Koska monilla keskustalaisilla sekä muilla porvarileiriin kuuluvilla keskustasaitin keskusteluun osallistuvilla on ilmiselvästi epätietoisuutta siitä, onko Keskustan päähallituskumppani SDP todella sosialistipuolue vai oikeistopuolue, on paikallaan kerrata hieman sen historiaa.
Keskustalaisten kannalta on tärkeää omata mahdollisimman hyvä tuntemus myös sosialismista. Sosialistinen hallituskumppani asettaa Keskustalle määrättyjä rajoituksia sen omien tavoitteiden läpiviemisessä, vaikka se onkin johtava hallituspuolue.
SEURAAVAKSI KÄYMME LYHYESTI LÄPI NYKYDEMARIN HENKIELÄMÄN JOHTAVAN INNOITTAJAN, EDUARD BERNSTEININ, TUNNETUIMMAN ISKULAUSEEN MERKITYKSEN:
Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen poliittisen kokemuksen perusteella Karl Kautsky omaksui kannan, jonka mukaan luokkataistelun tulee tapahtua demokraattisissa muodoissa ja lopulta kansan enemmistön kannatukseen nojaten sosialistit parlamentin päätöksillä saavat aikaan talousjärjestelmän muutoksen, joka merkitsee sosialistista vallankumousta. Kirjoituksissaan, joita käännettiin runsaasti varsinkin pohjoismaisille kielille, Kautsky keskittyi popularisoimaan Marxin käsityksiä historiasta, työväenluokasta ja kapitalismista.
Liikaakin kuuluisuutta on myöhemmin saanut Eduard Bernsteinin vuonna 1899 toteutunut kiistely Kautskyn kanssa. Hänen kuolemattomaksi jäänyt iskulauseensahan oli "Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan liike". Se oli kehotus Saksan sosiaalidemokraateille keskittyä ammattiyhdistys- ja parlamentaariseen toimintaan sekä jättää vähemmälle tulevan sosialistisen vallankumouksen pohdiskelu. Kehotus oli tarpeeton, sillä juuri niin puolue käytännössä toimikin. Bernstein pysyttäytyi kuitenkin itsekin viime kädessä kautskylaisessa marxismissa, jossa parlamentaariseen toimintaan sitoutumisesta huolimatta oli tulevaisuudessa vallankumous. Filosofista irtiottoa kautskylaisesta ortodoksiasta olisi merkinnyt koko vallankumousperspektiivin kieltäminen demokraattiseen strategiaan - ja sosialismin olemukseen - sopimattomana ja sosialistisen politiikan strategian juontaminen pelkästään sosialistisista arvoista. Tätä ei Bernstein - eikä kukaan muukaan sen ajan marxilainen - kuitenkaan filosofisesti tehnyt, vaikka puolue toimikin niin käytännössä.
Bernsteinin pääteos "Sosialismin edellytykset" ilmestyi suomeksi vuonna 1910. Teos on tekstinä kömpelö ja raskas, lisäksi kelvottomasti suomennettu. Bernstein hahmotteli siinä kuitenkin varsin täydellisesti nykyaikaisen sopimusyhteiskunnan ja nykyaikaisen hyvinvointivaltion ääriviivat. Kautskylaista ortodoksiaa on, että hän nimesi sen kaiken vain sosialismin edellytyksiksi. Sosialismin hänkin jätti utopiaksi horisonttiin...
----------------------------------------
Elämme siis yhä vieläkin Bensteinin määrittelemää välivaihetta matkalla sosialismiin. Kiitos Keskustan ja muiden porvaripuolueiden jarruttelun ja mutkittelun, matka jatkuu vielä tänäkin päivänä.
Sosialidemokraattien lopullinen tavoite on sosialismi, näin on Bernstein kirjoittanut. Jos sosialidemokraatit saisivat täysin vapaat kädet päättää, he julistaisivat matkan päättyneeksi ja toteuttaisivat Benrsteiniläisen utopiansa.
Keskustalaisten kannalta on tärkeää omata mahdollisimman hyvä tuntemus myös sosialismista. Sosialistinen hallituskumppani asettaa Keskustalle määrättyjä rajoituksia sen omien tavoitteiden läpiviemisessä, vaikka se onkin johtava hallituspuolue.
SEURAAVAKSI KÄYMME LYHYESTI LÄPI NYKYDEMARIN HENKIELÄMÄN JOHTAVAN INNOITTAJAN, EDUARD BERNSTEININ, TUNNETUIMMAN ISKULAUSEEN MERKITYKSEN:
Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen poliittisen kokemuksen perusteella Karl Kautsky omaksui kannan, jonka mukaan luokkataistelun tulee tapahtua demokraattisissa muodoissa ja lopulta kansan enemmistön kannatukseen nojaten sosialistit parlamentin päätöksillä saavat aikaan talousjärjestelmän muutoksen, joka merkitsee sosialistista vallankumousta. Kirjoituksissaan, joita käännettiin runsaasti varsinkin pohjoismaisille kielille, Kautsky keskittyi popularisoimaan Marxin käsityksiä historiasta, työväenluokasta ja kapitalismista.
