Vähemmillä lääkkeillä?

Ystäväni on saanut ensin diagnoosin ei elimellimen psyykkonen häiriö, myöhemmin eriytymätön skitsofrenia. Hän syö 7 tablettia päivässä erilaisia lääkkeitä. Löytyykö kokemuksia hyvistä psykiatreista ja onnistumisista vähentää lääkitystä. EIkö ole muuta mahdollisuutta selvitä kuin turruttaa itsensä lääkkeillä?
10247
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Kiinnostaa minuakin tietää,miten jotkut ovat onnistuneet vähentämään neuroleptejä, ja myös lopettamaan niiden käytön. Varsinkin, jos he ovat käyttäneet niitä pitkään.

Äänestä
  • Amerikassa on sekä vähennetty että kokonaan lopetettu hyvin tuloksin:
    olutason aivosaurauksia. Näiden diagnoosien alla on paljon erilaisia ja eri tavoilla oireilevia ihmisiä. Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

    http://psychrights.org/research/digest/nlps/OutcomeFactors.pdf
    https://www.pubmed.com/pubmed/23512950
    http://www.madinamerica.com/wp-content/uploads/2012/05/Harrow.pdf
    http://www.madinamerica.com/2013/09/behind-amazing-victory-mental-health-activists-robert-whitaker/

    Jne. Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä. Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.

    Madinamerican sivuilla on muitakin kirjoituksia, jotka osoittavat, että neuroleptit ja masennuslääkkeet altistavat itsemurhalle yms.

    Äänestä

  • Madinamerica kirjoitti:

    Amerikassa on sekä vähennetty että kokonaan lopetettu hyvin tuloksin:
    olutason aivosaurauksia. Näiden diagnoosien alla on paljon erilaisia ja eri tavoilla oireilevia ihmisiä. Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

    http://psychrights.org/research/digest/nlps/OutcomeFactors.pdf
    https://www.pubmed.com/pubmed/23512950
    http://www.madinamerica.com/wp-content/uploads/2012/05/Harrow.pdf
    http://www.madinamerica.com/2013/09/behind-amazing-victory-mental-health-activists-robert-whitaker/

    Jne. Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä. Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.

    Madinamerican sivuilla on muitakin kirjoituksia, jotka osoittavat, että neuroleptit ja masennuslääkkeet altistavat itsemurhalle yms.

    kauaa mennyt...

    Äänestä

  • Mä lopetin Ketipinorin 4 vuoden jälkeen, koska lihoin siitä niin paljon (yli 30kg/4v). Unen sain sillä hyvinja vähän lievitti ahdistustakin, mutta tuli aivan järjetön ahmimishimo. Ja tästä lihavuudesta tietysti masennuin vaan lisää. Vieroitusoireita ei tullut minkäänlaisia, vaikka lopetin "seinään". Unta en nyt saa millään ja lääkärit ei suostu oikein mitään muuta määräämään kun tota ketiapiinia mieliala/masennuslääkkeiden ohella.

    Äänestä

ketipinoria pitäisi syödä

Äänestä

foorumilta kysyt niin kohta 5-10 psykiatrisen taustan omaavaa psykiatrian vastustajaa hyppää hokemaan kuinka kaikkien neuroleptien käyttö pitää ehdottomasti lopettaa pysyvän aivovaurion pelossa.

Ja lääkehoidon vastineeksi ehdottavat keskusteluhoitoa. Se parantaan kaiken, koska ei psykoosi ole sairaus.

Äänestä
  • Ei se olekaan sairaus vaan ylikuormittuneen mielen häiriötila.

    Äänestä

  • Luulen näin kirjoitti:

    Ei se olekaan sairaus vaan ylikuormittuneen mielen häiriötila.

    Niin, ylikuormittuneeseen voi myös tavallaan keho olla yleisesti ylikuormittunut sosiaalisen, kehollisen, psyykkisen ja niin edelleen kroonisen stressin, unenpuutteen, kiusaamisen, huonon ravinnon ja niin edelleen vuoksi tai niiden avittamana. Tietysti siinä usein on myös kehollinen puoli, esimerkiksi stressihormonit ovat jyllänneet pitkään, kehossa tai jopa on jatkuva tulehdusta vastaava tila ja niin edelleen. Se riippuu tarkemmasta määrittelystä, onko tuollaisessa kyse sairaudesta vai ei.

