http://maurinygard.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179722-stiiknafuuliaa
ovittu eläkeuudistus korvaa kuulemma neljäsosan ns. valtiontalouden kestävyysvajeesta. Uudistuksen suurin kuviteltu hyöty tullee uskomuksesta, että kun ihmiset työskentelevät vanhemmiksi, niin kansantaloutemme saa lisää työvoimaa ja tuotanto kasvaa.
Hallitsijoittemme mielestä meitä uhkaa siis jo lähi tulevaisuudessa hirmuinen työvoimapula, ja toisaalta uskotellaan, että lisätyöttömyys poistaa työttömyyttä. Vapaa työvoiman liikkuvuus EU:ssa ei siis takaisi työntekijöitä. Ei myöskään se, että saamme tarvittaessa väkeä mistä tahansa maapallolta. Lähes kaikkialla on pula työstä, ei työvoimasta.
Piilotyöttömyys mukaan lukien työttömiä on Suomessa noin 12 prosenttia. Luulisi silläkin reservillä töitä tehtävän, jos vain töitä on tarjolla ja ihmisiä koulutetaan. Työttömyysluku on noinkin lohdulinen siitä syystä, että suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet eläkkeelle – pelätyn työvoimapulan pitäisi siis olla jo todellisuutta – ja eläkeläiset antavat hoivatyönkin kautta työtä nuoremmilleen. Koko euroalueella työttömiä on selvästi enemmän.
Meillä on ollut mahdollisuus työskennellä yli 63 vuotiaina, jos vain terveys ja työnantaja ovat sallineet. Yleensä työnanataja ei salli, vaan vähentää väkeään vanhimmasta päästä. Mitä siis tämä eläkeuudistus, hallituksen lähes päätehtävä, parantaa?
Muutos on se, että vanhat ihmiset joutuvat olemaan pitempään työttöminä ennen eläkkeelle pääsyään. Miten valtio tästä hyötyy? Ihmiset ainakin kärsivät.
Erityiskärsijöitä uudessa systeemissä ovat lapsia tekevät naiset.
Jos vanhat jatkavat ammateissaan, niin työttömyys lisääntyy nuorten keskuudessa. Hallitus ja eduskuntamme ajavat siis nuoria kortistoon. Samaa merkitsee päätös kiristää opiskelutahtia ja päätös vaikeuttaa kaksoistutkintojen suorittamista.
ovittu eläkeuudistus korvaa kuulemma neljäsosan ns. valtiontalouden kestävyysvajeesta. Uudistuksen suurin kuviteltu hyöty tullee uskomuksesta, että kun ihmiset työskentelevät vanhemmiksi, niin kansantaloutemme saa lisää työvoimaa ja tuotanto kasvaa.
Hallitsijoittemme mielestä meitä uhkaa siis jo lähi tulevaisuudessa hirmuinen työvoimapula, ja toisaalta uskotellaan, että lisätyöttömyys poistaa työttömyyttä. Vapaa työvoiman liikkuvuus EU:ssa ei siis takaisi työntekijöitä. Ei myöskään se, että saamme tarvittaessa väkeä mistä tahansa maapallolta. Lähes kaikkialla on pula työstä, ei työvoimasta.
Piilotyöttömyys mukaan lukien työttömiä on Suomessa noin 12 prosenttia. Luulisi silläkin reservillä töitä tehtävän, jos vain töitä on tarjolla ja ihmisiä koulutetaan. Työttömyysluku on noinkin lohdulinen siitä syystä, että suuret ikäluokat ovat jo siirtyneet eläkkeelle – pelätyn työvoimapulan pitäisi siis olla jo todellisuutta – ja eläkeläiset antavat hoivatyönkin kautta työtä nuoremmilleen. Koko euroalueella työttömiä on selvästi enemmän.
Meillä on ollut mahdollisuus työskennellä yli 63 vuotiaina, jos vain terveys ja työnantaja ovat sallineet. Yleensä työnanataja ei salli, vaan vähentää väkeään vanhimmasta päästä. Mitä siis tämä eläkeuudistus, hallituksen lähes päätehtävä, parantaa?
Muutos on se, että vanhat ihmiset joutuvat olemaan pitempään työttöminä ennen eläkkeelle pääsyään. Miten valtio tästä hyötyy? Ihmiset ainakin kärsivät.
Erityiskärsijöitä uudessa systeemissä ovat lapsia tekevät naiset.
Jos vanhat jatkavat ammateissaan, niin työttömyys lisääntyy nuorten keskuudessa. Hallitus ja eduskuntamme ajavat siis nuoria kortistoon. Samaa merkitsee päätös kiristää opiskelutahtia ja päätös vaikeuttaa kaksoistutkintojen suorittamista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kestävyysvajetta ei olisi, jos Suomi-neidon vuotaminen etelään olisi haluttu saattaa kuriin. Tällä hetkellä me maksamme Viron sosiaalisektorin kustannukset työperäisen maahanmuuton takia (virolaiset tekevät suurimman osan rakentamisesta, siivouksesta jne...) ja viinanhakuristeilyiden kautta (sosiaalitapaukset kantavat kelan ja fatan maksamia euroja Tallinnaan).
