Milloin Suomessa on mennyt kaikista parhaiten? Voiko sitä määritellä? Ja millä kriteereillä?
Nykyään puhutaan talvisodan hengestä poliitikkojen suulla. Kaikkien pitää uhrautua yhteisen hyvän eteen.
Mutta pääsikö jossain vaiheessa käymään niin, että herrankekkulit loivat hyvävelijärjestelmän, jonka jäsenten ei tarvitsekaan osoittaa sitä talvisodan henkeä, josta he puhuvat?
Itse asiassa he raiskaavat sen termin noilla sanoillaan, ollen pahimpia isänmaan pettureita omassa ahneudessaan.
Yksi ansiokas teko olisi noilta yltäkylläisyydssä elävistä, että he maksaisivat tuloistaan ansioverotuksen mukaan. Mutta ei taida talvisodan henkeä löytyä sen vertaa? Ihminen on ahne. Etenkin ahne ihminen.
Voiko kysyä näin?
Fraaseja vain
20
65
Vastaukset
"Milloin Suomessa on mennyt kaikista parhaiten?"
Joissain yhteyksissä on puhuttu iloisesta 20-luvusta, jotkut pitävät paria-kolmea vuotta ennen talvisotaa onnen aikana.
Aineellisten arvojen näkökulmasta jos asiaa tarkastelee niin suomalaiset eivät ikinä ole voineet niin hyvin kuin nyt.
Kansanterveydellisten arvojen näkökulmasta on asia samoin. Täällä ei tuhansittain enää kuolla lapsivuoteeseen eikä lentävään keuhkotautiin eli tuberkuloosiin kuten ennen sotia tapahtui. Lapsilla on hyvä ravitsemus, väestön keski-ikä on noussut korkeammalle kuin ennen.
Miksi osa ihmisistä sitten edelleen voi pahoin?- henkinenpahoinvointi
Sanopa, miksi sotien aikana itsemurhaluvut oli verraten pieniä?
Mielestäni 1980-luku oli monessa mielessä hyvää aikaa. Työllisyystilanne oli varsin hyvä, tulonjakoon liittyvä tasa-arvo oli paremmassa kuosissa kuin nykyään, terveydenhoito oli jo kehittynyt pitkälle ja käytännössä ilmaista, samoin koulutus.
Lisäksi televisioviihde ja Suomi-rock elivät silloin kukkeinta aikaansa piristäen arkea. Esiin nousi myös lupaavia kirjailijoita ja elokuva oli päässyt 1970-luvun rasitteista. Jos kotimaassa oli silti väliin ankeaa, ulkomailla piipahtaminen ei ollut enää mahdotonta pienituloisellekaan.
Vanhempieni sukupolven olen kuullut kehuvan 1930-luvun loppua, mihin myös aito-arska viittasi. Lamavuodet olivat takana ja talous oli nousussa. Oman pellon vehnästä leivottua nisua saatiin lämpimien kesien ansiosta maistaa ensimmäisen kerran Kemin-Tornion korkeudella asti.Niin, Ruokaa alkoi tuolloin riittämään köyhällekkin. Isävainaa muisteli aikoinaan kolmekymmentäluvun alkua jolloin kansainvälisen laman aikana ihmisiä kulki kerjuulla kerjäämässä ruokaa.
Kunnissa oli köyhäinhoitolautakunnat ja hätäaputöitä järjestettiin mutta puute oli kova. Vuosikymmenen puolenvälin tienoilla alkoi sitten helpottaa, töitä oli ja puute väistyi. Monet muistelivat 39-kesää, viimeistä rauhankesää auvoisana hellekesänä ja kun se päättyi ei koskaan enää tullut samanlaista kesää.
- Rikas mies jos oisin
Miksi jatkuvaa talouskasvua pidetään niin tärkeänä? Kun talousasiantuntijoita kuuntelee, heidän pelkojaan teollisuustuotannon laskemisesta, viennin vähenemisestä ja talouden hiipumisesta niin tulee mieleen, etteikö vähempikin riitä meikäläisille.
Voisiko taloudessa ottaa reilusti takapakkia tuonne 2000-luvun alkuun? Elettiinhän silloinkin ja hyvin elettiinkin.- Talouskasvu
Siinä asiassa Suomi on pelkkä pelinappula.
