Jari suuri juhlapäivä, täsmälleen vuosi kopissa:) Pitää huomenna lähettää sille kakku, ilman viilaa:)
uumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on ollut tänään vuoden vangittuna ja senkin täysin eristyksissä.
Vuosi sitten aamulla, 12. marraskuuta, Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio otettiin kiinni kotinsa pihalta. Pian hänet pidätettiin, sitten tutkintavangittiin.
Aarniota epäillään nyt 28 rikoksesta ja syyteharkinta on käynnissä. Aarnio on ollut koko vuoden täydessä eristyksessä. Aika on rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan poikkeuksellisen pitkä.
– Vuoden eristys on todella pitkä ja poikkeuksellista, etenkin kun se on ollut aika totaalista.
Sinänsä vuoden tutkintavankeus ei ole täysin harvinainen. Erityisesti huume- ja henkirikosjutuissa pitkät tutkintavankeudet ovat melko yleisiä. Sen sijaan talousrikosjutuissa ne ovat harvinaisempia.
– Talousrikosjuttuja ei tule mieleen toista, jossa olisi näin pitkä tutkintavankeus. Toisaalta tässä Aarnion jutussa on se huumepuolikin. Huumausainerikoksissa otetaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa kiinni ja tutkinta kestää pitkään.
”Oikeus puolustaa”
Aarnion vangitsemista on käsitelty käräjäoikeudessa useita kertoja kuluneen vuoden aikana. Joka kerta tuomioistuin on jatkanut rikosylikomisarion vangitsemista. Perusteluna on usein ollut myös sotkemisvaara.
– Se on harvinaisempi perustelu. Yleensä käytetään paon vaaraa tai jatkamisvaaraa.
Aarnio itse totesi eilisessä Iltalehden haastattelussa, ettei hän koe tutkintaa objektiiviseksi. Hänen mukaansa syyttömyysolettama on unohdettu. Tolvanen ei usko tähän.
– Kun epäilty joutuu noin voimakkaiden toimenpiteiden kohteeksi, se voi siltä tuntua, se on hänen kokemuksensa. Jokaisella on tietenkin oikeus puolustaa itseään. Ketään ei kuitenkaan pidetä kevein perustein noin pitkään tutkintavankina, eikä ainakaan eristyksessä. Tuomioistuin pohtii vangitsemisedellytykset tarkkaan ja sopii olettaa, että syyttäjillä on vahva näyttö toimenpiteidensä tueksi, Tolvanen kertoo.
Professori luottaa siihen, että Suomessa epäiltyä kohdellaan syyttömänä niin kauan kunnes hänet tuomitaan.
– Pakko on luottaa syyttömyysolettamaan ja siihen, että asiassa hankitaan kaikki mahdollinen selvitys, viittaapa se syyttömyyteen tai syyllisyyteen. Lähtökohtana on, että tässäkin jutussa on toimittu oikeudenmukaisesti ja oikein.
Yhä jatkuu
Aarnion istuma tutkintavankeus vastaa ensikertalaisen rikollisen kahden vuoden ehdotonta tuomiota.
Hyvin todennäköisesti menee vielä toinen vuosi, ennen kuin oikeus antaa päätöksensä Aarnion asiassa. Se vastaisi neljän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Jos Aarnio tuomittaisiin tätä lyhyemmäksi aikaa tai hänet vapautettaisiin kaikista syytteistä, hän pääsisi vapaaksi heti oikeuden päätöksen jälkeen.
– Joskus on käynyt niinkin, että rangaistus on tullut suoritetuksi jo tutkintavankeusaikana. Se on tosin äärimmäisen harvinaista. Silloin henkilöllä on tietenkin oikeus saada valtiolta korvauksia ylimenoajalta, Tolvanen sanoo.
uumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio on ollut tänään vuoden vangittuna ja senkin täysin eristyksissä.
Vuosi sitten aamulla, 12. marraskuuta, Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio otettiin kiinni kotinsa pihalta. Pian hänet pidätettiin, sitten tutkintavangittiin.
Aarniota epäillään nyt 28 rikoksesta ja syyteharkinta on käynnissä. Aarnio on ollut koko vuoden täydessä eristyksessä. Aika on rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan poikkeuksellisen pitkä.
– Vuoden eristys on todella pitkä ja poikkeuksellista, etenkin kun se on ollut aika totaalista.
Sinänsä vuoden tutkintavankeus ei ole täysin harvinainen. Erityisesti huume- ja henkirikosjutuissa pitkät tutkintavankeudet ovat melko yleisiä. Sen sijaan talousrikosjutuissa ne ovat harvinaisempia.
