Lipponen perusteli pakkoruotsia muun muassa pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Hän lähettäisi Suomesta työttömiä insinöörejä Pohjois-Norjaan töihin "pienellä kielipreppauksella".
"Valinnaisuus merkitsee sitä, että kieliä ei valittaisi, ja kotitausta vaikuttaisi enemmän", Lipponen uskoo.
"Valinnaisuus merkitsee sitä, että kieliä ei valittaisi, ja kotitausta vaikuttaisi enemmän", Lipponen uskoo.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei huono idea. Norjassa on paljon duunia ja hyvät liksat.
Juurikin näin!
Ja lisäksi vedenpitävää vahva argumentti pakkoruotsin ylläpitämiseen ja vahvistamiseen läpi suomenkielisen suomen.
Lipponen pakkoruotsista: Suomalaiset eivät voi eristäytyä venäläisten tavoin.
Kerrassaan Mainio perustelu pakkoruotsille!
Ei huono ollenkaan, kyllä...
Miksi Suomen pitäisi verovaroin kouluttaa insinöörejä sen enenpää kuin muitakaan työntekijöitä Norjalle ?
Jos näin kuitenkin tehdään, niin silloin opiskelijoille pitäisi opettaa norjaa ruotsin sijasta. Sillä tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan yli puolet ruotsalaisista ei ymmärrä norjaa ja tanskaa vielä harvemmat.
Et taida ymmärtää mitä Paavo sanoi. Jos on työtön vaikkapa inssi kannattaa tehdä työtä ja siten kehittää myös omaa ammattitaitoa. Siitä on etua kun taas hakee suomesta töitä.
Satakunnankansa.fi, pääkirjoitus:
"14.11.2014 01:52
Suomessa pärjää hyvin ilman pakkoruotsiakin
Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta on herättänyt taas kerran toistasataa vuotta kyteneen kielisodan Suomessa. Satakunnan Kansan ja sen edeltäjien synnyn yhtenä syynä oli suomen kielen puolustaminen. Lehti vaati ponnekkaasti vielä 1900-luvun alussa, että Porin kaupunginvaltuuston pöytäkirjat pitää kirjoittaa myös suomeksi.
Suomessa on noin 290 000 ruotsinkielistä, ja heistä Porissa asuu nelisensataa. Suomenruotsalaiset ovat osa kansallista identiteettiämme, kulttuuriamme ja kieliperinnettämme. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi sille, että imatralainen peruskoululainen joutuu opiskelemaan ruotsin kieltä, eikä voi valita esimerkiksi venäjää.
Perusteeksi ei myöskään riitä Paavo Lipposen (sd.) ja hänen johtamansa ruotsin kielen asemaa puolustavan Svenska nu -organisaation ajatus, että Suomesta voitaisiin lähettää työttömiä insinöörejä Ruotsiin ja Norjaan. Eivät ne 600 000 suomalaista työtöntä 1960- ja 1970-luvulla puhuneet sanaakaan ruotsia, kun he pakon edessä lähtivät Volvon tehtaille töihin.
Perustuslaki ei edellytä ruotsin opetusta, vahvistaa korkeimman hallinto-oikeuden ex-presidentti, oikeustieteen ja hallintotieteen tohtori Pekka Hallberg, joka itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia. Hallbergin kanta on ymmärrettävä, sillä Noormarkussa hän kasvoi ahlströmiläisen ruotsinkielisyyden piiriin.
Ruotsin kielen opetuksen taustalla on kyse enemmän etupiiristä kuin kielestä. Suomenruotsalaiset ovat aina edustaneet eliittiä, ja kieli on ollut se avain, joka on taannut tiettyjä etuoikeuksia esimerkiksi yliopistotutkintoihin.
Ruotsin aateliston perintönä syntynyt suomalainen aatelisto ja sen erioikeudet lakkautettiin itse asiassa vasta vuonna 1995. Suomen Akatemian valtatutkimuksen mukaan ruotsinkielisten asema esimerkiksi virkaeliitissä alkoi hävitä vasta sotien jälkeen.
Talouselämän eliitissä ruotsinkielisten asema on edelleen vahva, vaikka suomenkieliset nimet suuryhtiöiden johdossa ovat jo yleisiä. Toisaalta finanssipiireissä, metsäteollisuudessa ja monilla muilla aloilla valta näyttää taas siirtyvän omistuksen kautta Ruotsiin.
Kieliopinnoissa pitää olla valinnan vapaus. Ruotsin opintojen pakollisuutta ei voi perustella sillä, että toista kansalliskieltämme edustaa viitisen prosenttia kansalaisista. Suomalaisten insinöörien ja muiden ammatti-ihmisten menestymisen kannalta olisi paljon tärkeämpää, että he puhuisivat jotakin toista valtakieltä englannin lisäksi.
Pelkästään vientiteollisuuden lukuja katsottaessa venäjä, saksa tai ranska ovat tärkeämpiä kuin ruotsi. Ruotsalaiset ovat tässä asiassa askeleen edellä, kun heitä ei pakoteta opiskelemaan jotakin hyödytöntä pikkukieltä.
Kommentoi pääkirjoitusta: Julkaisemme lukijoiden kommentteja mielipideaukeamalla. "
Että suomessa pärjää suomella, ajatella..