Ongelmana on, että talouskasvun pysähtyminen heijastuu välittömästi työttömyytenä. Työttömän ansiotasolla ollaan kaukana 2000-luvun alun elintasosta. Työttömyydestä aiheutuu monia muitakin ongelmia.
Työt pitäisi kyetä jakamaan jollain tavoin kaikille enemmän tai vähemmän tasapuolisesti. Tätä pidetään ongelmallisena, mutta ratkaisu asiaan voisi löytyä siitä, että ei ajatella työtä tiettyinä tuntikiintiöinä, jotka täytetään työllä, vaan yksinkertaisesti töinä, jotka on tehtävä ja siltä pohjalta otetaan jengiä tekemään niitä. Mitä nopeammin päivän urakasta selviydytään, sen parempi.
Palattaisiin tavallaan entisajan maatalousyhteiskunnan ajattelutapaan eli heinät on korjattava karjalle talven varalle, viljat leikattava ja puitava, perunat nostettava, pellot kynnettävä ja keväällä tehtävä maanmuokkaus- ja kylvötyöt, lehmät lypsettävä, pellavat loukutettava jne. Sitten näihin töihin otettiin tekijöitä talosta niin paljon kuin asukkaita kynnelle kykeni. Tekemistä riitti kaikille, koska ei ollut vielä keksitty, että työpäivällä pitää olla määräpituus. Oli vain töitä, jotka oli tehtävä. Silloin kun vuodenkierrossa (= suhdanteessa) oli rauhallisempi aika, tehtiin kaikki lyhyempää päivää. Ketään ei sen takia ajettu talosta maantielle.
Ei tuollainen ajattelu rajoittunut vain maatalouksiin. Tilanne oli sama vaikkapa sepän ja suutarin mökissä ja uskoakseni myös virkamiesten asunnoissa, jotka toimivat asumisen ohessa myös virastoina. Jos töitä oli vähänlaisesti, jätettiin paja tai työhuone ja mentiin asunnon puolelle katsomaan, millä tuulella rouva sattuu tänään olemaan. Jos oli pahalla, lähdettiin vaikka ongelle.- !!!!!!!!!!!!!!!!1
Nykyisen eliitin vaikea luopua nykyisestä elintasostaan. Mieluummin pannaan köyhät maksamaan että saadaan eliitille säilytettyä elintaso. Miljoonasta mahdottoman vaikea maksaa edes 100 000 veroa. Väittävät että jää liian vähän itselle., No eihän nykyisellä verotuksella miljoonasta jääkään kuin vaivaiset 700 000. Tuhan on järkyttävän vähän:D Johan sitä voi vähän ottaa lisää niiltä joilla jää 8000 vuodessa.
Moni tämän hallituksen uhri on joutunut 1995 elintasoon. Lipposen enismmäisen hallituksen köyhien kurituselintasolle. Samaan aikaan eliitti vain porskuttaa ja rikastuu...ja elintaso nousee.. - aito-arska (ei kirj)
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ongelmana on, että talouskasvun pysähtyminen heijastuu välittömästi työttömyytenä. Työttömän ansiotasolla ollaan kaukana 2000-luvun alun elintasosta. Työttömyydestä aiheutuu monia muitakin ongelmia.
Työt pitäisi kyetä jakamaan jollain tavoin kaikille enemmän tai vähemmän tasapuolisesti. Tätä pidetään ongelmallisena, mutta ratkaisu asiaan voisi löytyä siitä, että ei ajatella työtä tiettyinä tuntikiintiöinä, jotka täytetään työllä, vaan yksinkertaisesti töinä, jotka on tehtävä ja siltä pohjalta otetaan jengiä tekemään niitä. Mitä nopeammin päivän urakasta selviydytään, sen parempi.
Palattaisiin tavallaan entisajan maatalousyhteiskunnan ajattelutapaan eli heinät on korjattava karjalle talven varalle, viljat leikattava ja puitava, perunat nostettava, pellot kynnettävä ja keväällä tehtävä maanmuokkaus- ja kylvötyöt, lehmät lypsettävä, pellavat loukutettava jne. Sitten näihin töihin otettiin tekijöitä talosta niin paljon kuin asukkaita kynnelle kykeni. Tekemistä riitti kaikille, koska ei ollut vielä keksitty, että työpäivällä pitää olla määräpituus. Oli vain töitä, jotka oli tehtävä. Silloin kun vuodenkierrossa (= suhdanteessa) oli rauhallisempi aika, tehtiin kaikki lyhyempää päivää. Ketään ei sen takia ajettu talosta maantielle.
