En osaa olla äiti en paljon leiki en laula joskus päivällä lukasen sadun siinä toivossa että 3v poika nukahtaisi ja sama illalla...Annan sisällä jos ollaan niin leikkiä lasten 3v ja 11kk kahdestaan tai erikseen...Jos ollaan ulkona pihalla niin annan sieläkin pojan puuhailla omillaan..Onkohan tämä "kaikkien sääntöjen vastaista" Onko muita vanhempia jotka ei paljon puuhastele leluilla lastensa kanssa?? Mitä yleensä teette? No toivon kaikesta huolimatta että lapseni tietää että heitä rakastetaan!!
En osaa olla oikea äiti!?
2xÄITI
92738
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei aikuisten tarvitse lastten kanssa leikkiä Lukeminen ja pelaaminen on ihan ok! Mulla on kaksi poikaa, nyt jo murrosiässä. Ja voin ihan rehellisesti tunnustaa etten ole lasteni kassa leikkinyt juuri koskaan. En siis ole maannut legoja rakentamassa lattialla yms. Pelaan korttia ja perhepelejä lasteni kanssa, sekä luen heille paljon. Lisäksi leikimme joskus ulkona mustaa miestä yms. ulkoleikkejä. Jos lapset viihtyy keskenään, annan niiden touhuta rauhassa. Musta on tyhmää kun nykyajan vanhemmat leikkii lastensa kanssa. Kun aikuinen on leikissä mukana muuttuu sävy väkisinkin. Kun lapset leikkivät keskenään he siinä samalla opettelevat elämän sääntöjä, sosiaalisuutta ja toisen mielipiteiden hyväksymistä ja oman itsensa puolustamista sekä arvojen kunniottamista. Kun aikuinen on leikissä mukana antaa hän yleensä kaikki lapselle periksi. Tämmösistä lapsista kasvaa sellaisia itsekkäitä ihmisiä jotka ovat tottuneet saamaan kaiken periksi. Monet vanhemmat kantaa ihan turhaan huonoo omaatuntoa siitä eteivä leiki lastensa kanssa, ja mielestäni ihan turhaan...
tottakai lasten kanssa pitää leikkiä. luuletko oikeasti, että ne lapset, joiden kanssa on leikitty tulevat itsekkäiksi paskiaisiksi? sanot noin vain koska et itse halunnut/jaksanut leikkiä.
ja tottakai vanhemman läsnäolo vaikuttaa leikkiin, mutta hyvän on välillä lasta ohjata leikissä, ihan niin kuin kaikessa muussakin.
Meitä vanhempia on monen sorttisia. Ei se kenestäkään huonoa vanhempaa tee, jos ei leiki lapsen kanssa. Yhdessä oleminen voi olla paljon muutakin kuin leikkiä. Mutta enpä kuitenkaan usko, että lapsista itsekkäitä kasvaa, vaikka niiden kanssa leikkiikin.
Minun kanssa eivät ole vanhemmat koskaan leikkineet, mutta kuuntelija ja ymmärtäjä on aina löytynyt, kun tarvinnut on. Molempiin vanhempiini on erittäin läheiset välit tätä nykyäkin. Myös itse uskon, että oikea läsnäolo tärkeintä on.
nyt kun puhutaan korostuvasti lasten hyvin voinnista, subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ym. on myös todettu, että vanhemmat ohjailevat liikaa lasten leikkiä. se ei tarkoita sitä, etteikö vanhempi saisi leikkiä lapsen kanssa, mutta se täytyisi tapahtua niin, että lapsi päättää, mitä aikuinen tekee.
puhutaan ns. mustasta ja valkoisesta leikistä. valkoinen laikki on sitä, jonka lapsi kehittää ja suorittaa itse ja on lapselle tärkeämpää ja kehittävämpää kuin musta, aikuisen ohjaama leikki.
toki lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä, mutta jos vanhempi lukee laulaa ja vaikka askartelee lapsen kanssa, niin lapsi saa siitä läheisyyttä ja voi leikkiä itse.
tietysti täytyy muistaa myös esimerkin antaminen, eli ottaa lapsi mukaan kotihommiin. esimerkisksi kun haravoidaan, niin mikäänhän ei ole hauskempaa kuin kulkea kottikärryssä mukna pehmeiden lehtien päällä. näin lapsi oppii että hommat on hoidettava. oikea ja väärä on tietysti myös vanhempien velvollisuus opettaa, eihän lapsi sitä milläänm itsekseen opi.
lapsen kanssa siis saa olla, mutta lapsen leikkiä ei saisi liian paljon ohjailla. lapsi käsittelee ja sisäistää oppimiaan asioita leikissään siksi leikin pitäisi olla tuota valkoista leikkiä.
Mikä on huono äiti?Joka ei leiki lapsensa kanssa?Eihän äiti voi jaksaa aina leikkiä...Se on aikuisen elämää.On pyykkiä,tiskiä, vaipanvaihtoa yms...ja siinä välissäkö pitäisi leikkiä?Eiköhän ne lepohetket ole ihan ansaittuja, jotka äiti viettää, kun lapset leikkii keskenään.Tosin ole lähellä koko ajan ja jos lapsi haluaa, yritä edes jotenkin osallistua,älä ole välinpitämätön.Näin säilytät suhteesi lapsiisi.Yhdessä oloa ei ole koskaan liikaa.
minulla on neljä lasta. kertaakaan en muista, että olisin 14 vuoden aikana varsinaisesti leikkinyt heidän kanssaan. siis jättänyt omat työni ja laskeutunut lattialle leikkimään.
samassa huoneessa olen siivoillut, paistanut, parsinut ja ollistunut lasten touhuihin keromuksin, kommentein ja vihjein ja viittauksi. olen katsonut piirustukset, antanut lausuntoni näytelmiin ja ihaillut pukukarnevaaleja.
lukenut satuja ja tarinoita. oman makuni mukaan.
mutta en ole leikkinyt
Niin luulis että jaksaa ja haluaa myös lastensa kanssa olla ja viettää aikaa.
Jos lapselle ei esim.lueta ollenkaan jää paljosta paitsi.
Miksi hankkia lapsia jos niiden kanssa ei halua olla?
Vielä sekin aika tulee kun kaipaat lastesi seuraa ja heillä ei enää ole siihen aikaa.
Eihän tässä mistään tuollaisesta ole ollut puhe. Kaikki kertovat rakastavansa lapsiaan, kysymys on LEIKKIMISESTÄ. Minäkin pidän itseäni ihan hyvänä äitinä, vaikka en varsinaisesti leiki. Luen kyllä, pelaamme, askartelemme ja teemme palapelejä ym., sellaista missä lapsi kaipaa aikuista. Mutta leikkiminen - yksin, siskon tai kaverin kanssa (tai tietysti isin...)
Ja vietä aikaa myös perheesi ja lastesi kanssa.
Eivät lapset isoina muista että jee,äiskä ei kyllä ikinä ollut mun kanssa mutta vitsi miten siistiä meillä oli.