Kaksikielisyyden kustannuksista ei ole ennen juuri saatu lukuja.
Närpiön kaupungin pöytäkirjassa on nyt kerrottu, mikä on kaksikielisen kuntalaisen hinta. Se on 268 euroa per nuppi.
Valtio maksaa kunnille enemmän ruotsinkielisistä kuin suomenkielisistä eli ruotsinkielisiin menee enemmän rahaa. Suomenkielisistä valtio maksaa kunnille vähemmän.
Ruotsinkielisyys ei siis ole rikkaus vaan se lisää kuluja.
Tekstiä Närpiön kaupungin pöytäkirjasta:
Käännös omani
"Seuraukset kaksikielisyysstatuksesta Närpiön kaupungille
Uuden systeemin mukaan maksetaan valtionosuuksia kaksikieliselle kunnalle siten, että perushinta on 268 euroa per asukas v. 2014 kustannustasolla.
Perushinnasta maksetaan 7 % kunnan koko asukasmäärän mukaan ja 93 % kunnan ruotsinkielisten määrän mukaan..."
Protokolla perustelee, mihin rahaa tarvitaan:
"..Jo nyt (Närpiössä)ruotsinkielinen koulumateriaali on kalliimpaa kuin suomenkielinen, ylimääräistä suomenopetusta on ja monessa paikassa palvellaan suomeksi ja on käännöskustannuksia. .."
Kaksikielisyyden edellyttämät kyltit saavat erityismaininnan:
"Siirryttäessä kaksikielisyyteen tulisi kyltitys maksamaan n. 200.000 euroa lisäkustannuksena, joka olisi siis kertakustannus. "
(Jos/kun kyltit tuhottaisiin, ei niitä ilmeisesti enää korjattaisi, olihan kyseessä "kertakustannus".
Edelleen:
"Kääntäminen lisääntyisi, tarvitsisi palkata kääntäjä tai ostaa käännöstyö. "
Päytäkirjassa todetaan, että:
"Vuosittaisten kulujen lasketaan nousevan n. 100.000 euroa, jos Närpiöstä tulee kaksikielinen kaupunki."
Mutta rahaa tulisi siis enemmän:
"Nettotulot tulisivat siinä tapauksessa olemaan n. 2 miljoonaa euroa per vuosi, jonka laskettu vaikutus kunnallisveroon tulisi olemaan 1,5 %. Siirtymäkausi kuitenkin vaikuttaa siihen, milloin tuo nettovaikutus toteutuisi."
Eli Närpiön kaupunki "nettoaisi" n. 2. miljoonaan euroa, jos alkaisi kaksikieliseksi!
(2 milj. euroa tulisi valtion budjetista, eli suomalaisten verorahoista.)
Valtionosuuksia ei siis suinkaan käytettäisi suomenkielisten hyväksi (muutoin kuin kyltit ja "jo olemassaoleva palvelu" ja "ehkä lisää käännöksiä".
Ei, 2 miljoonaa jäisi kunnan yleisiin tarpeisiin, eli ruotsinkielisten hyväksi.Onhan kaupunki edelleen täysin ruotisnkielinen ja melkein kaikki valtuutetut rkp-läisiä.
Suomenkielistä koulua ei Närpiö aio rahoilla perustaa, koska nykyinen systeemi kuulemma toimii vallan hyvin. Että suomenkielisille ostetaan koulupalvelut naapurikunnista.
Sitten seuraa se asia, josta Halla-ahokin kirjoitti, eli että koko maan kunnat on tarkoitus vähitellen kuntaliitoksilla, alkaen rannikosta, muttaa kaksikielisiksi. Koska kun vapaaehtoisesti kaksikieliseksi alkanut kunta liitetään suomenkieliseen kuntaan, tulee uudesta suurkunnasta ikuisiksi ajoiksi kaksikielinen.
Ja tämän vuoksi Henriksson, Haglund ym. Rkp on ihan hiljaa:
"Myös ajatellen koko maata, on kuntien kielellisellä jaolla merkitystä siihen, miten kielelliset oikeudet turvataan."
("Även med tanke på hela landet har kommunernas språpkliga indelning betydelse för hur de språkliga rättigheterna tillgodoses.")
Närpiön kaupungin pöytäkirjassa on nyt kerrottu, mikä on kaksikielisen kuntalaisen hinta. Se on 268 euroa per nuppi.
Valtio maksaa kunnille enemmän ruotsinkielisistä kuin suomenkielisistä eli ruotsinkielisiin menee enemmän rahaa. Suomenkielisistä valtio maksaa kunnille vähemmän.
Ruotsinkielisyys ei siis ole rikkaus vaan se lisää kuluja.
Tekstiä Närpiön kaupungin pöytäkirjasta:
Käännös omani
"Seuraukset kaksikielisyysstatuksesta Närpiön kaupungille
Uuden systeemin mukaan maksetaan valtionosuuksia kaksikieliselle kunnalle siten, että perushinta on 268 euroa per asukas v. 2014 kustannustasolla.
Perushinnasta maksetaan 7 % kunnan koko asukasmäärän mukaan ja 93 % kunnan ruotsinkielisten määrän mukaan..."
Protokolla perustelee, mihin rahaa tarvitaan:
"..Jo nyt (Närpiössä)ruotsinkielinen koulumateriaali on kalliimpaa kuin suomenkielinen, ylimääräistä suomenopetusta on ja monessa paikassa palvellaan suomeksi ja on käännöskustannuksia. .."
