Silvia Modig sanoi tänään radio Vegan ruotsinkielisissa uutisissa klo 17, että hänelle selkeni, että "vapaus kielivalinnoissa johtaa vähäisempään kielitaitoon, koska vieraiden kielten kirjoittaminen väheni, kun ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsi poistettiin v. 2005".
Eikö hän ymmärrä, että se johtuu siitä, että pakkoruotsia ei ole lukiossa aineena poistettu?!
Pakkoruotsi on edelleen pakollinen oppiaine kaikille lukiolaisille. Eli ruotsi vie yhden aineen paikan, vaikka sitä ei tarvitsekaan kirjoittaa.
Jos lukiossa ei olisi pakkoruotsia, vaan olisi vapaa kielivalinta, silloin kielien kirjoittaminen ja siten osaaminen lisääntyisi.
Ymmärrätkö nyt, Silvia Modig?
Miten noin huonosti asioita ymmärtävä voi olla kansanedustajana?
Eikö hän ymmärrä, että se johtuu siitä, että pakkoruotsia ei ole lukiossa aineena poistettu?!
Pakkoruotsi on edelleen pakollinen oppiaine kaikille lukiolaisille. Eli ruotsi vie yhden aineen paikan, vaikka sitä ei tarvitsekaan kirjoittaa.
Jos lukiossa ei olisi pakkoruotsia, vaan olisi vapaa kielivalinta, silloin kielien kirjoittaminen ja siten osaaminen lisääntyisi.
Ymmärrätkö nyt, Silvia Modig?
Miten noin huonosti asioita ymmärtävä voi olla kansanedustajana?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Miten noin huonosti asioita ymmärtävä voi olla kansanedustajana?"
Ei kyse ole ymmärtämisestä, vaan propagandasta!
Mitä enemmän tiettyä propagandaa markkinoidaan kuvitellaan että suurin osa suomalaisia alkaa pitää sitä totuutena!
Vapaaehtoisen saksan opiskelu väheni dramaattisesti 80-luvulta lähtien vaikka ruotsin kielen viikkotuntimäärää samalla vähennettiin peruskoulussa huomattavasti.
Miksiköhän?
Eikö ne kielet sitten kiinnostakaan suomalaisia, vai johtuuko huonosta kielipäästä? Vaikka kouluruotsia vähennettäisiin, ei se näköjään yhtään lisää muiden kielten opiskelua.
Hmh...
Kummallista kun on paljon hur.reja, jotka ei osaa edes Suomea - maan pääkieltä.
Modig teki vaan saman takinkääntötempun kuin moni muukin kansanedustaja.
Ensin hän keräsi ääniä ilmoittamalla kannattavansa kielivapautta. Sitten löysi omasta mielestään hyvän tekosyyn vastustaa sitä, kun tuli tosipaikka eteen.
Oras Tynkkynenkin teki saman tempun. Kuvastaa hyvin maamme poliittista tilaa ja moraalia!
Lukion tuntijako
Taulukossa on käytetty Opetushallituksen opetuksen sisältöjen mukaistalajittelua. Oppiaineryhmien kohdalle on ilmoitettu myös keskitetysti aineryhmien yhteenlaskettujen pakollisten kurssien määrä. Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet -osuudessa on otettu huomioon vain pakolliset kielet eli yksi A-oppimäärän mukainen kieli ja yksi A/B-oppimäärän mukainen kieli.
Tuntijako on vuoden 2002 asetuksen mukainen].
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 pakollista
Äidinkieli ja kirjallisuus 6 pakollista, 3 syventävää
Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 12 pakollista (kaksi A-kieltä)
11 pakollista (yksi A-kieli ja yksi B-kieli)
Toinen kotimainen kieli 6 pakollista, 2 syventävää (A-kieli)
5 pakollista, 2 syventävää (B-kieli)
Vieras kieli 6 pakollista, 2 syventävää (A-kieli)
5 pakollista, 2 syventävää (B-kieli)
8 syventävää (C-kieli)
8 syventävää (D-kieli)
Matematiikka ja luonnontieteelliset opinnot 16 pakollista (pitkän matematiikan opiskelijat)
12 pakollista (lyhyen matematiikan opiskelijat)
Matematiikka 10 pakollista, 3 syventävää (pitkä)
6 pakollista, 2 syventävää (lyhyt)
Fysiikka 1 pakollinen, 7 syventävää
Kemia 1 pakollinen, 4 syventävää
Biologia 2 pakollista, 3 syventävää
Maantiede 2 pakollista, 2 syventävää
Humanistis-yhteiskunnalliset opinnot 8 pakollista
Historia 4 pakollista, 2 syventävää
Yhteiskuntaoppi 2 pakollista, 2 syventävää
Filosofia 1 pakollinen, 3 syventävää
Psykologia 1 pakollinen, 4 syventävää
Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 pakollista
Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 pakollista, 2 syventävää
Liikunta ja muut taito- ja taideaineet sekä terveystieto 6 pakollista
Liikunta 2 pakollista, 3 syventävää
Musiikki
Kuvataide 1–2 pakollista, 3 syventävää
1–2 pakollista, 3 syventävää
Terveystieto 1 pakollinen, 2 syventävää
Opinto-ohjaus 1 pakollinen
Opinto-ohjaus 1 pakollinen, 1 syventävä
Opinnot jakautuvat kursseihin
Opetusta eri oppiaineissa annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opiskelija voi ottaa opinto-ohjelmaansa enemmänkin kursseja.
Lukio-opinnot jakautuvat pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.
Pakolliset kurssit ovat sellaisia, jotka kaikkien opiskelijoiden on opiskeltava. Pakollisten kurssien määrä on 47–51 kurssia, riippuen siitä, opiskeleeko matematiikasta lyhyen vai pitkän oppimäärän.
Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen valtakunnallisesti määriteltyä syventävää kurssia. Valtakunnallisesti määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi lukio voi tarjota myös koulukohtaisia syventäviä kursseja.
Soveltavat kurssit sisältävät aineksia eri oppiaineista. Ne voivat olla esimerkiksi saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin liittyvät kurssit.
Opiskelija voi itse säädellä sekä opinto-ohjelmansa sisältöä että sen läpiviemiseen tarvittavaa aikaa. Opiskelu tapahtuu vaihtelevissa ryhmissä riippuen oppilaitosten kurssitarjonnasta ja opiskelijan omasta opinto-ohjelmasta.
Lukiossa on mahdollista opiskella jonkin oppiaineen määrätty kurssi tai sen osa myös itsenäisesti työskennellentai etäopiskeluna. Tarkempia tietoja itsenäisestä opiskelusta, etäopiskelusta ja oppiaineista saa lukioista.
Annika Lapintie otti Silvian "puhutteluun".
Koska Rkp oli ottanut Annikan aiemmin "puhutteluun".
Eli rahaa vaalikampanjaan ei Rkp:n rahasäiliöistä kummallekaan tule, jos ei "sano sanasta pakkoruotsin puolesta".