Paljon puhutaan miesten "viidenkympin villityksestä", mutta mitenkähän asia lienee kun tässä iässä monet ovat hakemassa uutta hyvä parisuhdetta. Uutta ystävää hakevat yhtä lailla niin miehet kuin naisetkin.
Miten te olette kokeneet asian ?
Olisiko perää väitteessä, että ystävät läheltä ja vihollinen kaukaa vaiko toinen sanonta, että
- "Kaukaa vesikin on parempaa...?"
Miten te olette kokeneet asian ?
Olisiko perää väitteessä, että ystävät läheltä ja vihollinen kaukaa vaiko toinen sanonta, että
- "Kaukaa vesikin on parempaa...?"
Vastaukset 20
Vanhimmat
Onkos entinen sitten jo nussittu puhki?
että sinun aivosi. Se on vastaus esittämääsi
kysymykseen.
Tarkoitatko tällä asialla nyt internetin kautta tapahtuvaa ystävyyttä vai ihan realista löydettyä/haettua ystävyyttä? Nimittäin, jos tarkoitat internetin kautta, niin silloinhan ei periaatteessa ole mitään merkitystä, onko toinen lähellä vai kaukana, koska samalla tavallahan ne linjat pelaa puolin ja toisin.
Toinen juttu onkin, että voiko internetystävyys olla 'aitoa' ystävyyttä vai luokitellaanko se pelkäksi virtuaaliksi, joka taas on 'ei-aitoa' ystävyyttä?
Iän kanssa näillä omilla kommenteillani ei sinänsä ole mitään tekemistä, koska en tuota villitystä tule kokemaan vielä piiiiitkääään aikaan!
Näin lisäkysymyksenä voisin heittää sellaisen pohdittavan asian, että onko iällä merkitystä ystävyydessä? Varsinkin jos ystävysten ikäero on jopa todella suuri. Itselläni se ei ainakaan henkilökohtaisesti ole koskaan vaikuttanut oikeastaan millään tavoin. Tai nyt on pakko tunnustaa, että hakeudun ihan luonnostani itseäni vanhempien seuraan. Heillä on mielestäni mielenkiintoisemmat jutut.
olin sitä mieltä, että virtuaaliystävyys ei ole ”oikeaa”. Olen joutunut kyllä tarkistamaan käsitystäni. Jos tällaista ystävää ei koskaan tapaa livenä, niin miksei se voisi toimia sellaisenaan?
Eihän missään laissa ole määritelty, mitä se oikea ystävyys on. Vaatiiko se tosiaan näkemistä ja kehonkieltä, eikö ”anonyymille” tavallaan ole helpompi olla avoin?
Kiinalaisilla on kaksi erilaista tapaa laittaa teetä; kylmään tai kuumaan veteen.
Avioliitot solmitaan nykyisin meilllä keskinäisen rakkauden perusteella, mutta monissa kulttuureissa ne ovat sukujen "järjestämiä" jopa nuoria itseään kuulematta.
Joku on tutukinut meillä avioliittojen kestävyyttä ja todennut että esiaviolliset suhteet ennen varsinaista avioliittoa eivät ole taanneet hyvää avioliittoa.
Siis, mennäkö heti kun siltä tuntuu?
Tässä eräs nainen kosi muutaman päivän tuttavuuden jälkeen; häkelllyin vanha mies!?
Ainakin minulla henkilökohtaisesti on vain huonoja kokemuksia netin kautta tulleista ystävyyksistä. Ensin mailataan ja ollaan todella kiinnostuneita. Sanotaan kivaksi ja että minun seurassani viihtyy, sekä kemiat pelaa keskenään. Sitten kuitenkin yhteydenpito pysähtyy kuin seinään, eikä toinen voi edes selittää, mikä meni pieleen. Sen vuoksi minä tuon osoitteenikin otin pois. Parempi pysytellä ihan vain huulenheitto-tasolla sekä mahdollisimman viileänä kaikelle *houkutukselle*. Tarkennan vielä sen verran, että kyseessä on todellakin ihan vaan pelkkä ystävyys, ei mikään suhde.
voi olla yhtä hyvää kuin naamakkainkin. Eihän siinä muu ratkaise kuin rehellisyys ja huomaavaisuus. Onhan täällä virtuaalissa noita jotka pyrkivät vetämään jotakin roolia, mutta niitä on samalla tavoin luonnossakin.
