"Tammikuussa 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla peruutettiin vuoden 1974 presidentinvaalit, ja Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella."
Poikkeuslaista on paljon puhuttu ja kuultu. Mutta miksi ja miten säädettiin tuollainen laki? Miten tuo nykyaikana onnistuisi?
Poikkeuslaista on paljon puhuttu ja kuultu. Mutta miksi ja miten säädettiin tuollainen laki? Miten tuo nykyaikana onnistuisi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
>>>Miten tuo nykyaikana onnistuisi?
Eikös poikkeuslain laatiminen asiasta kuin asiasta vaadi vain hallituksen esityksen ja eduskunnan lakivaliokunnan kuulemisen ja eduskunnan yksinkertaisen enemmistön päätöksen? Thats it?
Ei ihan noin, eli tarvitaan paljon enemmän...
"Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka perustuslakiin tehtävästä rajatusta poikkeuksesta on toisessa käsittelyssä äänten enemmistöllä hyväksyttävä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. Ehdotus on tuolloin valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana täysistunnossa yhden käsittelyn asiana päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Ehdotus voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä. Ehdotusta ei tällöin jätetä lepäämään, ja se voidaan hyväksyä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä."
lähde Finlex
Kekkonen halusi.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1407475311147
Suomi upposi entistä syvemmälle Neuvostoliiton taskuun.
Tässä jutussa ei ole totuuden häivää.
Turha tuollaista puppua on vielä lykätä kun me monet muistamme nuo ajat. Tuollainen saatsisi mennä läpi joskus 30 vuoden päästä. Ei mene vielä.
"kun me monet muistamme "
Kirjoituksessakin kyllä puhui aikalainen myös, aika läheltä noita asioita nähnyt henkilö. Mutta sinähän aina tiedät asiat paremmin kuin muut:)))
Yleensäkään sinun jutuissasi ei ole totuuden häivääkään.
Todella hyvä on tuo linkistä aukeava Lasse Lehtisen kirjoitus. Ja ehdottomasti totta kaikki, niin uskomattomalta kuin se nykysuomalaisesta kuulostaakin.Tähän kiteytyy paljon: "Miksi Suomen päätöksentekijät sallivat Kekkosen oikutella? Vastaus piili Neuvostoliiton johtajan Leonid Brežnevin sanoissa: "Suomi on jo meidän taskussamme." Kekkosen varsinaiset valitsijat olivat Moskovassa, eivät Suomen eduskunnassa."
http://fi.wikisource.org/wiki/Laki_tasavallan_presidentin_nykyisen_toimikauden_jatkamisesta_1973
Sosialidemokraatit menivät pyytämään kekkosta jatkamaan ja kun Kekkonen suotui tekivät eduskunta-aloitteen poikkeuslaista.
Kokoomuselle se oli kova pala. Demarit torppasivat tuolla tempulla Kokoomuspresidentin.
Demareilla itsellään ei ollut sellaista ehdokasta joka olisi voinut tulla valituksi. Kokoomuksella oli. Siksi Demarit lähtivät ajamaan Kekkosta presidentiksi poikkeuslailla että ei tule valituksi Kokoomuspresidenttiä.-
Muistan tuo ajan.
Totta kai muistat. Ja muistat hieman valikoivasti. Pääasia, että jotain muistat. Et vaan muistanut vastata avauksen kysymykseen. Miten sellainen lakijärjestely pantiin voimaan laillisesti?
Ei kai nykyään voi tehdä niin, että demarit menee ja pyytää presidenttiä jatkamaan ja presidentti suostuu ja demarit tekevät eduskunta-aloitteen ja presidentti saa jatkaa virassaan, kun on ensin julistanut, ettei uskalla asettua ehdolle laillisissa vaaleissa?
Mutta eihän nykyään presidentitkään kyllä ole ryssän hallittavissa niin kuin Kekkonen oli.
Ei se mennyt noin myöskään 1973.
Nimimerkki Näin oN puhuu keputotta. Tai sitten hän on vain dementikko kuten Kekkonenkin viimeisinä virkavuosinaan. Asiat salattiin ja dementikkokin saattoi toimia Suomen Tasavallan perisenttina, kun Suuri ja Mahtava Neuvostoliitto veteli naruista. Ja Paavo Väyrynen ulkoministerinä muiden muassa uhitteli toimittajille, että toimittajan toimet loppuu, jos kerrotte totuuden Kekkosen terveydentilasta.
Ja mitäpä Suomen kansa olisi sillä tiedolla tehnytkään, mikä presidentin terveydentila on? Ei kai mitään. Mutta olisihan se ollut mukava tietää, jos oli suurikin kekkosfani, ettei sitten olisi tullut niin yllätyksenä, että Kekkonen olikin täysi horisko.
Kun asiat salattiin Kekkosen suhteen, joutui myös eräskin ulkomaan vieras toteamaan, ettei hän tiennytkään asioiden olevan niin pahasti kuin ne olivat.
"Vanheneminen kätkettiin
Vanheneminen kuitenkin kätkettiin hyvin, jopa valtiovierailta. Ranskan presidentti Valerie Giscard d'Estaing päivitteli kesän 1980 Suomen-valtiovierailun jälkeen, ettei hän ollut tiennytkään Kekkosen olevan vanhuudenhöperö."