– Talousrikosjuttuja ei tule mieleen toista, jossa olisi näin pitkä tutkintavankeus. Toisaalta tässä Aarnion jutussa on se huumepuolikin. Huumausainerikoksissa otetaan ihmisiä varhaisessa vaiheessa kiinni ja tutkinta kestää pitkään.
”Oikeus puolustaa”
Aarnion vangitsemista on käsitelty käräjäoikeudessa useita kertoja kuluneen vuoden aikana. Joka kerta tuomioistuin on jatkanut rikosylikomisarion vangitsemista. Perusteluna on usein ollut myös sotkemisvaara.
– Se on harvinaisempi perustelu. Yleensä käytetään paon vaaraa tai jatkamisvaaraa.
Aarnio itse totesi eilisessä Iltalehden haastattelussa, ettei hän koe tutkintaa objektiiviseksi. Hänen mukaansa syyttömyysolettama on unohdettu. Tolvanen ei usko tähän.
– Kun epäilty joutuu noin voimakkaiden toimenpiteiden kohteeksi, se voi siltä tuntua, se on hänen kokemuksensa. Jokaisella on tietenkin oikeus puolustaa itseään. Ketään ei kuitenkaan pidetä kevein perustein noin pitkään tutkintavankina, eikä ainakaan eristyksessä. Tuomioistuin pohtii vangitsemisedellytykset tarkkaan ja sopii olettaa, että syyttäjillä on vahva näyttö toimenpiteidensä tueksi, Tolvanen kertoo.
Professori luottaa siihen, että Suomessa epäiltyä kohdellaan syyttömänä niin kauan kunnes hänet tuomitaan.
– Pakko on luottaa syyttömyysolettamaan ja siihen, että asiassa hankitaan kaikki mahdollinen selvitys, viittaapa se syyttömyyteen tai syyllisyyteen. Lähtökohtana on, että tässäkin jutussa on toimittu oikeudenmukaisesti ja oikein.
Yhä jatkuu
Aarnion istuma tutkintavankeus vastaa ensikertalaisen rikollisen kahden vuoden ehdotonta tuomiota.
Hyvin todennäköisesti menee vielä toinen vuosi, ennen kuin oikeus antaa päätöksensä Aarnion asiassa. Se vastaisi neljän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Jos Aarnio tuomittaisiin tätä lyhyemmäksi aikaa tai hänet vapautettaisiin kaikista syytteistä, hän pääsisi vapaaksi heti oikeuden päätöksen jälkeen.
– Joskus on käynyt niinkin, että rangaistus on tullut suoritetuksi jo tutkintavankeusaikana. Se on tosin äärimmäisen harvinaista. Silloin henkilöllä on tietenkin oikeus saada valtiolta korvauksia ylimenoajalta, Tolvanen sanoo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uppeeta
Täältä myös vilpittömät onnittelut vuosipäivän johdosta, toivottavasti vuosia tulee paljon lisää.
Onko jari muuten jo oppinnut nätisti niiaamaan kun vartija tulee paikalle?
Kuritushuoneaika on palannut.
Tutkintavankien lukumäärän tarkastus ovisilmän kautta.
Kun ovisilmä aukeaa, on pompattava ylös puujakkaralta ja huudettava sotilaallisella äänellä: PAIKALLA, JARI AARNIO ILMOITTAUTUI.
Lepo! huutaa vanginvartija ovisilmän läpi ja jatkaa Keijon kopille: ONKO VILHUNEN paikalla?
Luihun näköinen Keijo elämä romahtaneena, psykoosissa, yrittää nousta sängystä ja valahtaa lattialle.
HIVAKKA PETTI, KÖNTTI HAJOSI PERÄSUOLESSA, huutaa Keke ja pyörtyy.
Nyt voisi joku tutkailla, millainen työhistoria on Arniolla? Millä ansioilla hänet valittiin virkaansa ja ketä oli valitsemassa.
Rekrytointi on todella mennyt pieleen.
Samanlaista R YS S I M I S T Ä on tapahtunut Suomen T U L L I N johtaja-valinnoissa.
Valitsijoilla taitaa olla virkavastuun sijaan vain poliittinen vastuu ja sehän ei ole yhtään mitään. Uskaltaako joku "päättäjä" tai haastattelija kertoa lähemmin tapauksista.
Oletan, että muisti on näissä asioissa "pettänyt"?