Mielestäni ystävyys vaatii sitä kehonkieltä ja paljon muutakin siitä eteenpäin. Nettiystävä voi korkeintaan olla jännä, mutta silti mielenkiintoinen. Luulisin, että koko ajan hieman kaivertaa kuvitella netissä toinen livenä. Siksi suosittelen vaikka tapaamista alkuihastuksen aikoihin. Onhan toki ihmisiä, jotka haluavat ainoastaan luoda mielikuvaa itsestään ja toisista, rakentaen sille jokun kuvion, jonka tarkoituksena ei ole tapaaminen.
Virtuaalissa tulee näpyteltyä hieman varauksin. Livenä asiat kulkevat joustavammin tilanteen mukaan. Parit, olkoonkin ihan mitä ikä- tai kokoluokkaa kuvittelevat sen nettikaverin olevan jotensakin kaltaisensa. Siitä niitä varauksia syntyy kun ei tiedä.Tavatkaa, niin asiat saavat aivan uuden ulottuvuuden.
Huomenta, amado mio. Minusta olisi mukava tietää, mikä on johtanut siihen, että olet joutunut tarkistamaan käsityksiäsi netissä ystävystymisestä. Mikä on osoittautunut toiseksi kuin alunperin ajattelit?
Itse olen luovuttanut. En enää kuvittele saavani palstalta ystäviä. Tilanne on sikäli outo, että alunperin lähdin vilpittömästi olemaan sitä mitä olen kuvitellen, että sillä tavalla täälläkin ystävystytään. Koska minulla nyt luonnossa kuitenkin on pari, kolme erittäin hyvää ja vuosikymmeniä säilynyttä ystävää (jotka kaikki asuvat Suomessa), uskoisin olevani ihmisenä kutakuinkin lojaali ja kiltti. Hieman erilainen, ehkä... mutta ei sillekään viime kädessä paljoa voi. En ole myöskään itse ivannut tai pilkannut ketään, vaikka minua on tahallisesti pyritty satuttamaan. En tee sitä täällä palstalla, kun en kerran toimi siten elävässä elämässäkään.
Näin silminnäkijänä tehtyjen empiiristen havaintojeni perusteella sanoisin, etteivät kiinalaiset juo koskaan kylmää vettä. He pitävät kylmää vettä terveydelle haitallisena. Vesi on aina, joko huoneenlämpöistä tai kuumaa; oli se sitten teelehdillä tai ilman.
lähinnä siitä, miten ystävyyden aikaisemmin määrittelin. Minusta se oli tiukasti vain live-elämän asia, koska eihän virtuaaliystävyys (saati -suhde) välttämättä toimi reaalissa, ja muutenkin tietyt asiat jäävät puuttumaan. Aloin miettiä sitä, miksi tämän pitäisi reaalissa toimia, jos ei ole tarkoitus sinne saakka mennä.
Voin vaihtaa ajatuksia mailitse, palstalla ja messessä, ja saatan kertoa hyvinkin henkilökohtaisia tietoja itsestäni. Netissä tietoja on helppo levittää ja aiheuttaa tosi ikävää jälkeä, joten luottamus virtuaaliystävyydessä täytyy olla vahvalla pohjalla. Aivan hetkessä se ei synny, mutta syntyykö se reaalissakaan?
