Uusimmassa Luonto-lehdessä (9/2014) on erinomainen pitkä juttu Iijoesta, sen historiasta ja nykyisyydestä. Joki oli aikoinaan antoisimpia kalajokiamme, lohijokena jopa antoisampi kuin myös hyvänä lohijokena tunnettu Oulujoki. Iijosta vielä 1950-luvulla vedettiin saavitolkulla lohta ja vaellussiikaa. Jutussa on kuva lohien punnituksesta Iin Wanhassa-Haminassa; kuvassa on makasiinivaa´alla pino valtavan suuria lohia.
Mutta ei enää aikoihin ole noussut lohi eikä juuri siikakaan Iijokeen. Mikä ne sieltä vei? Tietysti joen valjastaminen vesivoiman tuottoon. 1960-luvulla jokeen rakennettiin neljä voimalaitosta, Pahkakoski, Haapakoski, Kierikki ja Maalismaa ja vielä 1971 niistä alin ja suurin, Raasakka. Vaikka patojen yhteyteen on rakennettu lohiportaita, ei lohi niitä suostu nousemaan.
Sama kohtalo on ollut Oulujoella, aikanaan Euroopan tuottoisimmalla lohijoella, Kemijoella, ja eräillä muillakin joillamme. Tornionjoen on pelastanut sen sijainti rajajokena Ruotsin rajalla ja Tenojoen pelastus on ollut joen sijainti Norjan rajalla, ja jokihan on suupuolestaan kokonaan Norjan puolella. Jos nuo joet olisivat kokonaan Suomen puolella, kuultavasti nekin olisi jo valjastettu. Kauheaa ajatella jokien nykyiset virkistys- ja turismiarvot huomioon ottaen!
Minä kuitenkin pitäydyn nyt vain Iijokeen, jota koskee tuo Luonto-lehden juttu. Joki on minulle läheinen, kun vietin 1980-1990 luvuilla osan kesistäni Iijoen suulla vaimoni vanhempien peruina koko suvun käytössä olleessa huvilassa. Appivanhemmiltani ja paikallisilta vanhemmilta ihmisiltä kuulin tuolloin kertomuksia entisistä, mahtavista kalasaaliista. Talojen rengit palvelussopimusta tehdessään olivat vaatineet, että lohta ei saa olla pääateriana useammin kuin kolmena päivänä viikossa.
Suomen ensimmäisenä ympäristöministerinä ollut Matti Ahde sai aikaan v. 1987 voimaantulleen koskiensuojelulain, joka pelasti Iijoen enemmältä valjastamiselta ja samalla 53 muuta suojeltavaksi esitettyä kohdetta, käytännössä kaikki suuret vapaat virtavedet. Jutussa kerrotaan Ahdetta arvostettavan edelleen Iijoella. Kiitosta saa jutussa myös sdp, joka yksimielisesti oli lain puolesta ja jolla todetaan silloin olleen suunnattoman vallan, jolla runnoi lain läpi. Vähemmän kiitosta saa kepu, jonka kerrotaan raivoisasti vastustaneen lakia, olleen ainoana puolueena yksimielisesti sitä vastaan.
Lehtijutussa on hienoja kuvia Iijoen maisemista alueilta, joille piti rakentaa se Kollajan allas, jolle vesiä varastoimalla olisi olemassa olevista voimalaitoksista saatu enemmän tehoja ja tuottoa. Se allas olisi pilannut lopullisesti Iijoen luontoarvot. Kepustahan on edelleen pullahdellut näkemyksiä, että kertaalleen tyrmätty Kollajan allas pitäisi sittenkin rakentaa.
Jutussa haastateltu Matti Ahde sanoo: ”Suomi ei tarvitse lisää vesivoimaa. Se vaihe on ohitettu. Muut arvot ovat tärkeämpiä kuin virtaavan veden arvo sähkönlähteenä. Suojelun kannalta keskeiset arvot ovat paljon suuremmat taloudellisestikin kuin vesivoiman rakentaminen. Siis kalataloudelliset arvot, matkailu, virkistys. Kollajan altaan tarina on loppuun käsitelty”.
Mutta miksi kepu ei ota uskoakseen, että Kollajan altaan tarina olisi loppuun käsitelty? Tuolla tavalla kepu leimautuu luontovihamieliseksi. Onko se sellainen? ”Niin on, jos siltä näyttää”, sanoi Kekkonen, joten täytyy uskoa näkemäänsä. Näkemystä tukevat myös monet muut kepun energiapoliittiset mielipiteet, mm. turvetta energialähteenä koskevat, kuten maatalouden päästöjen vähättelykin.
Valitettavasti nyt kokoomuslainen nuori ympäristöministerimme Sanni Grahn-Laasonen keskeytti pitkään vireillä olleen soidensuojeluohjelman pyrkimyksenään selvittää vapaaehtoisen suojelun painottamisen mahdollisuutta. Ei se tule tuottamaan tulosta. Pitäisikö minun luonnon ystävänä alkaa kallistua vihreiden kannattajaksi? Voisi olla ihan jännää, kun sellainen en ole vielä koskaan ollut;))
Onko keskusta luontovihamielinen?
100
1510
Vastaukset
Palstalla kirjoittelee tunnetusti vakituinen "vesivoimainssikin", jolta saanet kitkerän vastauksen, mutta jospa nyt itsekin yrittäisin vastata niin, että esitän asiasta arvauksen keskustan näkemyksistä, enkä esitä omaani.
Jos nimittäin oikein kuulin, Juha Sipilä sanoi muutama päivä sitten, että keskustan mielestä vesivoiman lisärakentaminen ei ole poissuljettua jo rakennetuissa joissa edellytyksellä, että jokiin rakennetaan kalaportaat. Lähtökohtana tuossa tietenkin on, että aikoinaan rakennettujen luonnonkalakannat menetettiin suurimmalta osin jo aikanaan, joten lisärakentaminen ei tilannetta huononna ja kalareiteillä mahdollistetaan istutettujen kalakantojen lisääntymismahdollisuudet.
