iglun rakentaminen

Tein kokeilumielessä oman version värkistä, ja sain sillä aikaiseksi mukiinmenevän majoitteen. Vietin iglussa pari pakkasyötäkin, ja mukavaa oli! Muottiaineena käytin vaneria.

jukkis kirjoitti:

Tein kokeilumielessä oman version värkistä, ja sain sillä aikaiseksi mukiinmenevän majoitteen. Vietin iglussa pari pakkasyötäkin, ja mukavaa oli! Muottiaineena käytin vaneria.

Eikös kaikken paras iglu tule siten että kokoaa sen oikeaoppisesti lumilohkareista. Olen miettinyt sellaisen rakentamista mutta ei ole vielä tullut kokeiltua. Onhan tässä tosin koko talvi aikaa.

sipulinaama kirjoitti:

Eikös kaikken paras iglu tule siten että kokoaa sen oikeaoppisesti lumilohkareista. Olen miettinyt sellaisen rakentamista mutta ei ole vielä tullut kokeiltua. Onhan tässä tosin koko talvi aikaa.

Varmaan syntyy hieno iglu perinteisellä tavalla, jos sattuu sopiva määrä sopivaa lunta sopivalla kelillä. Grönlannissa on ihka erilainen lumen rakenne. Sitäpaitsi vaatii jonkinverran suunnittelua ja harjoittelua osata leikata oikean kokoisia ja oikein viistettyjä lohkoja, että kupu saadaan ehjänä kasaan. Olen muutaman kerran yrittänyt, ja rakennelma tahtoo sortua juuri ylintä kerrosta kootessa. Pieni lasten iglu kyllä onnistuu, mutta kun sisään pitäis mahtua useampi aikuinen kamppeineen? Tuollaisen "iglukoneen" idea on siinä, että lumen saa tiivistettyä sopivasti oikeaan kokoon, myös "väärällä" kelillä. Ja kun laite on keskitetty asumuksen keskipisteeseen, seinät tulevat juuri oikeaan kaarevuuteen. Työskentely on ns. "jatkuvaa valua", jolloin uutta lohkoa ei ole niin vaikea kiinnittää. Mutta asiast tietää parhaiten se yks Matti, sukunimeä en muista, joka toi ekana laitteen Suomeen. Vaellusnetissä oli silloin sen kanssa jutustelua, luulisin löytyvän arkistoista? Myös Hesarissa oli muistaakseni asiasta juttu...

jukkis kirjoitti:

Varmaan syntyy hieno iglu perinteisellä tavalla, jos sattuu sopiva määrä sopivaa lunta sopivalla kelillä. Grönlannissa on ihka erilainen lumen rakenne. Sitäpaitsi vaatii jonkinverran suunnittelua ja harjoittelua osata leikata oikean kokoisia ja oikein viistettyjä lohkoja, että kupu saadaan ehjänä kasaan. Olen muutaman kerran yrittänyt, ja rakennelma tahtoo sortua juuri ylintä kerrosta kootessa. Pieni lasten iglu kyllä onnistuu, mutta kun sisään pitäis mahtua useampi aikuinen kamppeineen? Tuollaisen "iglukoneen" idea on siinä, että lumen saa tiivistettyä sopivasti oikeaan kokoon, myös "väärällä" kelillä. Ja kun laite on keskitetty asumuksen keskipisteeseen, seinät tulevat juuri oikeaan kaarevuuteen. Työskentely on ns. "jatkuvaa valua", jolloin uutta lohkoa ei ole niin vaikea kiinnittää. Mutta asiast tietää parhaiten se yks Matti, sukunimeä en muista, joka toi ekana laitteen Suomeen. Vaellusnetissä oli silloin sen kanssa jutustelua, luulisin löytyvän arkistoista? Myös Hesarissa oli muistaakseni asiasta juttu...

Täältähän sitä tietoa löytyy: www.grandshelters.com/finland-igloo-news-fin.html

jukkis kirjoitti:

Täältähän sitä tietoa löytyy: www.grandshelters.com/finland-igloo-news-fin.html

Jukkis muisti oikein; hankin tuon iglumuotin kolme vuotta sitten, innostuin (ensimmäisen vuoden kokemukset keräsin Erä-lehden 1/2003 artikkeliin) ja sittemmin olen joka talvi jonkun iglureisssun tehnyt. Alkuun rakentamiseen menee tuntikausia, nykyisin parinkymmenen iglun jälkeen kokeneelle porukalla (3 henkeä) saamme iglun 2 tunnissa pystyyn - toki riippuu kelistä aika paljon: vastasataneesta tai nuoskalumesta tulee helposti, vanhasta kiteisestä pakkaslumesta hitaammin. Kylmemmässä kuin -23 asteessa en ole vielä rakentanut. Iglumuotin käyttöohjeet olivat aika tiiviit ja yksityiskohtaiset; käänsin ne suomeksi ja laitteen valmistaja lähetti kiitokseksi toisen muotin, jota olen lainaillut halukkaille kokeiluun. Jos kiinnostaa, soittele tai laita tekstiviesti 050-3608120.
Matti