Kaksikielisyyden edellyttämät kyltit saavat erityismaininnan:
"Siirryttäessä kaksikielisyyteen tulisi kyltitys maksamaan n. 200.000 euroa lisäkustannuksena, joka olisi siis kertakustannus. "
(Jos/kun kyltit tuhottaisiin, ei niitä ilmeisesti enää korjattaisi, olihan kyseessä "kertakustannus".
Edelleen:
"Kääntäminen lisääntyisi, tarvitsisi palkata kääntäjä tai ostaa käännöstyö. "
Päytäkirjassa todetaan, että:
"Vuosittaisten kulujen lasketaan nousevan n. 100.000 euroa, jos Närpiöstä tulee kaksikielinen kaupunki."
Mutta rahaa tulisi siis enemmän:
"Nettotulot tulisivat siinä tapauksessa olemaan n. 2 miljoonaa euroa per vuosi, jonka laskettu vaikutus kunnallisveroon tulisi olemaan 1,5 %. Siirtymäkausi kuitenkin vaikuttaa siihen, milloin tuo nettovaikutus toteutuisi."
Eli Närpiön kaupunki "nettoaisi" n. 2. miljoonaan euroa, jos alkaisi kaksikieliseksi!
(2 milj. euroa tulisi valtion budjetista, eli suomalaisten verorahoista.)
Valtionosuuksia ei siis suinkaan käytettäisi suomenkielisten hyväksi (muutoin kuin kyltit ja "jo olemassaoleva palvelu" ja "ehkä lisää käännöksiä".
Ei, 2 miljoonaa jäisi kunnan yleisiin tarpeisiin, eli ruotsinkielisten hyväksi.Onhan kaupunki edelleen täysin ruotisnkielinen ja melkein kaikki valtuutetut rkp-läisiä.
Suomenkielistä koulua ei Närpiö aio rahoilla perustaa, koska nykyinen systeemi kuulemma toimii vallan hyvin. Että suomenkielisille ostetaan koulupalvelut naapurikunnista.
Sitten seuraa se asia, josta Halla-ahokin kirjoitti, eli että koko maan kunnat on tarkoitus vähitellen kuntaliitoksilla, alkaen rannikosta, muttaa kaksikielisiksi. Koska kun vapaaehtoisesti kaksikieliseksi alkanut kunta liitetään suomenkieliseen kuntaan, tulee uudesta suurkunnasta ikuisiksi ajoiksi kaksikielinen.
Ja tämän vuoksi Henriksson, Haglund ym. Rkp on ihan hiljaa:
"Myös ajatellen koko maata, on kuntien kielellisellä jaolla merkitystä siihen, miten kielelliset oikeudet turvataan."
("Även med tanke på hela landet har kommunernas språpkliga indelning betydelse för hur de språkliga rättigheterna tillgodoses.")
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaameinta on, että tämä systeemi, että ruotsinkielisistä on maksettu enemmän kuin suomenkielisistä, on ollut voimassa...siis aina?.. ja vasta nyt Närpiöltä edellytetään jotain reaktiota myös suomenkielisiä kohtaan, vastineena rahasta.
On aivan oikein, että Närpiön 12 separatistia ovat tehneet valitukset hallinto-oikeudelle ja vaatineet selitystä tästä rahansiirtopolitiikasta. Lopulta ehkä selviäisi, miten kalliiksi ruotsinkielisyys Suomess oikein tuleekaan.
Ruotsissahan Göran Persson sanoi, että Ruotsilla ei koskaan olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen.
Mutta Suomessa on näköjään varaa, eikä mitään lasketa, vaikka Kela vie lääkekorvauksia, ja kaikkinainen rahapula on joka sektorilla.
Närpiö "NETTOAA" 2 miljoonaa euroa, lukee pöytäkirjassa, jotka se voi käyttää aivan mihin vaan. Raha ei ole korvamerkitty kaksikielisyyden ksutannuksiin, ei, vaan sitä voidaan käyttää mihin vain, mihin Rkp-läinen valtuusto haluaa.
Paljonko maksaa ruotsinkielenopettaja/koulu vuodessa?
Paljonko maksaa verorahoja ruåtsinkielinen materiaali, lomakkeet jne ?
Niin, tuo 268 euroa on vain murto-osa koko maan kustannuksista.
Persson oli oikeassa, ei valtiolla yleensä ole varaa Suomen kaltaiseen kielipelleilyyn. Siksi Ruotsiksin on yksikielinen.
Lisäksi on monia kerrannaisvaikutuksia, kuten se, että suomenkieliset on yli 40 vuotta pidetty pakkoruotsin panttivankeina.
Kaikkein suurin kysymys on se, että mitä maksaa kielitaidottomaksi jäänyt suomenkielinen pakkoruotsin ansiosta?
Pellon kunnan päättäjien ehdotus lahjoa riihikuivalla rahalla asukkaitaan rekisteröitymään ruotsinkielisiksi paljasti lopullisesti kielipelleilymme järjettömyyden.
Hanke lopetettiin yhtäkkiä hiljaisesti, mikä viittaa noottiin ylemmiltä tahoilta. Mutta jo itse ehdotus paljasti kielisysteemimme mädännäisyyden!