Sipilän kommentti ei kuitenkaan koskenut Kollajaa, eikä muidenkaan koskien tai altaiden osalta kepussa ole tehty virallista linjanmuutosta, vaan kysymys on, kuten itsekin toteat, yksittäisten mielipiteiden "pullahtelusta". Vaikea on uskoa, että Kollaja edes olisi ensimmäisenä rakentamislistalla.
Sanni Grahn-Laasosen ajatus siitä, että soidensuojeluun pyritään sopimalla suojelukohteista ensisijaisesti sopimalla, eikä nyrkit pystyssä ja uhkailemalla, on erinomainen. Maanomistajathan ovat tarjonneet soita ja metsäkohteita suojeluun omasta aloitteestaan niin paljon, etteivät valtion määrärahat siltä momentilta ole kaikkiin kohteisiin riittäneetkään.
Toisaalta vapaaehtoinen suojelu tulee kuitenkin valtiolle pakkosuojelua paljon edullisemmaksi, koska valtion ei siinä tarvitse lunastaa maapohjia, eikä itse suojeluntarkoituksen kannalta toissijaisia alueita, kun soidensuojelussa soiden välissä olevia kangasmaita itselleen. Maapohja jää vapaaehtoisessa suojelussa maanomistajalle, mutta sovituin käyttörajoituksin.
Joku väitti, ettei soidensuojelu osallistu vapaaehtoisesti, elleivät maanomistajat lähde siihen sataprosenttisesti mukaan. Varmasti onnistuu, sillä suojeluun suostumaton ei voi vetää kuivatusojia niiden maiden läpi, jotka ovat mukana vapaaehtoissuojelussa. Ei ole mitään järkeä ojittaa vain oma suokappale. Sitä paitsi pakkolunastuspykälää voidaan soveltaa niihin maanomistajiin, jotka eivät vapaaehtoisesti suopohjiaan rauhoita.Vesivoimainssin kirjoittelu - eli juttujen muualta kopiointi ja omiin nimiin laittaminen - on tainnut loppua palstalla. Ainakin inssi-nikki lienee suljettu, samoin ilmeisesti saman käyttämä resmaj-nikki.
Ei Sipilältä eikä kepun johtavilta poliitikoilta muiltakaan tule noita vesivoiman lisärakentamista vaativia mielipiteitä niinkään kuin kuntien kepupoliitikoilta ja yksittäisiltä kepun kannattajilta. Ei luulisi tulevan ainakaan Kimmo Tiilikaiselta, kun tuo koulutukseltaan metsänhoitaja profiloitui nuorempana kai pikemmin luonnonsuojelijaksi, ja vihreiden listoilta hän ensi kertaa pyrki eduskuntaankin. Mutta ei noissa Sipilänkään mielipiteissä Kollajaakaan ole täysin tyrmätty.
Saatat olla oikeassa Sanni Grahn-Laasosen esityksen suhteen, tämän mielelläni tunnustan hieman helpottuneena.- Älä luule, tiedä!
kapi-vaari kirjoitti:
Vesivoimainssin kirjoittelu - eli juttujen muualta kopiointi ja omiin nimiin laittaminen - on tainnut loppua palstalla. Ainakin inssi-nikki lienee suljettu, samoin ilmeisesti saman käyttämä resmaj-nikki.
Ei Sipilältä eikä kepun johtavilta poliitikoilta muiltakaan tule noita vesivoiman lisärakentamista vaativia mielipiteitä niinkään kuin kuntien kepupoliitikoilta ja yksittäisiltä kepun kannattajilta. Ei luulisi tulevan ainakaan Kimmo Tiilikaiselta, kun tuo koulutukseltaan metsänhoitaja profiloitui nuorempana kai pikemmin luonnonsuojelijaksi, ja vihreiden listoilta hän ensi kertaa pyrki eduskuntaankin. Mutta ei noissa Sipilänkään mielipiteissä Kollajaakaan ole täysin tyrmätty.
Saatat olla oikeassa Sanni Grahn-Laasosen esityksen suhteen, tämän mielelläni tunnustan hieman helpottuneena.Pitää tietää, ei riitä jos jotain luulee.
Menit luulotasolle tuossa jonka lainasin tähän.
"luulo ei ole tiedon väärti".
Huomataan, ettet sitten tiedäkkään asoita oikein.
Kuin monet alueesi vihreät, rääkyä vain pitää vaikkei asioita ole oikeaa tietoa.
"Vesivoimainssin kirjoittelu - eli juttujen muualta kopiointi ja omiin nimiin laittaminen - on tainnut loppua palstalla. Ainakin inssi-nikki lienee suljettu, samoin ilmeisesti saman käyttämä resmaj-nikki"
-koitat näin ohittaa osaamattomuutesi.
Kun kaikki kuitenkin pelaa ja toimii tekniikassa. Ilma sähköäkään emme pärjää.
Nämä kaikki osataan jo laskea etukäteenkin, mitä tulee energiaa, esim. näistä Vuotos/Kollaja/Sierilä/Kymijoki ym vesivoima rakentamisista.
Edelleen kysyn iitse asiaa, jona aloituksessa toit...
Paljonko öljyä säästyisi näillä vesivoiman rakentamisilla?
Siitä saisi jonkun kuvan asiaan osaamatonkin.
Kun me ei puhumalla saada sähköä lisää.
Olis edes se omavaraisuus tarpeen. Joka nyt vajaa n. 20 - 25 % - Hiilellä>vesisähköä?
Keskustan linja on se että vesivoimaa voidaan lisätä. ollen enneminkin ja tulee olemaan. Sipilä vain kameralle heitti, että pitää kalaportaatkin uusin voimaloihin.
"Sipilän kommentti ei kuitenkaan koskenut Kollajaa, eikä muidenkaan koskien tai altaiden osalta kepussa ole tehty virallista linjanmuutosta, vaan kysymys on, kuten itsekin toteat, yksittäisten mielipiteiden "pullahtelusta". Vaikea on uskoa, että Kollaja edes olisi ensimmäisenä rakentamislistalla."