    Kyse ei tuollaisissa tapauksissa ole mielestäni "solutason aivoja rapistavasta geneettisestä sairaudesta", kuten monet psykiatrit yrittävät väittää. Monella mielenterveysongelmaisella, oli heidät diagnosoitu sitten masentuneeksi, kaksisuuntaiseksi tai skitsofreenikoksi, on varmasti usein stressihormonit sun muut miten sattuu. Ei ole kuitenkaan yhtään mitään kunnollisia todisteita, että esimerkiksi kaksisuuntainen tai skitsofrenia ovat jotain erillisiä geneettisiä sairauksia (vrt. Downin syndrooma). Noiden nimikkeiden alle sijoitetaan monenlaisia ihmisiä.

    Varmasti sillä on erilaisia geneettisiä tai epigeneettisiä tekijöitä, että ketkä tulevat diagnosoiduksi esimerkiksi skitsofreenikoiksi todennäköisemmin kuin muut. Esimerkiksi jos ihmisellä on noistakin syistä jostain syystä huonommin toimiva immuunijärjestelmä, niin hän voi myöhemmin saada todennäköisemmin jonkun tuollaisen psykiatrisen diagnoosin. Veikkaan, että jos tuollaisia geneettisiä tai epigeneettisiä tekijöitä on, niin usein yksi sellainen tekijä voi esimerkiksi lisätä todennäköisyyttä sille, että myöhemmin tulee diagnosoiduksi jollain psykiatrisella diagnoosilla, oli se sitten ADHD, kaksisuuntainen tai skitsofrenia.

    Äänestä

  • Ehdottaisitko sinä sitten tälle aloittajalle, että tämän päivittäisen lääkekoktailin lisäksi pitäisi syödä lisäksi vielä jotain erittäin tehokasta "parantavaa" lääkettä? Todennäköisesti tuo lääkekoktailin tarkoituksena on osin vähentää sivuvaikutuksia, joita toiset lääkkeet aiheuttavat. Niiden ansiosta todennäköisesti potilas ei tule koskaan enää työkykyiseksi, lihoo viisikymmentä kiloa, sairastuu diabetekseen ja kuolee ennen aikojaan sydän -ja verisuonitautiin taikka itsemurhaan, mutta ei se mitään, kunhan lääkitys on kunnossa ja lääkeyhtiöt rikastuvat. Masennuslääkettä masennukseen, neuroleptejä harhoihin, rauhoittavaa ahdistukseen, nukahtamislääkettä uniongelmiin...kuka sitä nyt keskusteluapua tosiaan enää tarvitsee, kun omaa tällaisen massiivisen lääkeriippuvuuden. Alkuperäinen "sairaus" totta vieköön on tiessään, taikka ainakin unohtunut näiden uusien elämän haasteiden alle.

    Äänestä

Ystävääsi on kusetettu. Ei välttämättä kannata etsiä osaavia psykiatreja, koska ne ovat harvinaisia kuin arpavoitot. Pyri löytämään joku ehkä terveyskeskuslääkäri tai kysellä jostain psykologeilta tai psykoterapeuteilta, josko siellä olisi tiedossa joku joka haluaa ja osaisi aidosti auttaa. Tällä hetkellä paras osaaminen löytyy vertaistukiformueilta, jotka ovat käytännössä kaikki kansainvälisiä ja siksi englanniksi.
http://www.youtube.com/watch?v=rX2iO1-oqeU

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Silmukka4 kirjoitti:

Ystäväni on saanut ensin diagnoosin ei elimellimen psyykkonen häiriö, myöhemmin eriytymätön skitsofrenia. Hän syö 7 tablettia päivässä erilaisia lääkkeitä. Löytyykö kokemuksia hyvistä psykiatreista ja onnistumisista vähentää lääkitystä. EIkö ole muuta mahdollisuutta selvitä kuin turruttaa itsensä lääkkeillä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu