koskela mainitaan hämäläiseksi torpparin pojaksi. Esikuva, pohjoissavolainen Einari Kokkonen taas kertoo (Savon Sanomain jutussa) olleensa suojeluskuntataustainen maanviljelijän poika. Rokka laitetaan ainakin siinä Edvin Laineen elokuvaversiossa julistamaan olevansa pienviljelijä Kannakselta. Esikuva Viljam Pylkäs taas kertoo (teoksessa "konekiväärimiehen sotaa") olleensa maanviljelystilan poika. Ja kuten taisin tuossa avauksessa mainita, Tuntemattoman sotilaan sivuilla ainoaksi miehekkääksi upseeriksi mainitun luutnantti Aution esikuva oli (Linnan kertoman mukaan) yläsavolaisen Kiuruveden Jukka Malmivaara, pappilan poika.

Siis eiväthän nämä Linnan miehekkäinä ja sankarillisina esiintyneet sotilaat olleet todelliselta syntyperältään leimallisesti mitään ryysyläisiä, tai edes köyhälistöä, vaikka hän niin antaa ymmärtää ja painotuksella jälkikäteen tekstinsä sanomaa perustelee. Tapa, jolla Linna kieltämättä romutti runebergiläistä sankarimyyttiä, oli kaikesta huolimatta varsin keinotekoinen ja perustui enemmänkin kirjailijan mielikuvitukseen, kuin tosiasioihin. Olisihan se runebergiläinen sankarimyytti romuttunut yhtä hyvin, jos olisi kertonut hyvien sotilaiden taustoista totuudenmukaisesti; siis ilman vihjausta, että he ovat poliittiselta ja yhteiskunnalliselta taustaltaan 1950-luvun aikaisessa ja jälkeisessä katsannossa vasemmistolaisiksi luettavissa olevia henkilöitä.

Mutta lähtihän siitä kiljuringistä se yksi upseeri sitten lätkimään niitä saksalaismielisiä turpaan, joka on mielestäni kirjan/elokuvan paras kohtaus.

Olihan se lennokas kohtaus, mutta siihenkin oli (huonosti) piilotettuna kirjoitettu joka virkkeeseen sodan lopputuloksen mukaista jälkiviisastelua ja poliittista kotiinpäin vetoa. Juopunut Koskela laulaa punikkien lauluja ja lyö nyrkillä juuri sitä vänrikkiä, joka hyräilee saksankielisiä lauluja yms. Vasemmistolainen aatemaailma tekee naurunalaiseksi ja päihittää oikeistolaisen. Ja että vielä upseerin toimesta...

Eioikeinuskottavaaa kirjoitti:

Olihan se lennokas kohtaus, mutta siihenkin oli (huonosti) piilotettuna kirjoitettu joka virkkeeseen sodan lopputuloksen mukaista jälkiviisastelua ja poliittista kotiinpäin vetoa. Juopunut Koskela laulaa punikkien lauluja ja lyö nyrkillä juuri sitä vänrikkiä, joka hyräilee saksankielisiä lauluja yms. Vasemmistolainen aatemaailma tekee naurunalaiseksi ja päihittää oikeistolaisen. Ja että vielä upseerin toimesta...

Lue lisää

No, juovuksissa on sattunut ihmeellisempiäkin asioita. ;-) Koskelan ja muidenkin upseerien humalatila antoi Linnalle mahdollisuuden saada näiden tuntemuksista enemmän irti.

Minun mielestäni epäuskottavinta kohtauksessa on, että mitä ihmettä tuo yksittäinen saksalainen upseeri ylipäätään teki Syvärin rintamalohkolla ja hänkin vain tuon ainoan kerran. Ja vielä suomeakin puhui niin loistavasti.

Satunnainen_matkailijako kirjoitti:

No, juovuksissa on sattunut ihmeellisempiäkin asioita. ;-) Koskelan ja muidenkin upseerien humalatila antoi Linnalle mahdollisuuden saada näiden tuntemuksista enemmän irti.

Minun mielestäni epäuskottavinta kohtauksessa on, että mitä ihmettä tuo yksittäinen saksalainen upseeri ylipäätään teki Syvärin rintamalohkolla ja hänkin vain tuon ainoan kerran. Ja vielä suomeakin puhui niin loistavasti.

Lue lisää

Ei se tainnut olla saksalainen upseeri. Se vain lauloi saksankielisiä lauluja. Siinä Laineen elokuvaversiossa se oli sellainen herraspojan näköinen vänrikki.

Koko Linnan tarina upseeri Koskelasta on sinänsä epäuskottava, jos alkaa tarkastella kirjailijan hänestä luettelemia taustoja. Nämä epäloogisuudet vain ovat jääneet käsittelemättä, koska henkilö sinänsä on niin myönteisessä valossa kuvattu.

Että punapäällikön etelähämäläinen poika upseerina Liperin Ylämyllyllä, alun perin pohjoissavolaisista koostuneessa rykmentissä, muka ollut pohjoissavolaisten porukoissa jo talvisodassa Lemetin motissa... ja höpö höpö...

Koskelan esikuvan, nilsiäläisen Einari Kokkosen sotaretkestä Linna on jättänyt oleellisia kohtia kertomatta. Asemasodan aikana tämä "Koskela" ei suinkaan makoillut pelkästään kenttävartioiden päällikkönä. Einari Kokkonen oli ollut ennen sotia menestyksekäs suojeluskuntain ampumahiihtäjä. Niinpä hänet kovakuntoisena ja urheilijataustaisena miehenä määrättiin välillä pitkiksi ajoiksi partioretkille; joko partionjohtajaksi tai joukkueenjohtajaksi vihollisen selustassa tehtäville tiedusteluretkille.

Eioikeinuskottavaa kirjoitti:

Ei se tainnut olla saksalainen upseeri. Se vain lauloi saksankielisiä lauluja. Siinä Laineen elokuvaversiossa se oli sellainen herraspojan näköinen vänrikki.

Koko Linnan tarina upseeri Koskelasta on sinänsä epäuskottava, jos alkaa tarkastella kirjailijan hänestä luettelemia taustoja. Nämä epäloogisuudet vain ovat jääneet käsittelemättä, koska henkilö sinänsä on niin myönteisessä valossa kuvattu.

Että punapäällikön etelähämäläinen poika upseerina Liperin Ylämyllyllä, alun perin pohjoissavolaisista koostuneessa rykmentissä, muka ollut pohjoissavolaisten porukoissa jo talvisodassa Lemetin motissa... ja höpö höpö...

Lue lisää

>>Että punapäällikön etelähämäläinen poika upseerina Liperin Ylämyllyllä, alun perin pohjoissavolaisista koostuneessa rykmentissä<<

Ota huomioon, että Tuntematon sotilas kertoo konekiväärikomppaniasta, eikä kokonaisesta jalkaväkirykmentistä ja lisäksi sellaisesta kk-komppaniasta, jonka rungon muodostivat Ylämyllyn kasarmilta sotaan hälytetyt varusmiehet ja heidän kouluttajansa. Joukko-osastojen varusmiehet on aina koottu eri puolilta Suomea.

Sama koskee varuskuntien kouluttajia. He ovat aina olleet kotoisin kuka mistäkin. Ei siinä ollut mitään merkillistä, että vänrikki Vilho Koskela lähti upseerikoulun jälkeen töihin Pohjois-Karjalaan, eikä Etelä-Hämeeseen. Työn perässä on liikuttu ennenkin.

Täysin_uskottavaa kirjoitti:

>>Että punapäällikön etelähämäläinen poika upseerina Liperin Ylämyllyllä, alun perin pohjoissavolaisista koostuneessa rykmentissä<<

Ota huomioon, että Tuntematon sotilas kertoo konekiväärikomppaniasta, eikä kokonaisesta jalkaväkirykmentistä ja lisäksi sellaisesta kk-komppaniasta, jonka rungon muodostivat Ylämyllyn kasarmilta sotaan hälytetyt varusmiehet ja heidän kouluttajansa. Joukko-osastojen varusmiehet on aina koottu eri puolilta Suomea.

Sama koskee varuskuntien kouluttajia. He ovat aina olleet kotoisin kuka mistäkin. Ei siinä ollut mitään merkillistä, että vänrikki Vilho Koskela lähti upseerikoulun jälkeen töihin Pohjois-Karjalaan, eikä Etelä-Hämeeseen. Työn perässä on liikuttu ennenkin.

Lue lisää

Niin, mutta kun se "etelähämäläinen Koskela" oli muka ollut jo talvisodan alikersanttina pohjoissavolaisten porukassa, jotka Lemetin motin kehittelivät. Sehän pantiin sanomaan, että "tuhosi pari maahan kaivettua tankkia Lemetissä".

En oikein usko, että siellä olisi ollut yhtään etelähämäläistä ryhmänjohtajaa. Koskelan esikuva, tämä nilsiäläinen Einari Kokkonen oli ollut Lemetin lisäksi myös siellä Petäjäsaaren taistelussa, jossa suomalaiset jäivät upseerien jääräpäisyyden takia mottiin. Siellä tuli valtavasti kaatuneita. Ne lähes kaikki olivat savolaisia, suuri joukko Nilsiän miehiä. Etelähämäläisiä en muista joukossa olleen, on tosin saattanut joku ollakin.

Ainakin minulla on sellainen käsitys, että nämä talvisodan jälkeen alikersantteina tai muina aliupseereina upseerikouluun määrätyt miehet palasivat vänrikeiksi samoihin yksiköihin tai suojeluskuntapiireihin, mistä olivat upseerikouluun määrätty.