Liikaakin kuuluisuutta on myöhemmin saanut Eduard Bernsteinin vuonna 1899 toteutunut kiistely Kautskyn kanssa. Hänen kuolemattomaksi jäänyt iskulauseensahan oli "Tärkeintä ei ole päämäärä, vaan liike". Se oli kehotus Saksan sosiaalidemokraateille keskittyä ammattiyhdistys- ja parlamentaariseen toimintaan sekä jättää vähemmälle tulevan sosialistisen vallankumouksen pohdiskelu. Kehotus oli tarpeeton, sillä juuri niin puolue käytännössä toimikin. Bernstein pysyttäytyi kuitenkin itsekin viime kädessä kautskylaisessa marxismissa, jossa parlamentaariseen toimintaan sitoutumisesta huolimatta oli tulevaisuudessa vallankumous. Filosofista irtiottoa kautskylaisesta ortodoksiasta olisi merkinnyt koko vallankumousperspektiivin kieltäminen demokraattiseen strategiaan - ja sosialismin olemukseen - sopimattomana ja sosialistisen politiikan strategian juontaminen pelkästään sosialistisista arvoista. Tätä ei Bernstein - eikä kukaan muukaan sen ajan marxilainen - kuitenkaan filosofisesti tehnyt, vaikka puolue toimikin niin käytännössä.
Bernsteinin pääteos "Sosialismin edellytykset" ilmestyi suomeksi vuonna 1910. Teos on tekstinä kömpelö ja raskas, lisäksi kelvottomasti suomennettu. Bernstein hahmotteli siinä kuitenkin varsin täydellisesti nykyaikaisen sopimusyhteiskunnan ja nykyaikaisen hyvinvointivaltion ääriviivat. Kautskylaista ortodoksiaa on, että hän nimesi sen kaiken vain sosialismin edellytyksiksi. Sosialismin hänkin jätti utopiaksi horisonttiin...
----------------------------------------
Elämme siis yhä vieläkin Bensteinin määrittelemää välivaihetta matkalla sosialismiin. Kiitos Keskustan ja muiden porvaripuolueiden jarruttelun ja mutkittelun, matka jatkuu vielä tänäkin päivänä.
Sosialidemokraattien lopullinen tavoite on sosialismi, näin on Bernstein kirjoittanut. Jos sosialidemokraatit saisivat täysin vapaat kädet päättää, he julistaisivat matkan päättyneeksi ja toteuttaisivat Benrsteiniläisen utopiansa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Keskustalaisten kannalta on tärkeää omata mahdollisimman hyvä tuntemus myös sosialismista. Sosialistinen hallituskumppani asettaa Keskustalle määrättyjä rajoituksia sen omien tavoitteiden läpiviemisessä...
SOSIALISMI on tuotantovälineiden (usein myös muiden resurssien) yhteisomistukseen perustuva taloudellinen järjestelmä.
Sana sosialismi juontaa juurensa latinankielen sanasta SOCIUS, joka tarkoittaa toveria tai kumppania.
Marxilaisessa teoriassa sosialismi on kapitalismin jälkeinen yhteiskunnan kehitysaste, joka edeltää kommunismia.
Sosialismin pääsuuntauksia ovat olleet muun muassa:
- vallankumouksellinen marxismi (kommunismi, pyrkimys sosialismiin vallankumousten kautta)
- sosialidemokratia (pyrkimys sosialismiin vähittäisten, laillisten, kapitalismin sisäisten uudistusten kautta)
- sosialistinen anarkismi tai anarkososialismi (antiautoritaarinen sosialismi, ei hyväksy vallankumouksellisellekaan liikkeelle johtoa).
- kansallissosialismi (natsismi, joka on ottanut sosialismista vaikutteita retoriikkaansa) (kiistelty näkemys, kansallissosialismia pidetään myös konservatiivisen nationalismin jälkeläisenä).
Toisen näkemyksen mukaan sosialismi jakautuu olennaisesti vain kahteen pääsuuntaan:
- valtiososialismiin ja
- anarkistiseen sosialismiin
>>Bernstein pysyttäytyi kuitenkin itsekin viime kädessä kautskylaisessa marxismissa, jossa parlamentaariseen toimintaan sitoutumisesta huolimatta oli tulevaisuudessa vallankumous.
kun kapitalismi on saamassa pysyväisen otteen kaikessa.
Demariuden syvin olemus on olla itselleenkin epärehellinen aina ja kaikesta mariseva yhteiskunnan luuseri.
Tismalleen! Voiko sen täsmällisemmin ilmaista, kuin työmies sen kirjoitti.