Ei tuollainen ajattelu rajoittunut vain maatalouksiin. Tilanne oli sama vaikkapa sepän ja suutarin mökissä ja uskoakseni myös virkamiesten asunnoissa, jotka toimivat asumisen ohessa myös virastoina. Jos töitä oli vähänlaisesti, jätettiin paja tai työhuone ja mentiin asunnon puolelle katsomaan, millä tuulella rouva sattuu tänään olemaan. Jos oli pahalla, lähdettiin vaikka ongelle.Elämä on vaan niin peijakkaan monimutkaista nykyään verrattuna entiseen. Maataloustyötkin ovat niin teknistyneet, että 1950- 60-luvun maanviljelijä olisi äimän käkenä nyky-isännän työnteosta.
Kaikkea muutakin leimaa äärimmäinen tehokkuusajattelu. 60-luvulla esimerkiksi ostit auton, jonkun länsimerkin jotka juuri oli vapautettu tuontisäännöstelystä. Vaikkapa Simca 1000:n tai Saab 96:n. Ajoit sillä sen parikymmentä tuhatta kilometriä vuodessa. Vaihdoit itse öljyt viiden tonnin välein, vaihdoit tulpat ja katkojan kärjet jotka myös itse säädit. Vaihdoit moottorin ilmansuodattimen ja bensansuodattimen (raitisilmasuodattimia ei vielä ollut)
Rasvasit rasvanippoihin jotka huoltokirjassa määrättiin tekemään. Vasta jokin kansiremontti tai pohjanhitsaus sai turvautumaan paikallisen esson korjaamon apuun.
Nyt esimerkiksi ostat auton. Siinä on kaikki niin elektronista, ettet osaa tehdä itse mitään. Auto ilmaisee itse huollon tarpeensa kun service-valo alkaa palamaan. Viet sen korjaamolle jossa lääkärin näköinen heppu huoltaa autosi niin, että tuskin kädet likaantuvat rasvasta. Tai kun autoon tulee vikaa. Viet sen korjaamolle, auto isketään johtoon kiinni ja tietokone kertoo, että obd-härpäke tekee jotain väärin. Haluat enemmän tehoa, ennen viilattiin ja säädettiin kaasutinta. Nyt isket koneeseen uuden lastun ja autosi saa 30 heppaa lisää tehoa.
Kaikki on vaan niin hektistä, nopeampaa ja tehokkaampaa kuin ennen. Sitten kun olet kaiken saanut tehtyä nopeasti ja tehokkaasti ja tulet kotiin niin sinulla on ongelma kun on liikaa vapaa-aikaa.
Sitten purat vapaa-aikaasi vaikkapa kuntosalilla hikoilemalla :) Ennen et sitäkään tarvinnut kun sait kunnon hien työnteosta ja vapaa-aikana autosi korjaamisesta. - ????????????????????
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ongelmana on, että talouskasvun pysähtyminen heijastuu välittömästi työttömyytenä. Työttömän ansiotasolla ollaan kaukana 2000-luvun alun elintasosta. Työttömyydestä aiheutuu monia muitakin ongelmia.
Työt pitäisi kyetä jakamaan jollain tavoin kaikille enemmän tai vähemmän tasapuolisesti. Tätä pidetään ongelmallisena, mutta ratkaisu asiaan voisi löytyä siitä, että ei ajatella työtä tiettyinä tuntikiintiöinä, jotka täytetään työllä, vaan yksinkertaisesti töinä, jotka on tehtävä ja siltä pohjalta otetaan jengiä tekemään niitä. Mitä nopeammin päivän urakasta selviydytään, sen parempi.
Palattaisiin tavallaan entisajan maatalousyhteiskunnan ajattelutapaan eli heinät on korjattava karjalle talven varalle, viljat leikattava ja puitava, perunat nostettava, pellot kynnettävä ja keväällä tehtävä maanmuokkaus- ja kylvötyöt, lehmät lypsettävä, pellavat loukutettava jne. Sitten näihin töihin otettiin tekijöitä talosta niin paljon kuin asukkaita kynnelle kykeni. Tekemistä riitti kaikille, koska ei ollut vielä keksitty, että työpäivällä pitää olla määräpituus. Oli vain töitä, jotka oli tehtävä. Silloin kun vuodenkierrossa (= suhdanteessa) oli rauhallisempi aika, tehtiin kaikki lyhyempää päivää. Ketään ei sen takia ajettu talosta maantielle.