>tuo ei pidä paikkansa, itse sen keksit nyt.
Huono vesivoimaa tehdä lisäöä jos ei noitakin rakenneta.
Aika hölmöö.
Mistä sitä vesivoimaa sitten otetaan lisää? Hiilestäkö? Hiilellä>vesisähköä? kirjoitti:
Keskustan linja on se että vesivoimaa voidaan lisätä. ollen enneminkin ja tulee olemaan. Sipilä vain kameralle heitti, että pitää kalaportaatkin uusin voimaloihin.
"Sipilän kommentti ei kuitenkaan koskenut Kollajaa, eikä muidenkaan koskien tai altaiden osalta kepussa ole tehty virallista linjanmuutosta, vaan kysymys on, kuten itsekin toteat, yksittäisten mielipiteiden "pullahtelusta". Vaikea on uskoa, että Kollaja edes olisi ensimmäisenä rakentamislistalla."
>tuo ei pidä paikkansa, itse sen keksit nyt.
Huono vesivoimaa tehdä lisäöä jos ei noitakin rakenneta.
Aika hölmöö.
Mistä sitä vesivoimaa sitten otetaan lisää? Hiilestäkö?En tunne Suomen vesivoimalarakentamisen mahdollisuuksia valtakunnallisesti niin hyvin, että voisin vastata, mitkä kohteet voisivat tulla kysymykseen. Mutta etpä näytä tuntevan sinäkään, kun ainoastaan Kollajan ja Vuotoksen altaita pidät täällä esillä aivan kuin Suomessa ei muita jokia olisikaan kuin Iijoki ja Kemijoki.
En kylläkään usko, että seuraava hallitus ottaa esille vesivoiman lisäämisen, ainakaan mikäli Pyhäjoen ydinvoimalan rakennusaikataulu selkeytyy. Pienvoimaloista nyt satsataan tuulivoimaloihin, oli niissä järkeä tai ei.
Väitteesi että Sipilä olisi heittänyt kalaportaat vain kameroille on sinun päähänpistosi. Kalaportaita rakennetaan koko ajan vanhoihin minimaalisen pieniinkin vesivoimaloihin, joihin ne aikoinaan jätettiin rakentamatta.- Ilmainen energia
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
En tunne Suomen vesivoimalarakentamisen mahdollisuuksia valtakunnallisesti niin hyvin, että voisin vastata, mitkä kohteet voisivat tulla kysymykseen. Mutta etpä näytä tuntevan sinäkään, kun ainoastaan Kollajan ja Vuotoksen altaita pidät täällä esillä aivan kuin Suomessa ei muita jokia olisikaan kuin Iijoki ja Kemijoki.
En kylläkään usko, että seuraava hallitus ottaa esille vesivoiman lisäämisen, ainakaan mikäli Pyhäjoen ydinvoimalan rakennusaikataulu selkeytyy. Pienvoimaloista nyt satsataan tuulivoimaloihin, oli niissä järkeä tai ei.
Väitteesi että Sipilä olisi heittänyt kalaportaat vain kameroille on sinun päähänpistosi. Kalaportaita rakennetaan koko ajan vanhoihin minimaalisen pieniinkin vesivoimaloihin, joihin ne aikoinaan jätettiin rakentamatta.Kymijoesta olen mainninnut.
Kymi, -ii, -ja kemijoki.
Siinä suurimmat.
Sitten pieniä vesivoimaloita rakennetaan myös.
Kemijoki tullenee esille ensimmäisenä kohapuoliin.
Suunnitelmat jo kemi ja iijokeen valmiina. Jotka jo hylättiinkin.
ps mistä tiedät etten minä tiedä?
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva, päästötön ja helpoiten säädettävä sähköntuotantomuoto.
Myös tulvahaitat voidaan paikoin eliminoida.
Vesivoima on todellista uusiutuvaa energiaa.
Joessa virtaava vesi juoksutetaan turbiinin lävitse, jolloin turbiinin pyörittämä generaattori jauhaa meille puhdasta ja halpaa sähköä. Vesistöistä haihtuva vesi sataa aikanaan taas yläjuoksulle, joten vesi ei "koskaan" lopu.
Vesivoima on hyvää säätövoimaa, kun varastoimme vettä voimalaitoksen yläpuolelle altaaseen. Kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin vähennetään juoksutusta turbiinin lävitse ja annetaan vedenpinnan nousta ja päinvastoin, kun sähköä tarvitaan enemmän, niin juoksutetaan vettä enemmän ja annetaan pinnan laskea. Veden pinnan ei voida kuitenkaan antaa vaihdella kovin paljon ilman, että siitä tulee haittaa esimerkiksi ranta-asukkaille. Pinnan vaihtelulle on asetettu rajat joita ei saa ylittää.
Suomessa on vielä rakentamatonta vesivoimakapasiteettia, mutta kaikkia jokiamme ei haluta ”muuttaa rahaksi” vaan osa joistamme kannattaa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.
Maamme on pinta-alaltaan huomattavan suuri asukaslukuumme nähden, joten osa pinta-alasta kannattaa käyttää uusien vesialtaiden rakentamiseen, jotta saamme lisää puhdasta ja halpaa vesivoimaa.
https://www.tem.fi/files/18565/Voimaa_vedesta_2007.pdf - Osattu kopioida
Ilmainen energia kirjoitti:
Kymijoesta olen mainninnut.
Kymi, -ii, -ja kemijoki.
Siinä suurimmat.
Sitten pieniä vesivoimaloita rakennetaan myös.
Kemijoki tullenee esille ensimmäisenä kohapuoliin.
Suunnitelmat jo kemi ja iijokeen valmiina. Jotka jo hylättiinkin.
ps mistä tiedät etten minä tiedä?
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva, päästötön ja helpoiten säädettävä sähköntuotantomuoto.
Myös tulvahaitat voidaan paikoin eliminoida.
Vesivoima on todellista uusiutuvaa energiaa.
Joessa virtaava vesi juoksutetaan turbiinin lävitse, jolloin turbiinin pyörittämä generaattori jauhaa meille puhdasta ja halpaa sähköä. Vesistöistä haihtuva vesi sataa aikanaan taas yläjuoksulle, joten vesi ei "koskaan" lopu.
Vesivoima on hyvää säätövoimaa, kun varastoimme vettä voimalaitoksen yläpuolelle altaaseen. Kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin vähennetään juoksutusta turbiinin lävitse ja annetaan vedenpinnan nousta ja päinvastoin, kun sähköä tarvitaan enemmän, niin juoksutetaan vettä enemmän ja annetaan pinnan laskea. Veden pinnan ei voida kuitenkaan antaa vaihdella kovin paljon ilman, että siitä tulee haittaa esimerkiksi ranta-asukkaille. Pinnan vaihtelulle on asetettu rajat joita ei saa ylittää.
Suomessa on vielä rakentamatonta vesivoimakapasiteettia, mutta kaikkia jokiamme ei haluta ”muuttaa rahaksi” vaan osa joistamme kannattaa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.
Maamme on pinta-alaltaan huomattavan suuri asukaslukuumme nähden, joten osa pinta-alasta kannattaa käyttää uusien vesialtaiden rakentamiseen, jotta saamme lisää puhdasta ja halpaa vesivoimaa.
https://www.tem.fi/files/18565/Voimaa_vedesta_2007.pdfOnko inssi taas kopsannut mutta nyt nimimerkillä "ilmainen energia"?
Nuo samat lauseet aivan kirjaimellisesti samoina löytyvät tuolta:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vesivoima.htm
Pääosa on kuitenkin kopsattu tuolta:
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40937-kaukolammosta-ja-maalampopumpuista
Juho (11): "vesivoiman altaat irrottavat elohopeaa ja hukuttavat luonnon, ja padot tuhoavat lohijoet"
Todellisuudessa vesivoiman aiheuttamat ympäristöhaitat ovat minimaalisia. Kalaportaat on keksitty. Kollaja ja Vuotos kannattaa rakentaa:
Vesivoima on todellista uusiutuvaa energiaa ainakin meillä Suomessa.
Joessa virtaava vesi juoksutetaan turbiinin lävitse, jolloin turbiinin pyörittämä generaattori jauhaa meille puhdasta ja halpaa sähköä. Vesistöistä haihtuva vesi sataa aikanaan taas yläjuoksulle, joten vesi ei "koskaan" lopu.
Jos sähkön kulutus olisi tasaista, eli sen tuotantoa ei tarvitsisi säädellä mitenkään, niin vesivoimalasta ei olisi käytännöllisesti katsoen mitään haittaa.
Vesivoima on hyvää säätövoimaa, kun varastoimme vettä voimalaitoksen yläpuolelle altaaseen. Kun sähköä tarvitaan vähemmän, niin vähennetään juoksutusta turbiinin lävitse ja annetaan vedenpinnan nousta ja päinvastoin, kun sähköä tarvitaan enemmän, niin juoksutetaan vettä enemmän ja annetaan pinnan laskea. Veden pinnan ei voida kuitenkaan antaa vaihdella kovin paljon ilman, että siitä tulee haittaa esimerkiksi ranta-asukkaille. Pinnan vaihtelulle on asetettu rajat joita ei saa ylittää.
Suomessa on vielä rakentamatonta vesivoimakapasiteettia, mutta kaikkia jokiamme ei haluta ”muuttaa rahaksi” vaan osa joistamme kannattaa säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.
Maamme on pinta-alaltaan huomattavan suuri asukaslukuumme nähden, joten osa pinta-alasta kannattaa käyttää uusien vesialtaiden rakentamiseen, jotta saamme lisää puhdasta ja halpaa vesivoimaa.
Vesialtaat
Jostakin kummallisesta syystä suunnitellut vesivoimaan oleellisesti liittyvät vesialtaat kuten Vuotos ja Kollaja ovat herättäneet suurta vastustusta ”vihreissä”.
Vesivoimahan on nimenomaan puhdasta ja halpaa, joten sen lisärakentamista tulee suosia - jos nyt ei sitten ole jotakin muita tavoitteita kuin ympäristöystävällinen sähkö.
Olen itse syntyisin Lapista, joten tiedän mainiosti pohjoisessa olevan ”lääniä” vesialtaille, eivätkä ne vesialtaat ole suinkaan haitallisia. Päinvastoin saamme lisää ”järviä”, joissa kalat viihtyvät mainiosti. Altaat, eivätkä myöskään voimalaitokset, eivät ole suinkaan rumia - päinvastoin, hyvin toteutettuna ne ovat kauniita ja jopa hyviä turistikohteita.
Esimerkiksi Iijoen Kollajan vesialtaan (tekojärvi) rakentamisella saataisiin noin 100 MW verran lisää nopeaa säätövoimatehoa. Altaan yhteyteen tuleva voimalaitos itse olisi teholtaan vain noin kolmasosa siitä 100 MW:sta, mutta kun joessa on alapuolella viisi vanhaa vesivoimalaa, jotka myös voivat hyödyntää vesivarastoa, niin hyöty kertautuu.
Valitettavasti ”viherpiipertäjät” vastustavat tätäkin ympäristöystävällistä energiahanketta.
Kalaportaat
Vesivoimalaitoksia vastustetaan jonkin verran myös tekosyyllä, että voimalaitos estää kaloja nousemasta joessa normaalisti.
Kun tietää miten kovissa koskissa kalat nousevat todellisuudessa, niin ei ole vaikeaa ymmärtää, että kalat kyllä kykenevät nousemaan myös voimalaitoksen ohi rakennettuja kalaportaita pitkin - laiskimmat sintit tosin eivät viitsi ponnistella vastavirtaan.