Se on totta, että Ylämyllyn varusmiehet olivat ennen jatkosodan puhkeamista jo eri puolelta Suomea kotoisin. Mutta muista, että tämä oli seurausta talvisodan karuista kokemuksista, kun huomattiin, että joillekin paikkakunnille tuli valtavia menetyksiä, kuten sielläkin Petäjäsaaressa, koska joukko-osastot oli kasattu samojen pitäjien miehistä. Aliupseerit ja alikersanteista vänrikeiksi koulutetut joukkueenjohtajat olivat edelleen pääosin pohjoissavolaisia/pohjoiskarjalaisia, kuten talvisodassakin. Komppanianpäälliköistä ainakin Jukka Malmivaara (kirjassa luutnantti Autio) oli pohjoissavolainen, Kiuruvedeltä kotoisin.

Eioikeinuskottavaaaa kirjoitti:

Niin, mutta kun se "etelähämäläinen Koskela" oli muka ollut jo talvisodan alikersanttina pohjoissavolaisten porukassa, jotka Lemetin motin kehittelivät. Sehän pantiin sanomaan, että "tuhosi pari maahan kaivettua tankkia Lemetissä".

En oikein usko, että siellä olisi ollut yhtään etelähämäläistä ryhmänjohtajaa. Koskelan esikuva, tämä nilsiäläinen Einari Kokkonen oli ollut Lemetin lisäksi myös siellä Petäjäsaaren taistelussa, jossa suomalaiset jäivät upseerien jääräpäisyyden takia mottiin. Siellä tuli valtavasti kaatuneita. Ne lähes kaikki olivat savolaisia, suuri joukko Nilsiän miehiä. Etelähämäläisiä en muista joukossa olleen, on tosin saattanut joku ollakin.

Ainakin minulla on sellainen käsitys, että nämä talvisodan jälkeen alikersantteina tai muina aliupseereina upseerikouluun määrätyt miehet palasivat vänrikeiksi samoihin yksiköihin tai suojeluskuntapiireihin, mistä olivat upseerikouluun määrätty.

Se on totta, että Ylämyllyn varusmiehet olivat ennen jatkosodan puhkeamista jo eri puolelta Suomea kotoisin. Mutta muista, että tämä oli seurausta talvisodan karuista kokemuksista, kun huomattiin, että joillekin paikkakunnille tuli valtavia menetyksiä, kuten sielläkin Petäjäsaaressa, koska joukko-osastot oli kasattu samojen pitäjien miehistä. Aliupseerit ja alikersanteista vänrikeiksi koulutetut joukkueenjohtajat olivat edelleen pääosin pohjoissavolaisia/pohjoiskarjalaisia, kuten talvisodassakin. Komppanianpäälliköistä ainakin Jukka Malmivaara (kirjassa luutnantti Autio) oli pohjoissavolainen, Kiuruvedeltä kotoisin.

Lue lisää

Olen kuullut vuosisadan alkupuolella syntyneiltä miehiltä, että heidät määrättiin 1920-1930-luvuilla varusmiespalvelukseen mihin tahansa joukko-osastoon, usein 500-600 kilometrin päähän. Tämä ei heitä kuitenkaan harmittanut, koska vuoden kestävän palveluksen aikana lomalle pääsi yleensä vain kerran. Jos useammin pääsi, kysymyksessä oli henkilökohtainen syyloma.

Palveluspaikkojen hajauttaminen on luonnollista, sillä jos tietyn pitäjän miehet olisi koulutettu yhdessä ja samassa joukko-osastossa, he olisivat olleet kaikki samasta aselajista, mikä olisi merkinnyt, että jalkaväkirykmenttien muodostaminen maakunnittain ja komppanioiden muodostaminen pitäjittäin olisi vaikeutunut. Lähtökohtaisesti oli tietysti tärkeintä, että kussakin aselajissa oli juuri oikea määrä miehiä ja että jokainen jalkaväkirykmentti sai sopivan määrän kiväärimiehiä, konekiväärimiehiä, kranaatinheittäjiä, tykkimiehiä jne.

Komppanioita ei muodostettu pitäjittäin talvisotaankaan sataprosenttisesti, vaan vain pääsääntöisesti. Tämä johtui siitä, että pitäjien miesmäärät vaihtelivat suuresti sekä siitä, että miestarve eri osissa rajaa vaihteli suuresti ilman että mitään kohtaa jätettiin avoimeksi.

Myös talvisodan jälkeen koulutettujen uusien upseerien sijoituspaikan täytyi perustua puhtaasti tarpeeseen. Sinne määrättiin kouluttajaksi, jossa kouluttajia pääesikunnan näkökulmasta tarvittiin. Älä korosta noita suojeluskuntia niin hirveästi. Puolustusvoimilla oli oma organisaationsa ja sillä oli päävastuu varusmiesten koulutuksesta.