Ei tuollainen ajattelu rajoittunut vain maatalouksiin. Tilanne oli sama vaikkapa sepän ja suutarin mökissä ja uskoakseni myös virkamiesten asunnoissa, jotka toimivat asumisen ohessa myös virastoina. Jos töitä oli vähänlaisesti, jätettiin paja tai työhuone ja mentiin asunnon puolelle katsomaan, millä tuulella rouva sattuu tänään olemaan. Jos oli pahalla, lähdettiin vaikka ongelle.Tai oikeasdtaan näin.
Palkka pitäisi pystyä jakamaan niin että työtä riittäisi kaikille.
Ei kyse ole työn puutteesta vaan palkan maksun rajoista.
Kun toisille maksetaan niin paljon että ranteita pakottaa niin toisille ei sitten jää mitään. Pöessistä jaetaan Osinkoina kahden miljoonan ihmisen palkkarahat. Siis passiivisesta rahan siesottamisesta. Johatjalle saatetaan maksaa 100 työläisen palkan verran palkkaa.
sitten vakuutetaan että Suomen kilpailukyvyttömyyden syy ei palkat. Mikä muu se olisi? - Eihän nämä
!!!!!!!!!!!!!!!!1 kirjoitti:
Nykyisen eliitin vaikea luopua nykyisestä elintasostaan. Mieluummin pannaan köyhät maksamaan että saadaan eliitille säilytettyä elintaso. Miljoonasta mahdottoman vaikea maksaa edes 100 000 veroa. Väittävät että jää liian vähän itselle., No eihän nykyisellä verotuksella miljoonasta jääkään kuin vaivaiset 700 000. Tuhan on järkyttävän vähän:D Johan sitä voi vähän ottaa lisää niiltä joilla jää 8000 vuodessa.
Moni tämän hallituksen uhri on joutunut 1995 elintasoon. Lipposen enismmäisen hallituksen köyhien kurituselintasolle. Samaan aikaan eliitti vain porskuttaa ja rikastuu...ja elintaso nousee.."köyhät" edes suostu mihin tahansa työhön. Kaikille pitäisi olla virikkeistä työtä ja paljon palkkaa. Siksi työmiehet tilataankin Virosta.
???????????????????? kirjoitti:
Tai oikeasdtaan näin.
Palkka pitäisi pystyä jakamaan niin että työtä riittäisi kaikille.
Ei kyse ole työn puutteesta vaan palkan maksun rajoista.
Kun toisille maksetaan niin paljon että ranteita pakottaa niin toisille ei sitten jää mitään. Pöessistä jaetaan Osinkoina kahden miljoonan ihmisen palkkarahat. Siis passiivisesta rahan siesottamisesta. Johatjalle saatetaan maksaa 100 työläisen palkan verran palkkaa.
sitten vakuutetaan että Suomen kilpailukyvyttömyyden syy ei palkat. Mikä muu se olisi?Kyllä kysymys on matalasuhdanteen aikana työnkin puutteesta. Jos tilauskanta romahtaa, työtunteja ei entisellä työntekijämäärällä saa täyteen kuin hidastamalla työtahtia.
Tuo minun ajatukseni, että osaa työntekijöistä ei matalasuhdanteessakaan sanota irti mutta he tekevät silloin aiempaa pienemmän määrän työtunteja, merkitsee käytännössä samalla, että palkkaakin kertyy sellaisina aikoin vähemmän kuin aiemmin.
Palkkavaihtelut voisi välttää vain sillä, että osataan ennustaa suhdanteet yhtä hyvin kuin entisajan maatalousyhteiskunnassa osattiin ennustaa työn kokonaismäärä läpi satovuoden ja jossa siksi palkka saattoi olla sama huolimatta työn kausittaisesta määrästä.- ????????????????????
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä kysymys on matalasuhdanteen aikana työnkin puutteesta. Jos tilauskanta romahtaa, työtunteja ei entisellä työntekijämäärällä saa täyteen kuin hidastamalla työtahtia.
Tuo minun ajatukseni, että osaa työntekijöistä ei matalasuhdanteessakaan sanota irti mutta he tekevät silloin aiempaa pienemmän määrän työtunteja, merkitsee käytännössä samalla, että palkkaakin kertyy sellaisina aikoin vähemmän kuin aiemmin.