Onko jokaisen sintin vapaa kulkuoikeus joessa tärkeämpi kuin tuottaa sähköä ympäristöystävällisesti?
Vesivoimalaitoksien omistajayhtiöt korvaavat kalojen kulkuhaittaa mm. kalankasvatuksella ja istuttamalla kalanpoikasia vuosittain miljoonia kappaleita. Eiköhän olisi syytä lopettaa puheet vesivoiman haitoista kalastukselle.
Lisärakentaminen
Kuten sanottua nykyiseen tynkä-Suomeen ei voida järkevästi rakentaa kovin paljon lisää vesivoimaa - ehkä karkeasti 400 MW, joka on suuruusluokaltaan saman verran kuin Loviisan ydinvoimalan yhden reaktorin teho.
Sekin puhdas ja halpa energiantuotanto kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön.
Usein unohdetaan kuitenkin, että parhaillaan Venäjän miehittäminä olevilla Suomen alueilla on merkittävä määrä vesivoimaa, jota rosvo nykyisin hyödyntää. Kun Karjala palautuu takaisin oikealle omistajalleen Suomelle, niin saamme samalla takaisin huomattavan määrän vesivoimaa ja rakentamatonta vesivoimakapasiteettia.
Vaihtoehto
Ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan järkevä vaihtoehto vesivoiman lisärakentamiselle on vain ydinvoimaloiden runsas lisärakentaminen - mutta ”viherpiipertäjät” vastustavat tietenkin molempia ympäristöystävällisiä sähköntuotantomuotoja.
Vesivoimaa saamme rakennettua nopeasti, kunhan tehdään asiasta poliittinen päätös. Ydinvoimaa ei valitettavasti voida rakentaa nopeasti, eikä edes tehdä päätöstä nopeasti.
Rakennettakoon sekä vesivoimaa, että ydinvoimaa - mahdollisimman pian, jotta pääsemme ajamaan alas erittäin saastuttavia kivihiiltä, öljyä ja maakaasua polttavia laitoksia.
Pohdin tuossa avaukseni lopussa että olisiko minun alettava kannattaa vihreitä. Ehkäpä kuitenkin on paikallaan se hymiö tuon pohdintani lopussa. Mieluummin sittenkin näen suotavampana ydinvoiman lisäyksen kuin ne valtavat tuulivoimapuistot, jotka tarvittaisiin sen korvaamiseen.
Ydinvoimassa tietysti voi hieman arveluttaa sen melkoinen Venäjä-sidonnaisuus. Kaasun osaltahan päässemme Venäjä-sidonnaisuuttamme vähentämään jos ja uskoakseni kun toteutuvat ne suunnitelmat, joista juuri on uutisoitu Suomen ja Viron pääministerien tapaamisen tuloksena. Hyvä juttu!
Nopeasti on tullut vastauksia, joka kertoo, että palstaa ovat eräät tiiviisti päivystäneet. Siksi ihmetyttää, että niissä paheksutaan minun täällä käymistänikin. Niissä minua kehotetaan painumaan sinne v-alkuiseen paikkaan. No, en minä ennen viikonloppua voi niin tehdä, mutta ehkä silloin, en tosin kokonaan silloinkaan;))- Kerro kapi tiedätkö
Meillä olisi vesivoimassa entrattavaa(lisättävää) 1700 MW edestä.
Puolet tulisi laitteistoitten parannuksina.
mm
Kemijokeen Vuotos-allas ja Sierilän voimala.
Iijokeen tulisi Kollajan-allas voimalaitoksineen.
Kymijoessa myös entrattavaa.
Altaat on sitä varten, että se ainoa tapa johon voidaan sähköä varastoida.
Tähän raskaaseen sarjaan. Akut ja esim kännykät myös ladataan, mutta niissä niin vähän ötyä, ettei riitä tahän sarjaan.
Yksin säätösähköllä otettavissa tarpeisiinsa pienen ydinvoimalan verran ( n. 500 MW).
Sähkö heti käytettävissä minuuteissa. Esim. Kemijoessa (silloin) 10 Vuotos-altaan
alapuolella olevaa voimalaa saa täydennyksen vesivarastoihjnsa, alimmainen voimalakin, joka Väyrysen valtakunnassa, Keminmaassa.
n. pari vrk menee kun Vuotos vesi siinä.
Iijoella Kollaja alue suunnilleen joutomaata. Kuten Vuotos aluekkin.
Ettei suurempia haittoja olisi kelleen. Lähinnä vain henkistä puolta rassaa.
MIKÄ KAPIN TUNTEMUS NÄIHIN?
-alueina ja tekniikkana.
Osaat ainakin kantaa ottaa? Mistä se viisaus.
Kysynkin; paljonko öljyä säästettäisiin Vuotos ja Kollaja, Sierilä rakentamisten
jälkeen ?
Onko kuvaa siitä? esim yksi säiliö-auto perävaunuineen ottaa n. 40 000 litraa.
Montako niitä huristelisi alueilla. Vaikkapa kuukaudessa? Jos varrataa energiaa öljyyn, yksin näistä vesivoimalaitoksista.
1 öljylitra vastaa n. 10 kWh sähkönä.
10 kWh kuluu kun vaikkapa 2000 Watin sähköuuni päällä 5 tuntia, ja termostaatti katkoisi lainkaan.
Vesivoima on saasteetonta. RAkannusaika nostaa maasta, mitä nostaakaan.
Muuten mennään; pilvet vie vedet ylävirtaan, ja siltä tullä körööttelevät turbiinien läpi ihan ilmaiseksi. - Kapi täysin ulalla
Sinä paappa parka ymmärrät luonnosta saman verran kuin sika tuulimyllyistä.
Vesivoimaa on rakennettu aikanaan tyydyttämään teollisuuden energiantarvetta, sekä kasvava yhteiskunnan muita tarpeita. Viime sotien jälkeen Suomen maksettavaksi määrättiin suuret sotakorvaukset. Tästä selvitäkseen Suomen oli käynnistettävä mittava vesivoiman rakentaminen. Rakentaminen aloitettiin Kemijoen suuhun rakennetusta Isohaaran voimalaitoksesta, jatkettiin Oulujoella ja Iijoella.