Näinhän se on. Mutta kun kyse on kuuluisasta teoksesta, näistä kirjailijan poliittisista ja maakunnallisista kotiinpäin vedoista on vain muodostunut vääristynyt totuus Linnan esikuviksi mainitsemien henkilöiden taustojen suhteen. Jatkuvasti mediasta saa lukea, kuinka vaikkapa Koskelan ja Rokan esikuvat muka olisivat olleet taustoiltaan kirjailijan tapaan pientilallisten poikia ja sen mukaan (ilmeisesti) myös poliittiselta katsomukseltaan hänen kanssaan samaa leiriä.

Tätä ristiriitaa en ole huomannut vielä millään foorumilla käsitellyn; siis että joku tutkija olisi pohtinut, miksi Linna muutti lähes kaikkien joukko-osastostaan esikuvina käyttämien ja itse esikuviksi mainitsemien hyvien tyyppien taustoja niinkin kauas totuudesta.

Voi ehkä johtua siitäkin tämän aiheen käsittelyn puute, että nämä kotiinpäin vedot ovat teoksen tekemisen jälkeen kansalliskirjailijaksi julistetun taiteilijan tekemiksi melko tökeröitä, ettei niitä haluta senkään takia käsitellä.

Mutta on Linnan teksteistä paljon tyhjänpäiväisempiäkin asioita tutkittu ja eiköhän lie gradujakin tehty.

Avaajaaaa kirjoitti:

Näinhän se on. Mutta kun kyse on kuuluisasta teoksesta, näistä kirjailijan poliittisista ja maakunnallisista kotiinpäin vedoista on vain muodostunut vääristynyt totuus Linnan esikuviksi mainitsemien henkilöiden taustojen suhteen. Jatkuvasti mediasta saa lukea, kuinka vaikkapa Koskelan ja Rokan esikuvat muka olisivat olleet taustoiltaan kirjailijan tapaan pientilallisten poikia ja sen mukaan (ilmeisesti) myös poliittiselta katsomukseltaan hänen kanssaan samaa leiriä.

Tätä ristiriitaa en ole huomannut vielä millään foorumilla käsitellyn; siis että joku tutkija olisi pohtinut, miksi Linna muutti lähes kaikkien joukko-osastostaan esikuvina käyttämien ja itse esikuviksi mainitsemien hyvien tyyppien taustoja niinkin kauas totuudesta.

Lue lisää

>>miksi Linna muutti lähes kaikkien joukko-osastostaan esikuvina käyttämien ja itse esikuviksi mainitsemien hyvien tyyppien taustoja niinkin kauas totuudesta<<

Sinulla on paha käänteinen ajatusvirhe laittaessasi Tuntemattoman sotilaan henkilöt alisteisiksi mahdollisille esikuvilleen. Kysymyksessähän on kaunokirjallinen romaani, eikä mikään dokumentti, jossa vain henkilöiden nimet on muutettu. Linnalla oli kirjailijan täysi oikeus keksiä henkilöidensä taustat haluamikseen, vaikka olisikin laittanut näiden suihin todellisten henkilöiden käyttämiä repliikkejä.

Vasta jälkikäteenhän jotkut toiset ryhtyivät väkisin etsimään Tuntemattoman sotilaan henkilöille muka todellisia vastineita, vaikka tiedettiin, ettei Linna ollut myöntänyt suoria esikuvia muille kuin Rokalle. Sinun logiikallasi kai kaikkien romaanien pitäisi perustua tiettyihin todellisiin henkilöihin, eikä kirjailija saisi heidän taustoistaan tai persoonistaan poiketa, eikä yhdistellä romaanihenkilöönsä useita eri persoonia.

Kumpi_oli_ensin kirjoitti:

>>miksi Linna muutti lähes kaikkien joukko-osastostaan esikuvina käyttämien ja itse esikuviksi mainitsemien hyvien tyyppien taustoja niinkin kauas totuudesta<<

Sinulla on paha käänteinen ajatusvirhe laittaessasi Tuntemattoman sotilaan henkilöt alisteisiksi mahdollisille esikuvilleen. Kysymyksessähän on kaunokirjallinen romaani, eikä mikään dokumentti, jossa vain henkilöiden nimet on muutettu. Linnalla oli kirjailijan täysi oikeus keksiä henkilöidensä taustat haluamikseen, vaikka olisikin laittanut näiden suihin todellisten henkilöiden käyttämiä repliikkejä.

Vasta jälkikäteenhän jotkut toiset ryhtyivät väkisin etsimään Tuntemattoman sotilaan henkilöille muka todellisia vastineita, vaikka tiedettiin, ettei Linna ollut myöntänyt suoria esikuvia muille kuin Rokalle. Sinun logiikallasi kai kaikkien romaanien pitäisi perustua tiettyihin todellisiin henkilöihin, eikä kirjailija saisi heidän taustoistaan tai persoonistaan poiketa, eikä yhdistellä romaanihenkilöönsä useita eri persoonia.

