Kuutamolla

Katsoinpa sitten eilen viikonlopun hyvän leffatarjonnan (Twelve Monkeys, Mercury Rising ja Unbreakable) jälkeen kotimaisen "Kuutamolla"-elokuvan.
Voi järkytys mikä tipahdus. Kolmekymppinen nainen käyttäytyi suurimman osan aikaa kuin kolmevuotias, näytteleminen oli aika ajoin todella surkeaa ja henkilöhahmot oli tehty melkein kaikki todella kuvottaviksi. Lisäksi oli tarjolla suomalaisen elokuvan peruskamat: Tissiä, kikkeliä, pyllyä, sekä pettämistä ja seksiä.
Kun kaverin mies käy lähentelemään niin Ah ja oh!, Iiris-rukka nostaa kädet ylös ja piipittää, että: "Oi ja voi, mitäs sinä nyt"? ja hetkeä myöhemmin on onnessaan nylkyttämässä äijän kanssa.

Nyt voin sitten loppuviikon yökötellä ihmiskunnan kuvottavuutta (naidaan ristiin ja rastiin ja palataan sitten takaisin yhteen). "Henkinen kasvu" tarkoittaa elokuvassa sitä, että näyttelijätär "rohkeasti" uskaltaa kameran ja miesten edessä kävellä alasti ja itsensä löytämisen huipennuksena on, että jätetään viime hetkellä ihminen, jonka kanssa ollaan menty juuri kihloihin. Voi jeesus, kyllä nainen nyt on kasvanut vihdoin isoksi ja voi naida kenen kanssa haluaa, sekä katsella pornoelokuvia ja tyydyttää itseään sohvalla sen sijaan, että "lapsellisesti" kävisi elokuvissa katselemassa vanhoja klassikkoelokuvia. Hurraa! Maailma on pelastunut!

Minä puolestani yritän saada mielestäni pois erinäisten suomalaisten miesnäyttelijöiden velttoja elimiä (voihan kuvotus, olisivat olleet edes puolikovia), sekä päänäyttelijättären pakaroita ja rintoja. Aivan kuin ei edes yhtä suomalaista elokuvaa voitaisi tehdä ilman, että siihen tungetaan naivia tai alasti ympäriinsä pomppivia ihmisiä.
Jos haluan katsella vieraiden ihmisten alastomia vartaloita, menen vaikka yleiseen uimahalliin tai kylpylään. Miehen löysä penis on yksi huvittavimmista näyistä, enkä todellakaan halua katsella sellaista televisiostani, saati sitten valkokankaalta. Alastomia naisia tunkee joka tuutista muutenkin, joten luulisi miesten pärjävän edes yhden elokuvan ajan ilman naisten intiimipaikkojen tuijottamista.

Haloo! Meillä joillain katsojilla on aivot, eivätkä sukuelimet, päässä! Surkeaa dialogia, muminaa, teennäistä näyttelemistä, idioottimaisia ja epätodellisen erikoisia henkilöhahmoja, sitä meille kotimaisuutena tarjotaan. Onneksi ei ole tullut mieleenkään mennä katsomaan kotimaista elokuvaa leffateatteriin, sen kun tietää mitä sieltä silmille läjähtää.
Mumisemisen vuoksi pitäisi kotimaisissa elokuvissa olla tekstitys ja aivot pitäisi muutenkin muistaa aina kääntää pois päältä suomalaisten elokuvien katselun ajaksi, ettei seuraavana yö mene tuskanhiessä ja valvoessa, kun painajaismainen elokuva pyörii mielessä.

Ja ettei vaan verorahoilla tueta tätäkin "taidetta"..?