1950- ja 60-luvuilla jopa 80 % Suomen tarvitsemasta sähköstä tuotettiin vesivoimalla, silloin ei ollut muita taloudellisesti järkeviä vaihtoehtoja sähkön tuotantoon. Sittemminhän lauhde- ja vastapainevoimaloilla on opittu tuottamaan taloudellisestikin järkevällä tavalla sähköä ja lämpöä.
Poliittisesti kaikki puolueet ovat olleet päättämässä ja vaatimassa sähkövoiman lisäämistä. Kun mm. Kymijoen ja Vuoksen suuret kosket olivat jo rakennettu, katse suuntautui luonnollisesti pohjoisen suuriin jokiin. Asevelisosialistit yhdessä Kokoomuksen kanssa olivat yhtälailla rakentamisen puolesta kuin Maalaisliitto/Keskusta.
Mistä muuten sinulle on syntynyt se väärä käsitys, että Vihreät olisivat jotenkin luontoystävällisempiä kuin muut? Vihreiden kannatushan keskittyy kaupunkeihin, sielläkin niiden keskustoihin, joissa eläminen ja asuminen on tutkitustikin kaikista epäekologisinta. Hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin maaseudun asukkaille. Puhumattakaan luontosuhteesta, siis kyvystä ymmärtää luontoa ja pärjätä luonnossa. Vihreitähän ei saa kunnolla edes Nuuksioon kävelemään. Hesarissa oli huvittava juttu Sinnemäen ollessa Vihreiden puheenjohtaja. Lehti oli vienyt hänet sekä joukon muita vihreitä Sipoonkorpeen, ja todentotta melkoista uusavuttomuutta nämä city-pipertäjät osoittivat. - Hiilenmusta Helsinki
Pahiten energiapolitiikassaan Suomessa on tyrinyt Helsinki.
Helsingin sähkön- ja lämmöntuotanto perustuu yksinomaan fossiilisiin polttoaineisiin, maakaasuun ja kivihiileen. Helsinki Energialla on omistuksia ydinvoimaloissa ja ruotsalaisissa vesivoimaloissa, joilla se kaunistelee tilastojaan sen verran, ettei koko totuus paljastuisi. Siis saa tilastoihin 10% muuta kuin fossiilista.
Tuohan on tietysti Keskustan syytä, kuten kaikki paha tässä maailmassa. Eikö vaan Kapi? Sillä pahaahan tuollainen kasvihuonekaasuja lisäävä sähkön- lämmöntuontanto on. Etenkin kun talvipakkasilla joudutaan polttamaan jopa öljyä lämpölaitoksissa kaukolämpöverkon hyytymisen estämiseksi. Sekin on Keskustan syytä. Eikä vaan Kapi? - justiinsa joo
Niinhän se demarius nosti sieltä jälleen päänsä.
Vai oikein Ahdetta aloit kehumaan.
Kehu samalla sen vaaliraha ym. ketkuilut.
Ai että oikein HUVILA on siellä ollut herrankäytössä?
Jos nyt puhuisit kuitenkin mökistä, kun olet aikaisemminkin sen sanonut olleen sellainen vaatimaton.
No kauanhan sinun pitikin lehtiä selailla, että sait kopioitua ja vängättyä väkisin jonkun kepuvihan, ja demariylistyksen.
Itse tuohon asiaan, mitä ilmeisesti muun läyryn ohessa tiedustelet, niin miten edes tuollaista kysyt, että onko Keskusta luontovihamielinen, sillä pitäisihän sinun jo asia ymmärtää siltäkin kantilta, kun olet haukkunut ja ihmetellyt että miksi ihmeessä joku ihminen voi edes asua maaseudulla luonnon keskellä kaukana ei mistään. Ei kai ne vihamielisyyttään luontoa kohtaan sellaisille paikoille jäisi asumaan.
Niin sinullehan riittää, että olisi vain Nuuksio, kun se on lähellä Helsinkiä, ja siksi oikeaa ja aitoa luontoa.
Keskusta on taatusti maamme luonnonläheisin puolue, oli sitten kyse energiasta, kalastuksesta, tai metsästyksestä, tai ihan mistä vaan, mikä luonnon puhtaaseen kiertokulkuun ja jatkumon ylläpitoon liittyy.
Nuo altaat rakennetaan, jos järkeä yhtään on maamme päättäjillä, sillä saadaanhan tuolla teolla maailman puhtainta ja saasteettominta sekä taatusti uusiutuvaa energiaa.
Pitäisi sanoa sinulle kuin naima-aslakka sano, että älä sie poikanen opeta isääs naihmaan.
Eli meinaako demarit nyt hätäpäissään opettaa Keskustalaisille, jo luontoarvojakin?
Kyllä kuule noita jänkiäkin riittää poltettavaksi asti, jos vähänkin on luonnossa liikkunut niin asian kyllä tietää.
Tosin niitä ei ole Helsingissä, että ne koskisi edes mitenkään hesalaisia yleensäkään.
Tuhraavat vaan ryssän kaasun kanssa, ja polttavat kivihiltä, niin sillähän se luonto pelastuu.
Eikös sitä takavuosina vouhkattu, että pitää nostaa kiireesti öljyn hintaa, kun se on just loppumassa, ja tuotakin ainetta kulutetaan nimenomaan eniten siellä missä on muutenkin kaikkein saastuneinta, eli HELSINGISSÄ.
Ei minulla Helsinkiä vastaan mitään ole, mutta jospa hesalaiset opettelis kunnioittamaan muitakin kuin vain itseään. Niin kyllähän aidot alkuperäiset stadilaiset ovat jokseenkin tuossakin asiassa joutuneet sijaiskärsijöiksi nousukkaiden landepaukkujen alkaessa olemaan niin hesalaista/stadilaista, että jostakin katkeruudesta mollaavat jopa omia juuriaankin.