Lue lisää

Tämän viimeisen keskustelun pointti ei ole siinä, että kyseenalaistettaisiin kirjailijan oikeus kirjoittaa romaanihenkilöiden taustoiksi mitä huvittaa. Kysehän on siitä, että mediassa näiden kirjailijan itsensä esikuvikseen mainitsemien henkilöiden taustoja on jatkuvasti vääristelty. Vaikkapa Koskelan ja Rokan esikuvat eivät olleet perhetaustoiltaan pientilallisia, vaan (maalaisliittolaisia) maanviljelijöitä. Tässä osassa keskustelua ei siis kritisoida kirjailijaa, vaan hänen teksteihinsä kritiikittömästi hurahtanutta mediaa.

Ongelma on siinä, että kun kirjailija tulee tarpeeksi kuuluisaksi, hänen mielikuvitusjuttujaan aletaan pitää tosiasioina ja niiden perusteella aletaan kirjoittaa jopa lähihistoriaa uusiksi. Esimerkiksi mediassa esiintyvä suhtautuminen suojeluskuntajärjestöön on alkanut muistuttaa suuresti kartano-Suomea edustavan Linnan kirjoituksista lainattuja, yhteiskuntaluokkiin sitoutuneita käsityksiä. Tämäkin suhtautumistapa on vääristynyt, sillä suuressa osassa Suomea kuuluminen suojeluskuntajärjestöön ei sisältänyt välttämättä minkäänlaista poliittista tai yhteiskuntaluokkiin sitoutunutta arvolatausta. Vaikkapa toinen kuuluisa tamperelainen kirjailija Kalle Päätalo liittyi nuorukaisena Suojeluskuntaan ollessaan koillismaalainen metsätyömies. Päätalohan oli taustaltaan vielä Linnaakin köyhemmistä oloista kotoisin.

Kommenntoinnn kirjoitti:

Tämän viimeisen keskustelun pointti ei ole siinä, että kyseenalaistettaisiin kirjailijan oikeus kirjoittaa romaanihenkilöiden taustoiksi mitä huvittaa. Kysehän on siitä, että mediassa näiden kirjailijan itsensä esikuvikseen mainitsemien henkilöiden taustoja on jatkuvasti vääristelty. Vaikkapa Koskelan ja Rokan esikuvat eivät olleet perhetaustoiltaan pientilallisia, vaan (maalaisliittolaisia) maanviljelijöitä. Tässä osassa keskustelua ei siis kritisoida kirjailijaa, vaan hänen teksteihinsä kritiikittömästi hurahtanutta mediaa.

Ongelma on siinä, että kun kirjailija tulee tarpeeksi kuuluisaksi, hänen mielikuvitusjuttujaan aletaan pitää tosiasioina ja niiden perusteella aletaan kirjoittaa jopa lähihistoriaa uusiksi. Esimerkiksi mediassa esiintyvä suhtautuminen suojeluskuntajärjestöön on alkanut muistuttaa suuresti kartano-Suomea edustavan Linnan kirjoituksista lainattuja, yhteiskuntaluokkiin sitoutuneita käsityksiä. Tämäkin suhtautumistapa on vääristynyt, sillä suuressa osassa Suomea kuuluminen suojeluskuntajärjestöön ei sisältänyt välttämättä minkäänlaista poliittista tai yhteiskuntaluokkiin sitoutunutta arvolatausta. Vaikkapa toinen kuuluisa tamperelainen kirjailija Kalle Päätalo liittyi nuorukaisena Suojeluskuntaan ollessaan koillismaalainen metsätyömies. Päätalohan oli taustaltaan vielä Linnaakin köyhemmistä oloista kotoisin.

Lue lisää

No niin, nyt alat olla oikeilla jäljillä, kun kritisoit median Linna-palvontaa. Tosin vieläkin liität romaanihenkilöt liian tosissasi noihin esikuviksi spekuloituihin todellisiin sotilaihin, joiden piirteitä ja sanomisia Linna sekoitti kuvitteellisiin.

Mielestäni Linna ei tuonut esille maataloustaustaisten sotilaiden tilojen kokoja luokkanäkökohdista. Alikersantti Hietanen mainitsee heillä olevan muutaman hehtaarin verran kivistä maata. Toisin sanoen hän oli kotoisin normaalilta tilalta tuohon aikaan ja luki porvarillista Turun Sanomia. Rokan tila saattoi olla samaa kokoa, vaikka kutsuikin itseään pienviljelijäksi. Harvemmin viljelijät tilojensa koolla rehvastelivat, pikemminkin vähättelivät. Koskelan tila paljastui sittemmin Pohjantähdessä muita entisiä torpparitiloja selvästi suuremmaksikin. Eli sopisivat tilakokonsa puolesta maalaisliittolaisiksi kaikki, olkoon toimittajien näkemys asiasta mikä tahansa.

Kumpi_oli_ensin kirjoitti:

No niin, nyt alat olla oikeilla jäljillä, kun kritisoit median Linna-palvontaa. Tosin vieläkin liität romaanihenkilöt liian tosissasi noihin esikuviksi spekuloituihin todellisiin sotilaihin, joiden piirteitä ja sanomisia Linna sekoitti kuvitteellisiin.

