Pielisen vedenkorkeus

Veden etäisyys mökkirannasta voi vaihdella vuosittain jopa kymmeniä metrejä. Kesämökin arvo myytäessä alenee huomattavasti,kun uintirantaa ei voi taata. Kuka kantaa vastuun isosta hinnan putoamisesta. Joensuun päässä suurimmat jarrut säännöstelylle ja valehdellaan vielä kalliista säännöstelykustannuksista.

Onko niin,että yksi taho eli virkakoneisto voi torberoida koko asian ja ovat suuren rahan taluttamia henkilöitäMK

Säännöstelyluvan hakeminen ei kuulu millekään virkakoneistolle tai viranomaistaholle, vaan sellaiselle yhteisölle, jolle siitä on taloudellista hyötyä. Jonkinlaista asiantuntija-apua heiltä toki voi saada.Tässä tapauksessa rahallista hyötyä hankkeesta ei näytä olevan kenellekään, joten säännöstelyluvan hakijoita ei ole ilmaantunut. Säännöstelylupaprosessi on työläs ja aikaa vievä haitta- ja hyötyselvityksineen sekä ympäristövaikutuksineen, virtaamalaskelmineen, kaikkien rantatonttien omistajien ja muiden osallisten kuulemisineen. Koska selvitystyö on työläs, se vie myös aikaa ja siihen käytetty työ maksaa. Hakija on tietenkin maksuvelvollinen tähän kaikkeen. Hakija maksaa myös aikanaan mahdolliset haitat ranta-asukkaille ja vahinkojen kärsijille.

Pohjois-Karjalan Sähkö Oy on mainittu mahdollisena hakijana, mutta koska yhtiön Pielisjoessa sijaitseva Kuurnan voimalaitos on melkein Joensuussa, sillä ei Pielisen säännöstelyä voida hoitaa. Laitoksessa on osakkaana myös Joensuun kaupunki. Pielisen ja Kuurnan voimalaitoksen välissä on vielä UPM-Kymmene Oyj:n omistama Kaltimon voimalaitos, joka on lähempänä Pielistä ja voi jonkin verran vaikuttaa myös Pielisen veden pinnan korkeuteen. Kaltimon laitos on myös jokivoimalaitos kuten Kuurnakin. Näillä laitoksilla voidaan hoitaa Pielisjoen säännöstelyä, mutta Pielisen veden korkeuteen vaikutus olisi hyvin vähäinen ja voimalaitosten taloudellinen hyöty olisi olematon. Koska laitokset ovat samassa joessa peräkkäin, niiden on ”pelattava” yhteen kaikissa vesitilanteissa.

Enso-Gutzeit Oy haki 1980-luvulla Pankajärven säännöstelylupaa ja silloin pienen järven säännöstelyhanke eteni hyvin ripeästi ja lupa sai lainvoiman jo 10 vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta. Rantojen omistajia ja muita vastaavia tahoja oli varsin vähän verrattuna Pielisen tilanteeseen ympäristökuntineen ja asukkaineen.

Jos jokin taho todella lähtisi hakemaan Pielisen säännöstelyä, hankkeen selvittely ja vesioikeuskäsittelyt veisivät aikaa kymmeniä vuosia ja se maksaisi miljoonia euroja. Olisihan siinä työtä monille kallispalkkaisille konsulteille kymmeniksi vuosiksi.

Pielisen voisi valuttaa tyhjäksi. Eihän siellä rannoilla ole kuin ulkomaalaisia ja hölmöläisiä.

Se on vuonislahtelaisten salaliitto valuttaa vesi pielisestä että pääsevät kävellen kolille vuonislahdesta sulankelin aikaan kun eivät saaneet sitä hiivatin lossiyhteyttä!

Pielisen rannalla on myös koteja kesämökkien lisäksi,jotka saavat kärsiä tästä voimalaitosten vesivaraston tasausjärven pinnan älyttömästä vaihtelusta. Talvikalastajilta verkot jäätyy kiinni jääkanteen nopean vedenlaskun vuoksi ja kalojen kutu häiriintyy pahoin. Helppo ja halpa ohje,opettakaa pielisjoella sulun käyttö vesimäärien mukaan,mutta kun pyrokraatit työntää näppinsä jokapaikkaan esittelemällä kalliita laskuja,ettei muutosta vaan tulisi.

