Pohjois-Kymenlaakson Perussuomalaiset ry
19 tuntia sitten · Muokattu
Jouni Suninen:
Oheisrakennelmineen 150 miljoonaa (ilman velan korkomenoja) maksava Ratamokeskus tuottaisi perustamiskustannuksistaan johtuen nettotappiota koko elinkaarensa ajan, kun sitä vertaa Sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämään perusterveydenhuollon lähipalveluverkkoon eli hajautettuun malliin. Ratamokeskuksen tuottama rahallinen tappio olisi hajautettuun malliin verrattuna 60-100 milj.€, korkomenot huomioiden vielä enemmän.
Tarkastellaanpa konsulttien arviota siitä, millä Ratamokeskus säästäisi vuosittain käyttömenoissa 12 milj.€ Kouvolan nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään verrattuna. Arvio esiteltiin 16.3.2014 Kouvolan Sanomien artikkelissa, jonka olivat tuottaneet Kouvolan virkamiehet (Forsell, Toikka).
a) 2,9 miljoonan euron vuosisäästöt toimitiloissa (FCG-raportin mukaan).
Kommentti: Elokuussa julkaistu NHG-raportti toteaa että mainittavaa säästöä kiinteistömenoissa ei syntyisi, ja kumoaa siten FCG-raportin.
Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
b) 4,5 miljoonan euron vuosisäästöt henkilöstökuluissa.
Kommentti: NHG laskee lääkärin "hinnaksi" 120 t€ ja sairaanhoitajan 42 t€ vuodessa. Jotta ilmoitettu säästö saataisiin, pitäisi välittömästi Ratamokeskuksen valmistumisen jälkeen vähentää palkkalistoilta 37 lääkäriä tai 107 sairaanhoitajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka on kuitenkin ilmoittanut, että henkilöstön määrää ei Ratamokeskuksen myötä vähennetä. Massaeläköitymistäkään tuskin tapahtuu.
Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
c) 4,7 miljoonan euron vuosisäästöt vuodepaikkojen ja hoitopäivien vähennyksellä ja potilaiden nykyistä nopeammalla kuntoutuksella kotiin (pystyhoito).
Kommentti: Koska vuodepaikkoja ja hoitopäiviä voitaisiin vähentää hajautetussakin systeemissä, ja potilaat kuntouttaa nopeammin pystyhoitoon, niin Ratamokeskus ei toisi säästöä tässäkään kohtaa. Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
Ratamokeskuksen perustamiskustannukset olisivat yli 100 milj.€ kalliimmat kuin Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukainen perusterveydenhuollon integroitu Ratamo-lähipalveluverkko, jonka kustannusarvio on noin 47 milj.€ (lähde: Ratamokeskus tarveselvitys). Korkomenot lisäisivät kustannuseroa. Tämä verkko syntyisi nykyisten peruskorjattujen terveysasemien pohjalle.
Perussuomalaiset ymmärtävät, että niin investoinnit kuin palvelutkin rahoitetaan samasta kaupungin kassasta. Siellä tosin on tällä hetkellä vain velkarahaa. Kaupungilla ei ole mitään erillistä ja ehtymätöntä rahalähdettä investointeihin. Jokainen investointeihin käytetty euro on pois kouvolalaisten tarvitsemista palveluista.
Siksi Perussuomalaiset vaativat tasapainoista säästöpakettia, jossa säästöt kohdistetaan palveluiden ohella investointeihin – pääasiassa juuri investointeihin. Investointeja on leikattava jotta kaupungin velkaa päästään pienentämään. Vaikutus ei tunnu välttämättä vielä 2015, mutta eivätpä tunnu koulujenkaan lakkautusten vaikutukset, koska henkilöstöä ei irtisanota.
Sama koskee lähiterveyspalvelujen hävittämistä. Siinäkin suurin menoerä eli henkilöstömenot pysyvät koska henkilöstöä ei irtisanota, ja tyhjiksi jäävät rakennukset on ylläpidettävä. Kaupaksi ne harvemmin menevät, ja silloinkin polkuhintaan. Syntyvät säästöt eivät korvaa ihmisille tuotettuja kärsimyksiä.
Perussuomalaiset eivät lähde linjalle jossa rahaa säästetään palveluista Ratamokeskuksen kaltaisiin nettotappiota tuottaviin investointeihin. Kouvolan talouden tasapainottaminen on kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen prosessi, joka on aloitettava heti. Perussuomalaiset ovat valmiita palveluverkon leikkauksiin vain, jos samanaikaisesti luodaan mittavilla investointileikkauksilla perusta tulevien vuosien säästöille.
