Hallituksen päätökset maksaa valtionosuuksien indeksitarkistus vain 75 prosenttisesti ja jaksottaa kustannustenjaon tarkistus neljälle vuodelle heikentävät kuntataloutta ensi vuonna ja jatkavat kuntien velkaantumista.
Kunnilla on huomattavia vaikeuksia turvata kansalaisille laadukkaat ja toimivat peruspalvelut esimerkiksi terveydenhuollossa ja perusopetuksessa. Hoitotakuun toteutuminen aikataulussa on suuressa vaarassa.
Hoitotakuusta keskustellessa unohtuu helposti se, että hoitotakuun kustannuksista puolet jää kuntien maksettavaksi, mikä useimmissa kunnissa on mahdollista toteuttaa vain muita peruspalveluita leikkaamalla.
Kuntien valtionosuudet toki kasvavat, mutta lisää rahaa on tulossa kunnille ainoastaan uusien tehtävien hoitamiseen. Kuitenkin sekin raha on jo todettu alimitoitetuksi.
Valtionosuuksia korotetaan indeksillä, joka korvaa ainoastaan 75 prosenttisesti kustannusten nousua. Vajaiden indeksikorotusten vuoksi kunnat menettävät noin 45 miljoonaa euroa.
Hallitus on myös mainostanut, että kunnat saavat kustannusten jaon tarkistuksen vuoksi lisää rahaa palveluihin 86 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kyseessä on kuitenkin kunnille kuuluvat rahat, jotka hallitus yksipuolisella päätöksellä jakaa neljälle vuodelle. Rahan kunnat ovat jo kertaalleen kuluttaneet peruspalveluihin, kuten perusopetukseen ja terveydenhoitoon. Kyse ei ole siis uudesta rahasta, vaan itse asiassa kunnille kuuluvasta osuudesta.
Kustannusten jaossa valtion todettiin olevan kunnille velkaa 502 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaan ensi vuonna tästä velasta maksetaan 86 miljoonaa, loput 416 miljoonaa eu-roa hallitus nyt pakkolainaa kunnilta.
Voimassaolevan lain mukaan rahat pitäisi maksaa kunnille kertakorvauksena. Välttämätöntä olisi, että kunnat saisivat rahat ainakin etupainotteisesti, jotta ne selviäisivät mm. hoitotakuun aiheuttamista kustannuksista, jotka nimenomaan kohdentuvat ensi ja seuraavalle vuodelle.
Kyseessä eivät ole mitkään pienet summat. Tämänkertaisessa nelivuotistarkistuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä.
Myös Kuntaliitto pitää vääränä hallituksen esitystä jaksottaa tarkistusrahat siten, että suurin summa, 244 miljoonaa euroa, jätetään peräti ensi vaalikaudelle eli vuodelle 2008. Kustannustarkistusten maksaminen voimassaolevan lainsäädännön mukaan helpottaisi turvaamaan pe-ruspalvelut lähivuosina, jolloin kuntien talous on erityisen tiukalla.
Kunnilla on huomattavia vaikeuksia turvata kansalaisille laadukkaat ja toimivat peruspalvelut esimerkiksi terveydenhuollossa ja perusopetuksessa. Hoitotakuun toteutuminen aikataulussa on suuressa vaarassa.
Hoitotakuusta keskustellessa unohtuu helposti se, että hoitotakuun kustannuksista puolet jää kuntien maksettavaksi, mikä useimmissa kunnissa on mahdollista toteuttaa vain muita peruspalveluita leikkaamalla.
Kuntien valtionosuudet toki kasvavat, mutta lisää rahaa on tulossa kunnille ainoastaan uusien tehtävien hoitamiseen. Kuitenkin sekin raha on jo todettu alimitoitetuksi.
Valtionosuuksia korotetaan indeksillä, joka korvaa ainoastaan 75 prosenttisesti kustannusten nousua. Vajaiden indeksikorotusten vuoksi kunnat menettävät noin 45 miljoonaa euroa.
Hallitus on myös mainostanut, että kunnat saavat kustannusten jaon tarkistuksen vuoksi lisää rahaa palveluihin 86 miljoonaa euroa ensi vuonna. Kyseessä on kuitenkin kunnille kuuluvat rahat, jotka hallitus yksipuolisella päätöksellä jakaa neljälle vuodelle. Rahan kunnat ovat jo kertaalleen kuluttaneet peruspalveluihin, kuten perusopetukseen ja terveydenhoitoon. Kyse ei ole siis uudesta rahasta, vaan itse asiassa kunnille kuuluvasta osuudesta.
Kustannusten jaossa valtion todettiin olevan kunnille velkaa 502 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaan ensi vuonna tästä velasta maksetaan 86 miljoonaa, loput 416 miljoonaa eu-roa hallitus nyt pakkolainaa kunnilta.
Voimassaolevan lain mukaan rahat pitäisi maksaa kunnille kertakorvauksena. Välttämätöntä olisi, että kunnat saisivat rahat ainakin etupainotteisesti, jotta ne selviäisivät mm. hoitotakuun aiheuttamista kustannuksista, jotka nimenomaan kohdentuvat ensi ja seuraavalle vuodelle.
Kyseessä eivät ole mitkään pienet summat. Tämänkertaisessa nelivuotistarkistuksessa kunnille kuuluva lisäraha on 10 prosenttia valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä.
Myös Kuntaliitto pitää vääränä hallituksen esitystä jaksottaa tarkistusrahat siten, että suurin summa, 244 miljoonaa euroa, jätetään peräti ensi vaalikaudelle eli vuodelle 2008. Kustannustarkistusten maksaminen voimassaolevan lainsäädännön mukaan helpottaisi turvaamaan pe-ruspalvelut lähivuosina, jolloin kuntien talous on erityisen tiukalla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vanhasen hallitus toteuttaa demareiden politiikkaa, joten kaikki haukkusi kuuluvat demareiden piikkiin.
Taidat olla heinäluoman oppipoika ja oikeen tulipunanen demaripropakandaukko, kun koetat sysätä demaripellejen paskapolitiikan kepun niskaan.
Hyi häpeä!