Eikä tee sinunkaan kohdalla poikkeusta, kun olet Rautavaaralta, ja olet sellainen junantuoma. Vai demariusko se tekee ihmisestä pöljän? No onhan niitä tarvittu toki jo pöljiä, jotta demarit on yleensä saaneet edes kannattajia.
Äläkä täältä kyselle ketä sinun pitäisi alkaa kannattamaan, etkö nyt pysty edes sellaista asiaa itse päättämään.
Minä luulen, että sinäkin olet sellainen "luonnonystävä", jotta kun otetaan vaan pelkkä vesikelkka perään, ja lähdetään luontoon, niin sinulle se ensin nälkä tulee.:)))
Kalansaaliista puheenolen, kyllä silloin kun nuo altaat rakennettiin, niin kalaa sai niinpaljon, kuin vain kehtasi pyytää, ja saa vieläkin, vaikka se pelesiika onkin istutettua. Lohtakin saa ihan tarpeeksi, kunhan vain olisi niitä kalastajia, muitakin kuin joku telkkujulkku, joka päästelee jo vammauttaneen kalansa takaisin kitumaan, ja ehkä nälkään kuolemaan. Tuo touhu pitäisi lailla kieltää.- Helsingin herrat
Helsinkiläiset ovat kaikkitietäviä.
Kaikkitietävyyden huippu oli kun yksi VTT:n tutkija sai höynäytettyä yhden Hesarin toimittajan kirjoittamaan, kuinka saunankiukaat, takat ja muut puuta polttavat laitteet pitää sytyttää päältäpäin jottei tulisi hiukaakaan hiukkasia. Siitähän nämä city-vihreät ja muut hiukkasen hiukkaskammoiset saivat aiheen ryhtyä säätämään uusia rajoituksia kiukailla ja takoille. Eihän siellä Helsingin ytimessä jossa niitä hiukkasia hiukkasen enemmän on, edes ole puuta polttavia kiukaita tai toimivia takkoja. Ne hiukasethan siellä on peräisin ihan niistä Helsingin Energian omsta savupiipuista joista hiilenpölly ulos tupruaa, ja niistä busseista jotka kaasuttelevat pitkin katuja. Mutta kiukaiden päästäjä pitää rajoittaa. Haloo... missä logiikka?
Muuten, jokainen klapeja polttanut tietää, että sitä paremmin palaa mitä nopeammin pesän saa täyteen paloon, siis sytyttämällä oikein, ei päältä jollain pikku pikku pilkkeillä jotka kituuttavat siinä puiden päällä.
Nythän yksi kaikkitietävä Helsingin herra keksi senkin, ettei Lörtsyä saa myydä Lärtynä muulla kuin Lappeenrannan torilla. On siinäkin meillä herralal vaativa työ. Aivan yhtä turha kuin oli aikanaan tämä meidän evp esikinta aliupseeri Helsingin herrat kirjoitti:
Helsinkiläiset ovat kaikkitietäviä.
Kaikkitietävyyden huippu oli kun yksi VTT:n tutkija sai höynäytettyä yhden Hesarin toimittajan kirjoittamaan, kuinka saunankiukaat, takat ja muut puuta polttavat laitteet pitää sytyttää päältäpäin jottei tulisi hiukaakaan hiukkasia. Siitähän nämä city-vihreät ja muut hiukkasen hiukkaskammoiset saivat aiheen ryhtyä säätämään uusia rajoituksia kiukailla ja takoille. Eihän siellä Helsingin ytimessä jossa niitä hiukkasia hiukkasen enemmän on, edes ole puuta polttavia kiukaita tai toimivia takkoja. Ne hiukasethan siellä on peräisin ihan niistä Helsingin Energian omsta savupiipuista joista hiilenpölly ulos tupruaa, ja niistä busseista jotka kaasuttelevat pitkin katuja. Mutta kiukaiden päästäjä pitää rajoittaa. Haloo... missä logiikka?
Muuten, jokainen klapeja polttanut tietää, että sitä paremmin palaa mitä nopeammin pesän saa täyteen paloon, siis sytyttämällä oikein, ei päältä jollain pikku pikku pilkkeillä jotka kituuttavat siinä puiden päällä.
Nythän yksi kaikkitietävä Helsingin herra keksi senkin, ettei Lörtsyä saa myydä Lärtynä muulla kuin Lappeenrannan torilla. On siinäkin meillä herralal vaativa työ. Aivan yhtä turha kuin oli aikanaan tämä meidän evp esikinta aliupseeriVastineessani aito-arskalle toin jo esille näkemystäni ”Helsingin herroista”, mutta täytyy vielä sanoa tässäkin jotain tärkeää. Nimittäin oikaista käsityksesi Helsingin merkityksestä suurena ympäristön saastuttajana.
Helsinki on sittenkin vielä melko pieni kaupunkikin verrattuna eräisiin muihin, jotka Itämerta ja tämän pallolohkon ilmastoa rasittavat. Tuossa vieressä on Pietari, jonka alueella on asukkaita enemmän kuin koko Suomessa, ja vaikka sen jätevesien puhdistuksen hyväksi on tehty paljon viime vuosina - suomalaisetkin ovat olleet siinä mukana tekemässä - sieltä edelleen valuu Suomenlahteen paljon ihan puhdistamattomiakin tai ainakin hyvin huonosti puhdistettuja vesiä. Pietari saastuttaa tätä yhteistä lahteamme monikymmenkertaisesti enemmän kuin Helsinki. Ja yhteisen meremme eteläreunalla on Puola, joka edelleen tuottaa lähes 40-miljoonaisen kansansa ja suuren teollisuutensa tarvitseman energian lähes kokonaan hiilellä. Se saastuttaa laajemman alueemme ilmakehää monisatakertaisesti sen, mitä Helsinki.
Suomen, siis koko Suomenkin osuus meremme kuten ilmakehämmekin saastuttajana on varsin vähäinen. Ja siitä vesien saastuttajana suurimman osan tuottaa maataloutemme.