Mielestäni Linna ei tuonut esille maataloustaustaisten sotilaiden tilojen kokoja luokkanäkökohdista. Alikersantti Hietanen mainitsee heillä olevan muutaman hehtaarin verran kivistä maata. Toisin sanoen hän oli kotoisin normaalilta tilalta tuohon aikaan ja luki porvarillista Turun Sanomia. Rokan tila saattoi olla samaa kokoa, vaikka kutsuikin itseään pienviljelijäksi. Harvemmin viljelijät tilojensa koolla rehvastelivat, pikemminkin vähättelivät. Koskelan tila paljastui sittemmin Pohjantähdessä muita entisiä torpparitiloja selvästi suuremmaksikin. Eli sopisivat tilakokonsa puolesta maalaisliittolaisiksi kaikki, olkoon toimittajien näkemys asiasta mikä tahansa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä tuosta maalaisliittolaisuudesta. Mutta jälleen eri mieltä siitä, etteikö Linnan painotuksiin olisi sisällytetty selvää luokkanäkökohtiin liittyvää tarkoitushakuisuutta. Miksi älykkönä pidetty kirjailija pisti (ainakin siinä elokuvaversiossa) Rokan julistamaan olevansa pienviljelijä, kun koko sanonta tuli käyttöön vasta viisikymmentäluvulla?

Ennen sotia oli kyllä olemassa pienviljelijäyhdistyksiä, mutta tiettävästi yksittäisiä maatilallisia koskevana ammattinimikkeenä sanonta "pienviljelijä" tuli vasta 50-luvulla käyttöön. Kuulostaa siis varsin keinotekoiselta ja tarkoitushakuiselta laittaa joku aliupseerin arvoinen sotilas vähättelemään siviilitaustaansa kyseisellä nimikkeellä. Pienviljelijän poikana muistan, kuinka isänikin yritti käyttää itsestään titteliä "maanviljelijä" vielä 60-luvulla. Vasta 70-luvun vasemmistoradikalismin aikoina saatettiin suosiolla alkaa käyttää nimitystä "pienviljelijä", kun ammattia kysyttiin.

Kommentoinnn kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuosta maalaisliittolaisuudesta. Mutta jälleen eri mieltä siitä, etteikö Linnan painotuksiin olisi sisällytetty selvää luokkanäkökohtiin liittyvää tarkoitushakuisuutta. Miksi älykkönä pidetty kirjailija pisti (ainakin siinä elokuvaversiossa) Rokan julistamaan olevansa pienviljelijä, kun koko sanonta tuli käyttöön vasta viisikymmentäluvulla?

Ennen sotia oli kyllä olemassa pienviljelijäyhdistyksiä, mutta tiettävästi yksittäisiä maatilallisia koskevana ammattinimikkeenä sanonta "pienviljelijä" tuli vasta 50-luvulla käyttöön. Kuulostaa siis varsin keinotekoiselta ja tarkoitushakuiselta laittaa joku aliupseerin arvoinen sotilas vähättelemään siviilitaustaansa kyseisellä nimikkeellä. Pienviljelijän poikana muistan, kuinka isänikin yritti käyttää itsestään titteliä "maanviljelijä" vielä 60-luvulla. Vasta 70-luvun vasemmistoradikalismin aikoina saatettiin suosiolla alkaa käyttää nimitystä "pienviljelijä", kun ammattia kysyttiin.

Lue lisää

Linnalla oli 50-luvun alussa melko vähän kiertoteitä käytettävissään, jos halusi korostaa haluamiensa maalaistaustaisten hyvien tyyppien vasemmistolaisuutta. Kuka tahansa maatilalta kotoisin oleva voitiin aikakauden agraarikulttuurin dominoimassa Suomessa tulkita maalaisliittolaiseksi. Mutta näinä aikoina virkamiesten ja älymystön kielenkäyttöön ja varsinkin kirjoitetun kielen käyttöön lanseerattiin tämä "pienviljelijä" sanonta, jota Linna ymmärsi hyödyntää.

Koskelan kohdalla hänen vasemmistolaiseen taustaansa voitiin vihjata kertomalla isän punakaartilaisuudesta. Mutta Rokan kohdalla Linna joutui jo turvautumaan tähän "pienviljelijä"-käsitteeseen, jota kansan keskuudessa ei yleisesti käytetty kuin joskus 60-luvun lopulta alkaen, mutta jonka käyttöhistoriaa samainen kansa ei tuntenut.

Kaikesta huolimatta hänen luomansa miestyypit upposivat keinotekoisista taustoistaan huolimatta todella hyvin aikakauden ja seuraavien vuosikymmen demarihegemonian säätelemään mediaan ja vasemmistoradikalismin sävyttämään yliopistojen tutkijakuntaan. Tätä voi ehkä pitää Linnan yhtenä suurimmista saavutuksista--vaikka näinä päivinä tämä vanhojen "demaripierujen" aikakausi median sisällön määrittäjinä alkaakin olla ohi.