19 tuntia sitten · Muokattu
Jouni Suninen:
Oheisrakennelmineen 150 miljoonaa (ilman velan korkomenoja) maksava Ratamokeskus tuottaisi perustamiskustannuksistaan johtuen nettotappiota koko elinkaarensa ajan, kun sitä vertaa Sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämään perusterveydenhuollon lähipalveluverkkoon eli hajautettuun malliin. Ratamokeskuksen tuottama rahallinen tappio olisi hajautettuun malliin verrattuna 60-100 milj.€, korkomenot huomioiden vielä enemmän.
Tarkastellaanpa konsulttien arviota siitä, millä Ratamokeskus säästäisi vuosittain käyttömenoissa 12 milj.€ Kouvolan nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmään verrattuna. Arvio esiteltiin 16.3.2014 Kouvolan Sanomien artikkelissa, jonka olivat tuottaneet Kouvolan virkamiehet (Forsell, Toikka).
a) 2,9 miljoonan euron vuosisäästöt toimitiloissa (FCG-raportin mukaan).
Kommentti: Elokuussa julkaistu NHG-raportti toteaa että mainittavaa säästöä kiinteistömenoissa ei syntyisi, ja kumoaa siten FCG-raportin.
Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
b) 4,5 miljoonan euron vuosisäästöt henkilöstökuluissa.
Kommentti: NHG laskee lääkärin "hinnaksi" 120 t€ ja sairaanhoitajan 42 t€ vuodessa. Jotta ilmoitettu säästö saataisiin, pitäisi välittömästi Ratamokeskuksen valmistumisen jälkeen vähentää palkkalistoilta 37 lääkäriä tai 107 sairaanhoitajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka on kuitenkin ilmoittanut, että henkilöstön määrää ei Ratamokeskuksen myötä vähennetä. Massaeläköitymistäkään tuskin tapahtuu.
Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
c) 4,7 miljoonan euron vuosisäästöt vuodepaikkojen ja hoitopäivien vähennyksellä ja potilaiden nykyistä nopeammalla kuntoutuksella kotiin (pystyhoito).
Kommentti: Koska vuodepaikkoja ja hoitopäiviä voitaisiin vähentää hajautetussakin systeemissä, ja potilaat kuntouttaa nopeammin pystyhoitoon, niin Ratamokeskus ei toisi säästöä tässäkään kohtaa. Säästöksi voidaan merkitä 0 €.
Ratamokeskuksen perustamiskustannukset olisivat yli 100 milj.€ kalliimmat kuin Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukainen perusterveydenhuollon integroitu Ratamo-lähipalveluverkko, jonka kustannusarvio on noin 47 milj.€ (lähde: Ratamokeskus tarveselvitys). Korkomenot lisäisivät kustannuseroa. Tämä verkko syntyisi nykyisten peruskorjattujen terveysasemien pohjalle.
Perussuomalaiset ymmärtävät, että niin investoinnit kuin palvelutkin rahoitetaan samasta kaupungin kassasta. Siellä tosin on tällä hetkellä vain velkarahaa. Kaupungilla ei ole mitään erillistä ja ehtymätöntä rahalähdettä investointeihin. Jokainen investointeihin käytetty euro on pois kouvolalaisten tarvitsemista palveluista.
Siksi Perussuomalaiset vaativat tasapainoista säästöpakettia, jossa säästöt kohdistetaan palveluiden ohella investointeihin – pääasiassa juuri investointeihin. Investointeja on leikattava jotta kaupungin velkaa päästään pienentämään. Vaikutus ei tunnu välttämättä vielä 2015, mutta eivätpä tunnu koulujenkaan lakkautusten vaikutukset, koska henkilöstöä ei irtisanota.
Sama koskee lähiterveyspalvelujen hävittämistä. Siinäkin suurin menoerä eli henkilöstömenot pysyvät koska henkilöstöä ei irtisanota, ja tyhjiksi jäävät rakennukset on ylläpidettävä. Kaupaksi ne harvemmin menevät, ja silloinkin polkuhintaan. Syntyvät säästöt eivät korvaa ihmisille tuotettuja kärsimyksiä.
Perussuomalaiset eivät lähde linjalle jossa rahaa säästetään palveluista Ratamokeskuksen kaltaisiin nettotappiota tuottaviin investointeihin. Kouvolan talouden tasapainottaminen on kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen prosessi, joka on aloitettava heti. Perussuomalaiset ovat valmiita palveluverkon leikkauksiin vain, jos samanaikaisesti luodaan mittavilla investointileikkauksilla perusta tulevien vuosien säästöille.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No jos ei säästetä, niin miksi asiaa ei viedä eteenpäin, helvettiäkö tuo homman kanssa munitaan? Kuka munii?14
Mainitut Forsell ja Toikka kertoo koko touhun epärehellisyyden.
Jari Larikan asiantuntijat.
