Mitä sitten jos Suomi ei olisikaan maailman kilpailukykyisin maa. Työnantajat vaativat palkka- ja työaikajoustoja työntekijöiltä. Tänään julkaistussa "Suomi maailmantaloudessa"-loppuraportissa pohditaan miten miten työntekoa voidaan tehostaa. Talvilomatkin voitaisiin "vapaaehtoistaa"
Onko se talous, mistä puhutaan, joku hirviö tai ihmisten keksintö ollenkaan. Kyllä elämän voi sitten tehdä vaikeeksi...
Monien ylempien johtajien keskimääräinen palkankorotus saattaa olla 10-20% vuodessa, puhumattakaan Suuryritysten pampuista.
OKSETTAVAA, veikkaan että monelle tuo kilpailukyky ei merkkaa per**karvan vertaa. Eikö ne päättäjät tajua että normaalit ihmiset ei voisi vähempää välittää jostain helevetin kilpailukyvystä. Valitsen enemmän vapaa-aikaa ja todellista elämää ja vähemmän töitä.
6-tunnin työpaäivillä saataisiin myös enemmän ihmisiä töihin.
Työllisyysaste, taulu-tv:t, kilpailukyky, kuluttajien luottamus, kehityskeskustelut, työaikajoustot ...EVVK
Siinä vaiheessa kun palkan-alennukset, työaikajoustot ja vapaaehtoiset lomat tulee, minä lähden...
Onko se talous, mistä puhutaan, joku hirviö tai ihmisten keksintö ollenkaan. Kyllä elämän voi sitten tehdä vaikeeksi...
Monien ylempien johtajien keskimääräinen palkankorotus saattaa olla 10-20% vuodessa, puhumattakaan Suuryritysten pampuista.
OKSETTAVAA, veikkaan että monelle tuo kilpailukyky ei merkkaa per**karvan vertaa. Eikö ne päättäjät tajua että normaalit ihmiset ei voisi vähempää välittää jostain helevetin kilpailukyvystä. Valitsen enemmän vapaa-aikaa ja todellista elämää ja vähemmän töitä.
6-tunnin työpaäivillä saataisiin myös enemmän ihmisiä töihin.
Työllisyysaste, taulu-tv:t, kilpailukyky, kuluttajien luottamus, kehityskeskustelut, työaikajoustot ...EVVK
Siinä vaiheessa kun palkan-alennukset, työaikajoustot ja vapaaehtoiset lomat tulee, minä lähden...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eipä ole paljon merkitystä sillä, pidätkö kilpailukykyä tärkeänä vai et. Et varmaan paljon yrityksiä perustele.
Ei sinun ole pakko olla töissä. Minne muuten ajattelit lähteä?
6-tunnin työpäivä ansiotasoa vähentämättä tappaa Suomen.
Jos työntekijä tekee 8-tunnin päivässä 8tuotetta, niin kuudessa tunnissa syntyy vain 6.
Mutta palkkoihin menee samanverran rahaa.
Jostakin yritys ottaa menetetyn summan takaisin ja yleensä se on tuotteen hinnassa, eli tuotteen hinta nousee.
Ja kumman itse ostat: Kalliin Suomalaisen vaiko halvan Kiinalaisen tuotteen?
Nyt jo ihmiset hakevat tavaransa Hong Kong ja Talousmarkka tavarataloista, ja näistä Kiina tuotteista ei Suomeen paljoa rahaa jää.
Nyt pitää miettiä että miten Suomalainen tuote saadaan kilpaulukykyiseksi, eikä miten Suomi tapetaan.
jos halutaan samalla logiikalla valmistaa 24 tuotetta, siihen menee aikaa 24 tuntia. 8-tuntisilla työpäivillä tämä työllistää 3 henkeä ja 6-tuntisilla neljä henkeä.
Jos tuntipalkka pysyy samana niin kulut työnantajan palkanmaksussa ei nouse. Mikäli oheishenkilöstökustannukset nousisivat, olisin valmis puoltamaan niiden alentamista työnantajalle.
Mielestäni olisi hyvä jos työntekijä voisi valita tekeekö hän 6 vai 8 tunnin päiviä. Veikkaan, että aika moni saattaisi valita 6 tunnin päivän suhteellisesta palkanalennuksesta huolimatta.
Ainakin itse koen että oma aika on tärkeämpää kuin työaika.
Saisiko tämä muiden kannatusta?
Mun ja varmaan muidenkin puolesta ihmiset saavat tehdä 6-tuntisia päiviä jos tuntipalkka pysyy samana, eli tällöin työntekijän tulo pienenee omasta tahdosta, ja yrittäjän liikevaihto pienenee mutta hän ei suoraan häviä, koska ei joudu maksamaan extraa.
Mutta ainakin SKP:n ohjelmassa oli työajan lyhentäminen mutta silti kuukausipalkan pitäisi pysyä ennallaan, ja tämä juuri tekee todella kovaa tappiota yrityksille.
Me emme enää elä 1800-luvulla.
Työn tuottavuus on koneiden, robottien, ATK:n ynnä muiden vastaavien vuoksi noussut muistaakseni 3000 prosenttia parissakymmenessä vuodessa.
Otetaanpa esimerkki läheltä. Työskentelin 1980-90 -lukujen vaihteessa firmassa, joka työllisti parhaimmillaan 25 ihmistä. Tulivat tietokoneet. Nyt minä ja pari muuta ohjelmat opiskellutta pystymme tekemään samat hommat kolmistaan - jopa kahdestaan.
Jos markkinoiden imu pysyy samana, mitä tapahtuu niille 22:lle muulle? No kenkää tietysti, ja boshi pistää heidän palkkansa omaan fikkaansa.
Mihin ne 22 menevät? Eivät ainakaan samalle alalle, koska tilanne on muuallakin tämä. Muihin duuneihin? Mihin, sillä tuottavuus on kasvanut ihan jokaisella alalla.
Voitko uskoa, että pitkään jotain alaa opiskelleilla ihmisillä saattaa olla pinna hieman kireänä, että koko vaivannäkö on ollut turhaa? Että he eivät välttämättä jaksa alvariinsa lähteä opiskelemaan jotain uutta, kun ei ole takeita duunipaikasta tai edes siitä, etteivät taidot ylihuomenna taas vanhene? Että kun on jauhettu jauhamasta päästyä kuinka opiskelu kannattaa, halpatyöt eivät hirveästi kiinnosta?
Tietysti se boshi pistää säästyneet rahat omaan fikkaansa, se on inhimillistä. Mutta niin on tämän touhun herättämän epätasa-arvoistumisen ja ihmisten epäoikeudenmukaisen kohtelun aiheuttama suuttumuskin.
Ja helvettiinkö tällaista määrää roinaa ja tuottavuutta yleensä tarvitaan? Me tuotamme sellaisen määrän kamaa että kaatopaikat halkeavat vain siksi, että ihmisille saataisiin työtä. Kamoista tehdään tarkoituksella heikompilaatuisia kuin voitaisiin, jotta niitä kulutettaisiin enemmän.
Pitäähän tähän nyt joku roti joskus tulla. Tuottavuuden nousun pitää jakautua tasaisemmin, koko kansalle/ihmiskunnalle.
Mielestäni logiikassasi on se virhe että se olettaa kokonaistuotannon pysyvän koko ajan samana, tai siis että siinä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Tosiasia on kuitenkin että esim kyseinen firma on saattanut (pakko puhua konditionaalissa kun en tunne tapausta) laajentua, hyvin todennäköistä jolloin työntekijöitä on tarvittu taas lisää. On myös huomioitava että työn luonne, tehtävät ovat muuttuneet entistä asiantuntijamaisemmiksi, rutiinien tarve vähenee ja nyt painotetaan uuden kehittämistä, ja asioiden analysointia, ne taas vaativat koulutusta.
Uskoisin että kokonaistuotanto jatkaa kasvuaan ja työn tehokkuus kasvaa myös, mutta se koskee lähinnä prosesseja jne. On paljon asioita joissa tietokoneet eivät voi korvata ihmisiä.
Nykyään robotit tekevät kaiken työn.
Olet jyvällä. Jos eivät nyt ihan kaikkea teekään (ja tuskin tulevat koskaan täysin ihmistyötä korvaamaankaan), niin tekevät kuitenkin niin paljon että on aika herätä ne huomaamaan.
Nyt on vallalla - ja voimistuvasti - se, että hyöty robotiikasta valuu harvojen käsiin. On aika alkaa vähän kysellä, eikö tuotannon valtava tehostuminen pitäisi näkyä myös ihmiskunnan elämässä: parempana elintasona, runsaampana vapautena ja helpompana elämänä?
Robotit ovat joka paikassa!
Noin sanottiin aikanaan 12 ja 8 tunnin työpäivistäkin, mutta mitään romahdusta ei tullut.
Ei Suomi olekaan mikään kilpailukykyisin maa edes Euroopassa. Kyllä toi kilpailukyky merkkaa kaikille paljonkin, jos Suomella ei ole kilpailukykyä niin ei täällä ole kohta enää töitäkään. Sitten sulla ei olekaan enää muuta kuin sitä sun vapaa-aikaasi.
Kansainvälinen kilpailu tarkoittaa sitä, että eri maiden työntekijät kilpailevat siitä, kenellä on pienimmät palkat, pisimmät työpäivät, lyhimmät lomat, heikoin irtisanomissuoja, huonoin sosiaaliturva ja niukimmat terveyspalvelut.
Kuka tässä kilpailussa voittaa?
Kenelle osallistuminen kannattaa?
Olen tuota itsekin miettinyt. Eikä kyse ole pelkästään kansainvälisestä kilpailuista. Myös kotimaamme jatkuva kilpailutus kysyy, kuka tekee työt surkeimmilla eduilla.
Kyllähän se tietysti hintaa laskee. Mutta vastakupissa on pienemmät palkat (eli pienempi ostovoima ja verotulot), loppuunpalaminen (suuremmat sairaanhoitokulut), lisääntynyt epävarmuus (psyykkiset oireet) ja työttömyys, kun ei palkata riittävästi työntekijöitä. Ja senhän kustannukset ovatkin sitten kansantaloudelle jo hyvin tiedossa.
Eli tämän kilpailutuksen autuuden suurimmille ylistäjille toivoisin jonkinlaista sordinoa päälle. Se kun säästöt yhdessä paikassa tuppaavat kerryttämään kuluja toisessa...
Se on paras tilanne, kun seitsemän kunnan miestä lepää koko päivän taukotuvassa ja kolme sairaanhoitajaa rääkätään kuoliaaksi.
Surkeimmat työolot ovat usein valtiolla ja kunnilla.
Kylläpäs nykyään on taas muodissa tuo työnantajan syyttäminen kaikesta kurjuudesta. Aivan, kuin silloin ennen, kun oli ydinsodan uhka ja muut ihanuudet.
No, ainakaan kommunisteja ei voi syyttää valtion tai kuntien surkeista työoloista. Niistä päättävät pääosin Keskusta, Kokoomus ja SDP.
Ne myös päättävät, kuinka tehokkaasti valtion ja kuntien omaisuutta - mm. sairaaloita - käytetään. Ja sitten haukkuvat tehottomuutta. Hah.