Mutta lähes kaikki mahdollinen hyöty näistä Linnan mielikuvituksen tuotteena kehittelemistä tyypeistä on kyllä vasemmistolaisissa piireissä osattu ulosmitata. Eihän siitä ole kauankaan, kun SAK;n puheenjohtaja Lauri Ihalainen julisti vappupuheessaan, kuinka maamme tarvitsee enemmän vänrikki Koskelan kaltaisia johtajatyyppejä ja vähemmän luutnantti Lammion kaltaisia. Voi kuvitella, olisiko tätäkään vertausta median käyttöön syötetty, jos Linna olisi kertonut esikuvansa todellisten taustojen mukaisesti, että kyseessä oli maalaisliittolaisessa perheessä varttunut, suojeluskuntaan kuulunut joukkueenjohtaja.

PienilveilijänPoika kirjoitti:

Linnalla oli 50-luvun alussa melko vähän kiertoteitä käytettävissään, jos halusi korostaa haluamiensa maalaistaustaisten hyvien tyyppien vasemmistolaisuutta. Kuka tahansa maatilalta kotoisin oleva voitiin aikakauden agraarikulttuurin dominoimassa Suomessa tulkita maalaisliittolaiseksi. Mutta näinä aikoina virkamiesten ja älymystön kielenkäyttöön ja varsinkin kirjoitetun kielen käyttöön lanseerattiin tämä "pienviljelijä" sanonta, jota Linna ymmärsi hyödyntää.

Koskelan kohdalla hänen vasemmistolaiseen taustaansa voitiin vihjata kertomalla isän punakaartilaisuudesta. Mutta Rokan kohdalla Linna joutui jo turvautumaan tähän "pienviljelijä"-käsitteeseen, jota kansan keskuudessa ei yleisesti käytetty kuin joskus 60-luvun lopulta alkaen, mutta jonka käyttöhistoriaa samainen kansa ei tuntenut.

Kaikesta huolimatta hänen luomansa miestyypit upposivat keinotekoisista taustoistaan huolimatta todella hyvin aikakauden ja seuraavien vuosikymmen demarihegemonian säätelemään mediaan ja vasemmistoradikalismin sävyttämään yliopistojen tutkijakuntaan. Tätä voi ehkä pitää Linnan yhtenä suurimmista saavutuksista--vaikka näinä päivinä tämä vanhojen "demaripierujen" aikakausi median sisällön määrittäjinä alkaakin olla ohi.

Mutta lähes kaikki mahdollinen hyöty näistä Linnan mielikuvituksen tuotteena kehittelemistä tyypeistä on kyllä vasemmistolaisissa piireissä osattu ulosmitata. Eihän siitä ole kauankaan, kun SAK;n puheenjohtaja Lauri Ihalainen julisti vappupuheessaan, kuinka maamme tarvitsee enemmän vänrikki Koskelan kaltaisia johtajatyyppejä ja vähemmän luutnantti Lammion kaltaisia. Voi kuvitella, olisiko tätäkään vertausta median käyttöön syötetty, jos Linna olisi kertonut esikuvansa todellisten taustojen mukaisesti, että kyseessä oli maalaisliittolaisessa perheessä varttunut, suojeluskuntaan kuulunut joukkueenjohtaja.

Lue lisää

Itse en tosiaan löydä mitään viitettä Rokan vasemmistolaisuuteen. En löytäisi sittenkään, vaikka tämä olisi sanonut tilakookseen vain kaksi hehtaaria. Sama juttu erittäin myönteisessä valossa esitetyn alikersantti Hietasen suhteen. Hietasen kinailuista Lahtisen kanssa voi mielestäni päätellä, että hän oli jopa maalaisliittolainen tai kokoomuslainen.

Muitakin maalaistalojen poikia Tuntemattomassa sotilaassa on. Heistä Mäkilälle ja Salolle Linna piruilee, mutta se tuntuisi liittyvän enemmänkin näiden pohjalaisuuteen.

Muistetaan nyt vielä sekin, että Veikko Vennamo perusti Pientalonpoikien puolueen jo 1950-luvun lopulla, vaikka myös nimi Talonpoikien puolue olisi ilmeisesti ollut vapaa. Vennamo kaiketi tähtäsi etuliitteellä "pien" siihen, että saisi vähintään karjalaisen väestön ja rintamamiestilallisten äänet sekä niiden sukutilallistenkin viljelijöiden, joiden mielestä Maalaisliitto oli unohtanut pientilallisten asian. Demareihin luotti tuossa vaiheessa enää hyvin harva maanviljelijä.

Kumpi_oli_ensin kirjoitti:

No niin, nyt alat olla oikeilla jäljillä, kun kritisoit median Linna-palvontaa. Tosin vieläkin liität romaanihenkilöt liian tosissasi noihin esikuviksi spekuloituihin todellisiin sotilaihin, joiden piirteitä ja sanomisia Linna sekoitti kuvitteellisiin.

