Kaukolämmön piirissä olevien talojen lämmönkulutus on keskimäärin 50 kWh/m3,v (Lähde: Energiakatsaus) eli sisältää lämmityksen ja lämpimän käyttöveden.
Eli esim. 150 m2:n talo, jossa 450 m3 kuluttaa n. 22 000 kWh, huh huh.
Taitaa olla aikamoista lämpimän veden törsäystä ja pattereiden napsumista.
Kyllä kerrostaloissa ym. (rakennustilavuudesta suurin osa (vrt. ruuhka-Suomi)) siis on kova kulutus.
Ihmettelen vielä.
Eli esim. 150 m2:n talo, jossa 450 m3 kuluttaa n. 22 000 kWh, huh huh.
Taitaa olla aikamoista lämpimän veden törsäystä ja pattereiden napsumista.
Kyllä kerrostaloissa ym. (rakennustilavuudesta suurin osa (vrt. ruuhka-Suomi)) siis on kova kulutus.
Ihmettelen vielä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No jos talo on 30 vuotta vanha niin silloin uskon ton 22MWh / vuosi.
Mulla on vajaa vuoden vanha 150m2 ja vuosikulutus on luokkaa 14MWh.
Mulla on sähkölämmitteinen omakotitalo pääkaupunkiseudulla, 220 m2, 660 m3. Asukkaita 4.
Kokonaissähkönkulutus (sisältää lämmityksen, lämpimän veden ja taloussähkön) on vaihdellut välillä 22.000 - 26.000 kWh/vuosi riippuen talven kylmyydestä.
Ollaan siis 35-40 kWh/m3,v haarukassa.
On ihan tutkittua tietoa että kerrostaloissa yms joissa lämpimän käyttöveden kustannus jyvitetään asunnoittain on veden kulutus surutonta. Huoneistokohatisill amittareilla varustetuissa taloissa putoaa kulutus välittömästi.
Eli silloin törsätään kun kaikki on yhdessä maksamassa viuluja. Sitten kun oma kulutus osuu suoraan omaan persiisiin niin kulutus putoaa.
eli omakotitaloasujat maksavat oman kulutuksensa, joten säästöt ovat säästöjä toisinkuin mittarittomissa kerros- ym. taloissa.
Omat arvoni ovat luokkaa 500 m3 ja 14 000 kWh eli 28 kWh/m3,v. Vettä menee 4-henkisessä perheessä 130 m3/v.
Oikeassa olet, "mitä vähemmän" omalta lompakolta haetaan euroja, sen enemmän on kulutusta.
Karmeita lukuja teidän ok-talot kuluttaa. Meillä on 1980 rakennettu 4 asunnon rivitalo jossa kaukolämpöä kuluu 30,7 kWh/m3/v, lisäksi menee sähköä 1,77 kWh/m3/v saunan ja pihan valaistukseen, kiertovesipumppuihin ja autojen lämmitykseen.
Millainen ilmanvaihto? Painovoimainen?
Lukuisissa laajennetuissa energiaselvityksissä tuo 50-55 on ollut tavallinen kulutus kerrostaloille (60...80 luvun talot), joissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Joitakin tapauksia on niin, että poistoilmanvaihto on vialla tai pidetään aina minimillä ja noissa kulutus voi olla 45 luokkaakin, mutta huoneistoissa on tunkkaista.
Sähkölämmitysrivareissa omalla poistoilmanvaihdolla ovat tavalliset lukemat 40-45. Parhaat lukemat tulevat kattolämmitystaloissa ja painovoimaisilla ilmanvaihdoilla. Tuo kertoo painovoimaisten heikosta ilmanvaihdosta.
Kunnollinen ilmanvaihto hyvällä LTO-koneella voi tehdä mahdolliseksi alle 40 kulutukset. Vaatii kuitenkin asumisen osaamista. Jos tulosuodatin on tukossa, on ilmanvaihto suurelta osin poistoilmanvaihto ja lukema huononee. Jos poistosuodatin on tukossa, on huoneisto ylipaineinen ja ilmanvaihto työntää kosteaa rakenteisiin. Eikä lämmön talteenotto toimi tuolloinkaan ja lukema huononee.
Alle 40 kWh/rm3-v on tavoittelemisen arvoinen, mutta pitää ymmärtää ilmanvaihdon merkitys ja toiminta.
Kaukolämpötaloissa patterit ei napsu, sun patterit napsuvat koska ne ovat sähköpattereitta.
Kaukolämmitettyjen talojen lämmityskustannukset ovat hyvi tiedossa, kiitos tarkan lämmönmittauksen.
Sähkölämmitetyissä taloissa lämmityskustanusten vertaulu on vaikeampaa, kun napsuvilla sähköpattereilla ei ole energiamittaria.
Lämpöpumppu (epäsuora sähkölämmitys) taloissa sama vika.
Puulämmiteisten kattiloiden energimäärääkään ei ikinä mitata, polttopuutkin on erilaatuisia, hyötysuhteesta puhumattakaan.