Palkkavaihtelut voisi välttää vain sillä, että osataan ennustaa suhdanteet yhtä hyvin kuin entisajan maatalousyhteiskunnassa osattiin ennustaa työn kokonaismäärä läpi satovuoden ja jossa siksi palkka saattoi olla sama huolimatta työn kausittaisesta määrästä.Tilauskantakin romahtaa täsmälleen samasta syystä'.
- niitä näitä
Voi kysyä myöskin näin, että miksi nyt kun on kuulemman helkutin kiireet ajat, ja jokapaikasta pitää säästää, niin "valtionneuvosto" ei itse kuitenkaan ole halukas tinkimään mistään.
Linnanjuhlatkin järjestetään, vaikka tuonkin voisi järjestää esim. siten, että nousevat eduskunnassa pystyyn, ja huutavat kolminkertaisen eläköön huudon itsenäiselle suomelle.
(tosin demmarit voisivat istua ja olla hiljaa, niinkuin olivat silloinkin kun itsenäisyyden puolesta äänestettiin)
Kansanedustajien määrän puolittaminenkaan ei haitaisi kansakuntamme päätöksentekoa minkään vertaa, vaan toisi säästöjä siltäkin momentilta.
(vai onko asia niin, ettei olis antaa mitään korkeapalkaista suojatyövirkaa noille toiselle puolelle, jotka jouduttaisiin eduskunnasta ulostamaan tuotannollis/taloudellisista syistä)
Halvemmaksi tulis poistaa virkamiehistö takuueläkkeelle, jolla kuulemma pärjää helkutin hyvin maassamme.
(ehkäpä sitten saataisiin tuokin alin eläke sellaiselle tasolle, että sillä saisi edes ruoan ja asunnon)
Tietenkin nyt alkaa demupellet huutamaan, että maataloustukiaiset pitää poistaa, kun ovat itse ensin olleet niitä vaatimassa. (no tuo hommeli kyllä taitaakin olla enempi Brysselin päätäntävallassa, kuin omissamme). Toki kansallisen tuen olisivat tämän eduskuntakauden hallituspuolueet voinet poistaa, vaan miksi eivät sitä tehneet, kun muka urputtavat täälläkin palstalla aina sitä vastaan. Eli turhaa vonkumista tuokin.
Helsingin ympäristökaupungit pitäis yhdistä kaikki saman hallinnon alle, sillä sitähän ne hinkuu muuallekkin maahan, eikä tuolla seudulla edes välimatkat ja liikenneyhteydet tuottaisi mitään haittaa keskittämisen seurauksena, kuten muuaalla maasa tapahtu. Eli asioinnit vaikeutuu entisestäänkin, ja poliisien työaikakin menee pääasiassa työmatkoihin sinne "keskusputkalle."
Miettikääpä nyt, missä kaikessa valtiomme voisi säästää, niin noita säästökohteita on hirveä määrä, mistä kertyneillä säästöillä voisi korjata niitä aivan oikeita epäkohtia, joita yhteiskunnassamme on enemmänkin kuin riittävästi.
On ne melkoisia tyhjiä fraaseja, mitä nuo johtajamme suustaan päästelee, säilyttääkseen oman "paikkansa auringossa".
Paskat ne välitä kansakuntamme todelisista ongelmista hevonvitun vertaa, kunhan vain oma lomsansa turpoaa. "Ihminen on niin raadollinen otus ilmeisestikin." No nythän se ei tapa omaa lajia syödäkseen, tai ravinnon puutteeseensa yleensäkään, vaan oman rahanahneutensa takia, sekä muiden alistamiseksi. Eli oman narsistisen vallanhimonsa tyydyttämiseksi.- !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
"Helsingin ympäristökaupungit pitäis yhdistä kaikki saman hallinnon alle,"
Miksi? Eikö ne tule omillaan toimeen?
- maan petturit
Kepulaisten talvisodan henki jatkosodassa kerrotaan tässä Aarno Laitisen kirjoituksessa.
Lainaus alkaa
Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.
Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.
Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.
Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.
Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista.
Suomalaiset söivät ukrainalaista viljaa tai tanskalaista voita. Saksa kiristi Suomea elintarviketoimituksilla. Ne jotka kuvittelevat, että Suomi olisi voinut irtautua sodasta jo 1943, eivät ajattele sitä, että edessä olisi ollut nälänhätä ja joukkokuolemat, kun Saksa olisi lopettanut elintarviketoimitukset.