Kyllä tuolta asia yhdestä kirjoituksesta selvisi oikein hyvin .
Eli juuri niin rahan mahti pistää polvilleen yksityiset ihmiset joten sen vuoksi muutyos pitää saada muuta kautta hoidetuksieli lainsäädäntöä ja rahan mahtia muuttamalla, eli niin ettei kansanedustajat ole liikaa noiden yhtiöiden hallinnossa mukana,
Mutta ei sitten kannata lähteä luistelemaan pois hallinnosta jos siipiä alkaa polttamaan MK

Näinhän siinä saattaisi käydä, jos järvelle tulisi säännöstelylupa. Nythän järvellä ei ole säännöstelyä, lukuunottamatta poikkeusjuoksutuksia veden pinnan laskemiseksi Saimaan ranta-asukkaiden hyväksi. Pielinen on luonnonvaraisessa tilassa, joka tarkoittaa sitä, että veden vuotuisen vaihtelun tilanne ei muuttuisi mihinkään suuntaan vaikka kumpikin Pielisjoen voimalaitos purettaisiin kokonaan pois. Veden korkeuden vuotuinen vaihteluväli olisi edelleenkin tuo puolitoista - kaksi metriä.

Säännöstely useimmiten tarkoittaa järven vedenkorkeuden suuria vaihteluja voimatalouden hyväksi, kuten esimerkiksi Koitereella, jossa äärivaihtelu säännösteltäessä on yli 2 metriä. Oulujärven säännöstely aloitettiin vuonna 1951 ja siellä säännöstelyn takia äärivaihtelu on noin 3 metriä.

Jotta Pielistä voitaisiin säännöstellä "kunnolla" eli useita metrejä, säännöstelyä hoitavan voimalaitoksen patoineen pitäisi sijaita Ahvenisella. Keväällä ennen tulvaa Pielinen ajettaisiin lähes tyhjäksi ja täytettäisiin kesän mittaan. Sekä kesällä että talvella öisin ajettaisiin pienellä teholla ja päivisin täysillä Voisi hyvinkin olla, että verkot tarttuisivat talvella jäihin säännöstelyn vaikutuksista. Selvää olisi sekin, että rantaviiva olisi keväsin aika kaukana rannasta. Kesällä vesi olisi puuliiterissä.

Moni säännöstellyn järven ranta-asukas ei halua kuullakaan sanaa säännöstely. Monelle se on kirosana. Otan esimerkiksi Kiantajärven, jonka vuotuinen vedenkorkeuden vaihteluvälin on vielä kohtuullinen moniin säännösteltyihin järviin verrattuna, eli neljä (4) metriä. Useimmiten tällaiset säännöstelyluvat on saatu 1950-luvulla, jolloin vesivoiman tuloa ei osattu vastustaa. Nykyään tuollaiset metrimäärät tuskin enää onnistuisivat.

Lienee onni, ettei Pielisen säännöstelylupaa haettu ja saatu esimerkiksi Pielisjoen voimalaitosten rakennusten yhteydessä. Voisi hyvinkin olla, että vuotuinen vaihteluväli olisi tuon neljä metriä tai enemmän. Siihen olisi nykyistenkin ranta-asukkaiden tyydyttävä, niin kuin asukkaiden on tyydyttävä hyvin monien järvien rannoilla.

Totuushan on kyllä se,että Pielinen on voimaloiden vesiallas,jota haluavat käyttää kuten haluavat välittämättä siitä, mitä mieltä asukkaat ovat vaikutuspiirissä.

Sähköyhtiöt ei ole koskaan tyytyväisiä? Sähkönhinta nousee jos vettä on vähän voimalaitoksille ja sähkönhinta nousee jos vettä on liikaa kun pitää ohijuoksuttaa voimalasta!
Kalamiehet voi tietysti käyttää pelkkää maalaisjärkeä ja laskea verkkonsa senverran syvälle ettei vedenpinnanlasku aiheuta verkkojen jäätymistä!

Menneenä kesänä vene piti kääntää kumolleen jo elokuussa. Vesi pakeni rannasta niin kauas,että vesille lähtö vaikeutui,tai oikeastaan estyi mataluuden vuoksi. Piti kumminkin kiskoa kauas rannasta,koska ei tiedä taas keväästä,onko puolitoista metriä vesi korkeammalla. Nyt ei kumminkaan olla Pohjanmaalla!!!

Esko Lehto ilmaisi alueradiossa alkuviikosta huolensa ja pettymyksensä Pielisen säännöstelyhankkeen jumiutumiseen. Joensuun päässä ei ymmärretä rannoilla asuvien vaikeuksia. Onhan se totta,että kaksi kapungin keskustaa kärsii myös rantojen rumenemisesta vähän veden aikaan. Myös satamille tulee ongelmia.

Lienee saunaporukoissa sovittu,että kun pannaan säännöstelylle riittävän kallis hintalappu,niin jatkokäsittely loppuu siihen.

Nythän on hyvä kaivinkoneella ruopata rantaansa kun vesi on alhaalla! Ja lupia ei tarvitse kysellä, pääasia on että koneurakoitsijoilla on töitä!

Kyllä. syvänteestä riittävän leveä väylä,että ei heti täyty. Käsittelyhän kestää niin kauan,että niin tiettäjä,kuin kaivajakin on haudassa ja on niin kallista,että ei kannata ruveta paperisotaan. Eikun kuokka heilumaan.