Tämän lisäksi yritykset käyttävät ns. verosuunnittelua eli maksavat mahdollisimman vähän veroja Suomeen käyttäen veroparasiittejä hyväkseen ja samalla näiden yritysten johtajat käyvät yt-neuvotteluja, nostavat omia palkkioitaan ja jäävät eläkkeelle 60-vuotiaina, mutta vaativat ek:n kautta muita alentamaan elintasoaan ja jatkamaan työuriaan, sillä muuten "paremminvointivaltio" on vaikeuksissa.
Tosiasiassa julkinen sektori ei ole liian suuri vaan häpeilemätön fyrkan vuodatus ulkomaille on tyhjentänyt valtion kassan ja pakottanut lisääntyneeseen lainanottoon ulkomaisilta rahoittajilta, joiden varannot ovat muodostuneet juuri näistä veroparasiittien kautta valutetuista rahoista. Surkuhupaisinta tässä on se, että lähes kaikki valtiot joutuvat ottamaan lainaa institutionalisilta sijoittajaryhmiltä rahoittaakseen valtion toiminnat maksaen tietysti korkeaa korkoa tästä eli juuri sitä samaa rahaa, joka oli "kilpailukyvyn" takia valutettu ulos valtion kassasta. Mitä vitun järkeä tässä on - ei sitten mitään, mutta näin se nykyään toimii ja kaikesta syytetään julkista sektoria ja alhaista eläke-ikää vaikka ihmiset pakotetaan ulos työelämästä liian varhain muka liian kalleina palkkakustannuksina.
Muistan ajan kun joka lähiössä oli kaikkien pankkiryhmien konttoreita ja toiminta oli silti kannattavaa - nykyään niitä on vain harvoissaa paikoissa ja hyvä kun rahaa edes saa nostettua niistä ilman etukäteen sopimista. "Palvelu" nykyään on, että asiakas saa hiplata erilaisia elektronisia vempaimia ja vielä maksaa siitä.
Näillä näkymin Suomelle käy kuin Kreikalle - ylisuuri lainanotto, kyvyttömyys maksuihin ja tuotannon romahtaminen eli seuraava velkahoito EU:lle. Miten Käteinen aikoinaan mainitsikaan Kreikan velkapakettia puolustaessaan, että "me ansaitaan tällä" - no joku muu taho tulee ansaitsemaan Suomen talouden tilasta.
Ja tämä fyrkka tullaan repimään kansan selkänahasta eikä näiden päättäjien tileiltä, jotka tähän kurimukseen ovat Suomen saattaneet.
Olen juuri jäänyt eläkkeelle 40-vuotisen työuran jälkeen yksityisellä sektorilla ja olen ollut tekemisissä yrityksen taloushallinnossa ja sitä kautta kosketuksissa palkkakustannuksiin. Urani aikana yrityksissä tehdyt investoinnit ovat tähdänneet joka kerran työvoimakulujen vähentämiseen.
Hyvin siinä on onnistuttu, sillä palkkakulujen osuus yritysten kustannuksista on alentunut, josta on ollut seurauksena veropohjan kaventuminen, koska verotus perustuu edelleen palkkojen verotukseen. Samaan aikaan julkinen sektori on kasvanut eikä siellä ole pystytty samalla lailla kehittämään tuottavuutta. Tämä on johtanut tuohon kestävyysvajeeseen.
Kun vielä pääomien verotusta ollaan poistettu tai ainakin alennettu niin sekin on lisännyt julkisen talouden vajetta.
Onko nyt sitten työmiehen palkat liian suuret ja joustamattomat. Ei ole, sillä esim. metsäteollisuudessa puuraaka-aineen osuus kustannuksista on huomattavasti suurempi. Siitä ei olla puhuttu, maksaako tukki liikaa sahalla.
Oma kokemukseni on, että 10% korotus tukin hintaan edellyttäkisi, että työnteko pitäisi tehdä ilmaiseksi, jotta kannattaisi. Entä peräänkuulutettu paikallinen sopiminen?
Työurani aikana omaa palkkaani ei ole kertaakaan katsottu mistään taulukosta eikä myöskään työtovereiden. Kaikki urakkasopimukset = palkanmääräytyminen, on aina tehty paikallisesti. Olisiko paikallinen sopiminen siten sitä, että
työaikalait ym. heitettäisiin roskikseen ja yrityksen mielivalta
olisi ainut laki. Tuntipalkat vuosi v. 2013 1,5% EK:n tilastojen mukaan. Juuri julkaistujen verotietojen mukaan verotettavat ansiotulot nousi 11%. Ihmettelemään jäin, mitä ne ansiotulot
olivat jotka nostivat tuon aivan toiselle tasolle. Huom. johtajien palkat eivät sisälly EK:n tilastoihin. Siinä on yksi selitys. KK-palkat nousivat 2%.Mutta talousasiantuntijoiden päätelmä on se, että nuo tilastoidut palkat ovat nousseet liikaa -kilpailukyky on mennyt.Eikö siis johtajien palkat vaikuta kilpailukykyyn.Upm:n liikevaihto 10 mrd, töissä n. 20 000 ihmnistä, joista vähennetään 500. Se on n. 20 miljoonaa. Eli yksi kokonsainen promille.Tuleeko iso säästö ? Tulee, jos samalla vähennetään tuotantoa, eikä osteta puuta, josta se säästö tulee.