Mielestäni Linna ei tuonut esille maataloustaustaisten sotilaiden tilojen kokoja luokkanäkökohdista. Alikersantti Hietanen mainitsee heillä olevan muutaman hehtaarin verran kivistä maata. Toisin sanoen hän oli kotoisin normaalilta tilalta tuohon aikaan ja luki porvarillista Turun Sanomia. Rokan tila saattoi olla samaa kokoa, vaikka kutsuikin itseään pienviljelijäksi. Harvemmin viljelijät tilojensa koolla rehvastelivat, pikemminkin vähättelivät. Koskelan tila paljastui sittemmin Pohjantähdessä muita entisiä torpparitiloja selvästi suuremmaksikin. Eli sopisivat tilakokonsa puolesta maalaisliittolaisiksi kaikki, olkoon toimittajien näkemys asiasta mikä tahansa.

Lue lisää

Hietanenhan sanoo perivänsä 9,5 hehtaaria helvetin huonoa maata, jos äijä kuolee ennen häntä. Eli hän on vanhin tai ainoa poika. Linna ei mainitse onko kyseessä talo vai itsenäistynyt torppa. Kuinkas vahva torpparilaitos oli Varsinais-Suomessa noin ylipäätään?

Kumpi_oli_ensin kirjoitti:

Itse en tosiaan löydä mitään viitettä Rokan vasemmistolaisuuteen. En löytäisi sittenkään, vaikka tämä olisi sanonut tilakookseen vain kaksi hehtaaria. Sama juttu erittäin myönteisessä valossa esitetyn alikersantti Hietasen suhteen. Hietasen kinailuista Lahtisen kanssa voi mielestäni päätellä, että hän oli jopa maalaisliittolainen tai kokoomuslainen.

Muitakin maalaistalojen poikia Tuntemattomassa sotilaassa on. Heistä Mäkilälle ja Salolle Linna piruilee, mutta se tuntuisi liittyvän enemmänkin näiden pohjalaisuuteen.

Muistetaan nyt vielä sekin, että Veikko Vennamo perusti Pientalonpoikien puolueen jo 1950-luvun lopulla, vaikka myös nimi Talonpoikien puolue olisi ilmeisesti ollut vapaa. Vennamo kaiketi tähtäsi etuliitteellä "pien" siihen, että saisi vähintään karjalaisen väestön ja rintamamiestilallisten äänet sekä niiden sukutilallistenkin viljelijöiden, joiden mielestä Maalaisliitto oli unohtanut pientilallisten asian. Demareihin luotti tuossa vaiheessa enää hyvin harva maanviljelijä.

Lue lisää

"Itse en tosiaan löydä mitään viitettä Rokan vasemmistolaisuuteen. En löytäisi sittenkään, vaikka tämä olisi sanonut tilakookseen vain kaksi hehtaaria. "

No ei kai se Linna niin tyhmä ollut, että olisi suoraan maininnut jonkun samastumisen arvoisen hyvän tyypin olevan jonkin poliittisen aatteen kannattaja. Ja eiväthän sota-aikaan, eikä nykyäänkään ihmiset ole kovinkaan suurella prosenttiosuudella poliittisesti aktiivisia, joten ei sellaista edes olisi ollut uskottavaa ryhtyä useamman henkilön osalta julki tuomaan.

Kysehän on siitä, mitä kirjailija antaa ymmärtää, eikä siitä, mitä hän suoraan kertoo. Juridisessa mielessähän sillä ei ole eroa, antaako ymmärtää vai sanooko suoraan. Tämä muutamien keskeisimpien hyvien tyyppien taustojen tiettyä aatemaailmaa vastaavaksi muokkaaminen edustaa tätä tarvetta, jossa heidän mahdollinen poliittinen suuntautuneisuutensa laatu annetaan ymmärtää. Siis jos näitä tyyppejä halutaan aatteellisella tasolla määritellä, paljon rajataan pois ja pitkälle johdatellaan, kun korostetaan heidän perheidensä pienviljelijä tai punakaartilaista taustaansa.

"Vasemmisto on aina väittänyt edustavansa kansaa."

Joo, ja vasta näiden viimeisten vaalitulosta jälkeen, joissa perussuomalaiset ovat nousseet suurimpien puolueiden tasolle ja niin demarit, kuin entinen SKDL pudonneet kannattajaosuuksissa marginaaliin, tämä vasemmiston samaistaminen kansan puolestapuhujaksi on viimeistään osoittautunut kuplaksi.

Nykypolven kirjailija voisi mukailla Linnaa kirjoittamalla kohtauksen, jossa perhetaustaltaan asutustilallisia edustava, perussuomalaisia kannattava paperityöläinen pamauttaa demaritaustaista ay-pomoa turpaan. En epäile, etteikö näin olisi jo voinut tapahtuakin.