Kaikki ahdistaa

Ajattelin kirjoittaa tänne, josko saisin vaihtaa ajatuksia muiden ihmisten kanssa, jotka mahdollisesti painivat samojen ajatusten kanssa. Kuinka elämässä saisin uuden suunnan, mistä voimia, mistä aloitan, mitä teen, mitä tulevaisuudessa.

En tosiaankaan enää tiedä mitä tällä elämällä tekisi.
Olen työssäkäyvä 30-vuotias nainen, parisuhteessa ja kaikki näyttää ulkopuolisten silmiin niin hyvältä. Oikeasti olen erittäin väsynyt, en ole onnellinen.

Asiat jotka ahdistavat on erilaiset lainat, joita olen ottanut pelatakseni netticasinoita, ja sinne ne rahat ovat sitten menneetkin. Laskin että tämän kuukauden lopussa maksan osan vipeistä pois, jää kuukaudeksi rahaa 39 euroa. Olen siis pahasti peliriippuvainen ja olen yrittänyt hakea ongelmaan apua, mutta lopulta päädyn aina pelaamaan.

Parisuhdekkaan ei toimi, niinkuin normaaleilla ihmisillä. Ei läheisyyttä, vain sanoja "rakastan sinua." Mies torjuu minut jatkuvasti, enkä halua enää edes yrittää. Asiasta on puhuttu, mutta kaikesta huolimatta asiat eivät mene parempaan suuntaan. Olen miettinyt eroa, mutta en vain pysty siihen, silti rakastan kumppaniani yli kaiken. Olen ehdottanut parisuhdeterapiaa, mutta ei hän siihen suostu.

Lapsettomuuskin painaa, olemme yrittäneet kuusi vuotta jo perustaa perhettä, mutta se ei ole onnistunut. Tutkimuksissa olemme käyneet ja vika on minussa. Myös se syö itsetuntoa, koska tunnen itseni epänormaaliksi ja mitättömäksi.
Minulla on myös muita sairauksia, mutten jaksa rueta niitä luettelemaan.

Katkeruus toisten ihmisten onnellisuuteen, suoraansanottuna ärsyttää katsoa miten muilla on niin ihana parisuhde, on rahaa, on terveyttä, on kaikkea. En haluaisi olla katkera, mutta en voi sille mitään.

Itsetuhoiset ajatukset ovat ruenneet mielessä pyörimään pitkän aikaa. Olen viimepäivien ajan miettinyt, kuinka voisin lähteä täältä ilman kärsimystä mahdollisimman nopeasti. Toisaalta se ajatus pelottaa ja itken tätä kärsimystä ja valtavaa surua joka sisälläni on.