Katsekontaktin voi saada, jos omistaa web-kameran, äänen voi kuulla, jos on mikrofoni. Toki live-elämän ystävyydessä on enemmän ”ulottuvuuksia”, kehonkieli, kosketus, yhdessä tekeminen. Nämä kaksi erilaista ystävyyttä eivät kuitenkaan sulje pois toisiaan, joten miksi siis ystävyys ei voisi toimia myös täällä, omana ”lajinaan”?
että jos kemiat pelaavat virtuaalissa se ei vielä takaa että ne toimivat luonnossakin, mutta jos kemiat eivät pelaa virtuaalissa on luonnossakaan turha muuta odottaa.
Minä laitan itse usein teelehdet kylmään veteen ja annan lämmön vähitellen kohota kiehumapisteeseen ja annan hautua 4-5 minuuttia.
Kokeilkaa ?
Näin myös ystävyyden ja rakkauden kanssa usein käy. Parhaan maun saa kun se vähitellen lämpenee, kuumenee ja syventyy,
vai ollenko ollenkaan oikeassa?
Rakkaus ja ystävyys on niinkuin tee.
Haudutettu ja nautittava aikanaan.
Sitä ei saa päästää väljähtymään, mutta ei myöskään malttamattomana nauttia kesken hauduttamisen.
virtuaalimaailmassa.
Minusta on pikkuisen erikoista kun joku ihmettelee ja murehtii, ettei löydä palstalta ystäviä.
Mikähän siinä sitten on, että toiset kokevat virtuaalikaveruutta ja joku jatkuvasti suree, ettei voi löytää ketään "ymmärtäjää."
Ehkäpä aina kannattaisi katsoa ensin sinne oman puseron sisään!
Itsetutkiskelu on tervehdyttävää, vaikka saattaakin tehdä kipeää.
ei varmaan helpolla saa .
Syynä ehkä uskottavuus.
Sinua olen pitänyt aina lukemani perusteella vilpittömänä ja aitona ihmisenä.
Sellainen pyrin itsekin olemaan ,ehkä olemme vähän liian suoria,pitäisikö osata "filmata".
Ole vain oma itsesi edelleen,sinun mielipiteet ovat rehellisiä ja kiintoisia,et mielistele.
Kiitos siitä.
Angiina rulettaa!
osaa vastata, että tulisiko hyvä pari.
Tämä on minulle turvallinen kanava "tutustua"
uusiin ihmisiin, koska parantelen entisen
suhteeni aiheuttamia haavoja.
Jokainen meistä joka on kokenut pettymyksen,
haluasi varmaan tavata sen "oikean ihmisen"
kenen kanssa olisi hyvä jatkaa taivallusta.
Lähdin vähän epäröiden näille palstoille mutta olen huomannut että täällä on ihan mukavaa.
Välillä menee överiksi mutta ei kaiken tarvitsekaan olla aina niin järkevää puhetta.
Olen jo pitkään kaivannut vähän huumoria
elämääni, sitä ei ole ollut paljon tarjolla muutamaan viimeiseen vuoteen.
Täällä melkein oppii "tuntemaan" muut palstalaiset
ja heidän ajatusmaailmansa. Olisi mielenkiintoinen
nähdä pitäiskö mielessään muovaamansa kuva
jonkun nimimerkin ulkonäöstä paikkansa.
Täytyy vain pitää varansa että tämä "kone " ei
saa yliotetta elämässä. Tässäkin pätee sanonta
"hyvä renki mutta huono isäntä"
Huomaan monien rekisteröityneiden nikkin kertovan profiilissaa ainakin jotain itsestään ja ilmoittavan jopa yhteystietonsa.
Mikäpä estää meitä ottamasta yhteyttä vaikkka meilaten mieluisaan keskustelijaan.
Siitä saattaa kehkeytyä hyvä ystävyyssuhde.
Puhun kokemuksesta, sillä itse käyn paljon keskutelua juuri meilaten, sitten soitellen ja usein myös tapaamisin.
Omat kokemukseni ovat olleet pelkästään myönteisiä.