Kouvolan ytimen kopla haluaa rakentamisen voitot taskuunsa ja valtasuvuille omat huoneet laitokseen. Niitä sitten henkilöstö paapoo verorahoilla ja kuntalaiset unohdetaan.
AITO, ihmeen hieno kouvola. Lisää mulkosilmäteippejä. Sattuu hyvin näihin liippareihin.
Ketään ei enää kiinnosta tuo paskanjauhaminen. Hyvä että tulee.
Tässä näkyy juntan toimintamalli. Larikka inttää epämääräisi juttuja kolme vuotta ja jotkut kalkkikset tunkee sekaan hulluja hörinöitä.
Tarkoitus kyllästyttää ihmiset että saavat vapaasti rahastaa.
Vielä nyttekään ei suoponnihärtelistä on asiallisia laskenmia. Myöskin toiminta on tuntematon.
Eiks tää PerusSuomalaiset ole aika elähtänyt vitsi. Eihän näissä joukoissa ole kuin hulluja ja taparikollisia (Mika Niikko) ja muut tuomitut. Ainii ja tää jumalan armahtama Korpivaara.
Soita heti ja kerro muhreesi, ennen kaikkea ota rauhallisesti me autamme sinua.
PUH: 05 220 51
Paikallinen verkkopalvelu on käynyt heittämässä pinnoja taustahallinnon epämääräiseen kommentiin. On aika riivattu ja kriminaalia herjaa.
Mitä ihmettä Kouvolasa oikein touhutaan? Ollaan soten mallioppilaita vaikka mitään sote ei ole ollut vielä olemassakaan. Siten itketään lehdenpalstalla korvaustenperään. Voi hyvä ihme, mikä kiveen hakattu agenda on hallitusohjelma? Ainakaan tämän hallituksen jonka rippeet on vielä kasassa.
Kannattaisi rauhassa katsoa mitä siitä sotesta on tulossa ja toimia sen mukaan, eikä haaskata kuntalaisten vähiä rahoja haihatteluun.
Kannattaisi luopua ajatuksesta, että jokaisen navetan takana pitää olla kirkko, pankki ja koulu. No..jäljellä on vain koulu..siellä Umeljoellakin. (monta oppilasta)
SDP ja kokkareet on käyneet sivistystään esiin tuomaan. Melkosen alhainen on taso.
Kaupunginvaltuuston kokous 1.12.2014 jälleen todisti, kuinka kaupungin virkamiesjohto naruttaa valtuutettuja. Anjalakoti lakkautettiin korkeitten kiinteistökustannusten takia 1.4.2015 lukien. Juuri nuo mihinkään todellisiin kustannuksiin perustuvat korkeat sisäiset vuokrat ovat tuoneet tilaliikelaitokselle vuosittain noin 10 milj. ylijäämän. Valtuutettu Viinikainen väitti, että kiinteistöjen poistoja ei muka ole tehty, joka selittää ylijäämän. Talousarviokirjan mukaan kuitenkin tilaliikelaitoksen sivuilta on luettavissa, että poistot ovat olleet noin 10 milj. euroa vuosittain. Edelleen talousarviokirjasta on nähtävissä, että vuosina 2013 - 2015 tilaliikelaitoksen kumulatiivinen ylijäämä on noin 30 milj. euroa. Myös vuosina 2010 - 2012 ylijäämä on ollut noin 10 milj. euroa vuosittain. Vuoden 2015 loppuun mennessä kumulatiivinen ylijäämä on noin 60 milj. euroa, joka on kaupungin talousarvion ulkopuolisessa pääomarahastossa, josta vain harvat valtuutetut ovat olleet tietoisia. Tätä rahaa aiotaan käyttää suoratamoinvestointiin. Talousjohtaja Forsell olisi voinut tämän kertoa valtuuston kokouksessa, kun häneltä kysyttiin korkomenojen pysymistä ennallaan, vaikka talousarvion lainamäärä nousee vuosina 2015 - 2017 noin 100 milj. eurolla.
Juuri näin.
Maria Eloranta toimii tilaliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana. Maria Eloranta kuuluu rakennusneuvoksen klaaniin, kun hänen aviopuolisonsa poika Esa Eloranta omistaa 15 % Jatke Oy:stä ja on ko firman hallituksen varapuheenjohtaja.
Tämä vanhahko demarinainen hymyilee ylimielisesti, kun jotkut valuutetut puhuvat kriittisesti Ratamosta. Maria Eloranta toimi aiemmin Carean kuntayhtymäkokouksen puheenjohtajana, missä tehtävässä hänellä oli tietty tehtävä Pousin klaanin suuntaan.
On surullista, että demareista on tullut rakennusliikkeiden edunvalvojia kunnallisissa luottamustehtävissä.
En yhtään ihmettele, että Maria Eloranta kuuluu tämän Kouvolan kokoomuksen juoksupojan demariryhmään.