Koska viranomaiset eivät halua säännöstellä eräiden etujen vuoksi Pielisen vedenkorkeutta,niin oma ranta pitää sitten laittaa toimivaksi kaivinkoneen avulla. Eikun kaivinkonetta kyselemään ja työt käyntiin.

Kuokka heilumaan vaan. Viranomaisille ei säännöstelyn hakemisesta ole mitään hyötyä, eivätkä viranomaiset ole missään ja milloinkaan hakeneet jonkin järven säännöstelyä. Hakemisen ovat tehneet aina voimayhtiöt omia tarpeitansa varten.

Toisaalta tuskinpa kenenkään rantatontti yhtään suurenee jos vesiraja siirtyy vaikkapa sata metriä ulapalle. Vesijättömaa ei ole tontin omistajan. Ehkä olisi hyvä jättää toisen omistama maa ruoppaamatta.

Eihän rannan omistaja varasta sitä vesijättömaata jos se siirtyy vain eri paikkaan? Eihän sitä rannalta ajeta minnekkään vaan pengerretään siihen vesirajaan?
Eli rikosta ei tapahdu! Ei nuokaan veden säännostelijät kysy ranta-asukkailta että "Onko teille mitään haittaa jos lasketaan vedenpintaa ja ette pääse lähtemään veneellänne minnekkään kahlaamatta kymmeniä metrejä liejussa ja kiskomalla venettä vesille?" Omin lupineen nekin veden säännöstelijät tekee päätöksen keltään kyselemättä!

Rantatontin omistajana tonttikarttaan on merkitty sinun tonttisi raja, joka on rantaviiva tietyllä vedenkorkeudella. Jos vesi nousee pysyvästi tontillesi, saat haitasta jokaiselta neliömetriltä korvauksen säännöstelyn toteuttajalta. Mutta jos vesi pakenee rannastasi, siitä et saa korvausta.

Entä sitten oikeudet yhteisiin vesialueisiin ja koskiin?

Isojaossa määriteltiin tilojen osuudet vesialueisiin ja koskiin. Monen nykyisen maatilan omistajan tonttiasiakirjoissa voi olla maininta esimerkiksi koskiosuuksista, jotka Lieksassa tarkoittavat Lieksanjoen koskiosuuksia. Voi myös olla, että myöhemmin suoritetun maatilan kaupan yhteydessä koskiosuuksia ei ole muistettu lisätä uuteen kauppakirjaan. Tällöin koskiosuudet eivät ole siirtyneet kaupalla uudelle tilan omistajalle, vaan ovat edelleen myyjän omistuksessa. Kannattaa siis tarkistaa, ovat koskitilaomistukset seuranneet kauppojen mukana. Koskitilojen jako meni siten, että suurelle maatilalle tulivat suuremmat koskiosuudet ja pienelle tilalle pienemmät.

Vesiosuuksia jaettaessa jäi joskus esimerkiksi saaria eli "jakojäännöksiä", jotka eivät tulleet kenenkään omaisuudeksi, vaan jäivät jakamattomiksi alueiksi, joita nykyään hallinnoivat jakokunnat ja perivät alueista vuokraa esimerkiksi kesämökkiläisiltä. Pieliselläkin on useita jakokuntia.

Eikös sitten jakokuntien pitäisi olla aktiivisia säännöstelyasiassa koska ovat suuromistajia esim. Pielisellä. En ymmärrä miksi järveä vesivarastona pitävät yhtiöt päättävät säänöstelystä,hehän ovat vesivarastollaan vuokralaisia,pitäisi laittaa jokaisen ranta-asukkaan lasku kärsimyksistään näille yhtiöille.

Ruoppauksista lasku voimalayhtiöille,koska imevät välillä Pielisen kuiviin.

Laskuja voi kohta alkaa lähetellä kun mahdollinen omavaltainen säännöstely tutkitaan perusteellisesti.


http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61052-pielisen-pinta-oikeuden-tutkittavaksi-ylijuoksutuksen-suuruus-viittaa-ymparistorikokseen

Voimalayhtiöt pitävät Pielistä vesisäiliönään välittämättä pätkääkään ranta-asukkaista. Ottavat säiliöstään vettä turbiineihinsa milloin ja minkä verran huvittaa. Kun kauppa käy talvella parhaiten,niin imaistaan vaikka lähes tyhjäksi.

Saimaaseen juoksuttavat vettä norppien vuoksi, kiitos viherhörhöjen! Vihertakkutukkien mielestä ei haittaa jos pielisen yli pääsee kävelemään vedenpuutteen vuoksi!

Lisäjuoksutuksesta Saimaaseen oli se haitta, että suuri osa norpanpoikasista hukkui pesiin liiallisen vedenkorkeuden takia!

Lisäjuoksutus oli käytännössä tarkoitettu Saimaan ranta-asukkaiden iloksi.

Paremminkin,,,lisäjuoksutus oli tarkoitettu pielisen ranta-asukkaiden harmiksi!