Sodan aikana Suomella ei ollut meriyhteyksiä Itämeren ulkopuolelle, joten se oli täysin Saksan avun armoilla.
Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.
Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.
Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän.
Utrion kirja on monin tavoin mainio ajankuva. Jo varhain syksyllä 1941 hän ennustaa, että Saksa häviää sodan. Tuohon aikaan Urho Kekkonenkin uskoi vielä Saksan aseiden voittoon, vaikka hänestä jälkeenpäin on tehty ensimmäisiä, jotka ennakoivat Saksan tappiota.
Kirjan huikea kuvitus kertoo monenlaisia asioita. Kun virkamiehet komennetaan talkoisiin maataloustöihin, heillä ei ole työvaatteita, vaan puku päällä ja solmio kaulassa nostetaan heiniä seipäälle. Tuleva kansanedustaja Margit Borg-Sundman on pellolla muodikkaassa mekossa ja korkokengissä.
Sotasensuuri oli kieltänyt julkaisemasta lehdissä kuvia korkeista saksalaisista upseereista, joita nyt nähdään runsaasti. Sellainenkin seikka kirjasta selviää, että ylihuomenna päättyvän tipattoman tammikuun otti käyttöön kansanhuoltoministeriö mainostoimiston ehdotuksesta tammikuussa 1943.Tuskinpa kukaan palstalaisista olisi väittänytkään, että Suomessa on mennyt parhaiten jatkosodan vuosina.
Tuli muuten katsottua Henry Fordista kertonut kaksiosainen televisiodokumentti. Hänestä on paljon elävää kuvaa tekemässä maataloustöitä kotitilallaan. Aina puku päällä ja solmio kaulassa niissä hänelläkin, vaikka sentään oli syntyjään maanviljelijän poika ja tuskin oli haalareiden tai muiden työasujen osto ainakaan rahasta tai vaatteiden saatavuudesta kiinni.- Ajatelkaapa!!!!!!!!!
Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Tuskinpa kukaan palstalaisista olisi väittänytkään, että Suomessa on mennyt parhaiten jatkosodan vuosina.
Tuli muuten katsottua Henry Fordista kertonut kaksiosainen televisiodokumentti. Hänestä on paljon elävää kuvaa tekemässä maataloustöitä kotitilallaan. Aina puku päällä ja solmio kaulassa niissä hänelläkin, vaikka sentään oli syntyjään maanviljelijän poika ja tuskin oli haalareiden tai muiden työasujen osto ainakaan rahasta tai vaatteiden saatavuudesta kiinni."Tuskinpa kukaan palstalaisista olisi väittänytkään, että Suomessa on mennyt parhaiten jatkosodan vuosina."
Ei kukaan varmaankaan ajattele noin mutta olen kuullut omilla korvillani vanhan sotaveteraanin sanovan, että sotaa hän ei kaipaa mutta hän kaipaa sitä yhteen hiileen puhaltamista jota tavalliset ihmiset pitivät silloin itsestään selvyytenä.
- P.A.sifisti
Ihmisen mieli on siitä kummallinen, että sillä on taipumus pitää entisiä aikoja ja tapahtumia parempina kuin ne olivatkaan.
Talvisodan henki oli vertaansa vailla oleva yhteisen taisteluhengen ilmentymä. Ihmiset kokivat Neuvostoliiton hyökkäyksen niin epäoikeudenmukaisena ja vääränä, että se toimi moottorina tälle paljon tutkitulle hengelle. Siitä puuttui miltei kokonaan yltiöisänmaallinen latautuma.
Tilanne oli toinen jatkosotaan lähdettäessä jolloin suursuomi-aate pääsi tunkeutumaan muuten tervehenkiseen isänmaallisuuteen. Sekös jos jokin ärsytti mosureitamme.
Jatkosodan alkukuukausina nähtiinkin kieltäytymisiä hyökkäyksistä, vanhan rajan ylityksestä ja Syvärin ylityksestä. Osa näistä johtui väsymisestä mutta osa siitä, ettei haluttu sotia Saksan rinnalla suursuomea tekemässä.
Mutta sodista päästiin kuitenkin suhteellisen pienin vaurioin jos vertaa muihin sotaa käyneisiin maihin.
Onnellisin aika on se jolloin kansan ei tarvitse uhrata kansalaisiaan sodissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2796232Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill651999- 1801770
- 1191241
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä141215Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181611111Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71096Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j41991RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j49961Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288952