Oho! Onhan paljon luontoarvoista kiinnostuneita! Nuotio jo palaa avaukseni edessä! Vai olivatko nuo enemmän kiinnostuneita energiapolitiikasta? Taitaa enemmistö noista lähes kahdestakymmenestä vastanneesta olla sittenkin eniten kiinnostunut jostain ihan muusta, ja saanevat esittää kiinnostustansa noinkin kauan vain siksi, että luotsimme lienee nyt estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Olisiko näillä täällä Helsingissä olevilla Slush-messuilla, yritystapahtumassa, jonne taisi kertoa tulevansa.
No, kun minulla ei ole paljonkaan asiantuntemusta energia-asioissa, en ala niistä väitellä. Mutta ei sitä asiantuntemusta voine olla noillakaan, jotka asiaa yrittävät esille tuoda. Kun esilletuonti on asultaan noin sekavaa, syntyy ilman muuta oletus, että kaikki sillä tavoin esitetty on vain oman pään tuottamaa, eikä se pää voine olla ihan terve.
Luonto-arvojen puolesta tuon avaukseni tein. Ja niissä asioissa minulla on kyllä jonkin verran asiantuntemustakin, omakohtaisina kokemuksina, sillä olen ollut koko ikäni innokas luonnossa liikkuja ja luonnon seuraaja, kauan olin Luontoliiton jäsen, jota en ole enää, mutta Luonto-lehti minulle edelleen tilattuna tulee, on tullut kymmeniä vuosia.
Ymmärrän hyvin, että vesivoimaa oli aikoinaan pakko meille rakentaa, kun kasvaneen teollisuuden kasvavaa energiatarvetta ei voinut enää muuten tyydyttää. Varsinkin, kun sähkön kulutus yksityistalouksissakin kasvoi suuresti sähköjen tullessa joka torppaan syrjäseuduillekin. Tämähän tapahtui vasta 1950-1960-luvuilla, jolloin noita suuria jokiakin valjastettiin.
Mutta vesivoiman lisärakentaminen ei ole enää järkevää. Tällaisessa kauttaaltaan varsin matalassa lättänämaassa sitä voimaa on ihan liian vähän, vaikka kaikki koskemme valjastettaisiin. Asia on toinen jo Ruotsissa, puhumattakaan Norjasta, sen ymmärtävät kaikki noissa maissa liikkuneet. Kyllä se tarvittava lisävoima on otettava muilla konsteilla, joista ydinvoima on sittenkin ainoa realistinen vaihtoehto meillä, kun hiilen ja turpeen polton lisääminen ei ole suotavaa eikä näillä leveysasteilla aurinkovoimaa saada tarpeeksi ja liian vähän täällä taitaa tuullakin. Eli yhdyn Matti Ahteen näkemykseen: ”Luonnonsuojelun kannalta keskeiset arvot ovat paljon suuremmat taloudellisestikin kuin vesivoiman rakentaminen. Siis kalataloudelliset arvot, matkailu, virkistys.”
Noin on nyt, mutta tulevaisuus voi tuoda sellaisia mahdollisuuksia, joista emme vielä tiedä. Ehkäpä me vielä joskus tulevaisuudessa voimme jopa purkaa enemmistön noista nyt rakennetuista vesivoimalaitoksista, esim. Iijoen palauttaa takaisin luonnontilaansa. Auttaisiko se sitten lohen ja siian paluuseen, sitä en tiedä, mutta tulisihan takaisin muutamia kokeita koskia luonnonystävien iloksi.- Kaponen ressukka
No niin, kapimaiseen tyyliin alkoi seliseliselittely.
Toki asiaakin joukkoon mahtui, tosin vain tuon seuraavan lauseen varran "...kun minulla ei ole paljonkaan asiantuntemusta energia-asioissa, en ala niistä väitellä.."
Sen verran tuohonkin oli virhettä tullut, että oikeammin kapin olisi pitänyt sanoa: "kun minulla ei ole ollenkaan asiantuntemusta energia-asioissakaan, en ala niistä väitellä."
Huvittavaa on, kuinka kaposemme luulee luontoarvojen asiantuntemuksen syntyvän sillä, että on joskus ollut Luontoliiton jäsen ja käynyt silloin tällöin Nuuksiossa sieniä poimimassa. Todellinen luonnontuntemus syntyy aivan muulla tavalla, vaikkapa kalastamalla, jolloin todella on opittava ymmärtämään kalojen käyttäytymisestä eri vuodenaikoina, eri sääoloissa jne.
Jo valjastettujen jokien lisärakentamisella ei tuhota merkittäviä luontoa-arvoja, Vuotos esimerkiksi ei olisi mikään ympäristötuho, vaikka jotkut niin väittävät. Uusiin patoihin voidaan rakentaa kalaportaat, ihan vaan siltä varalta, että joskus jokiin saadaan vaelluskalakannat palaamaan. Kaponen ressukka kirjoitti:
No niin, kapimaiseen tyyliin alkoi seliseliselittely.
Toki asiaakin joukkoon mahtui, tosin vain tuon seuraavan lauseen varran "...kun minulla ei ole paljonkaan asiantuntemusta energia-asioissa, en ala niistä väitellä.."
Sen verran tuohonkin oli virhettä tullut, että oikeammin kapin olisi pitänyt sanoa: "kun minulla ei ole ollenkaan asiantuntemusta energia-asioissakaan, en ala niistä väitellä."
Huvittavaa on, kuinka kaposemme luulee luontoarvojen asiantuntemuksen syntyvän sillä, että on joskus ollut Luontoliiton jäsen ja käynyt silloin tällöin Nuuksiossa sieniä poimimassa. Todellinen luonnontuntemus syntyy aivan muulla tavalla, vaikkapa kalastamalla, jolloin todella on opittava ymmärtämään kalojen käyttäytymisestä eri vuodenaikoina, eri sääoloissa jne.
Jo valjastettujen jokien lisärakentamisella ei tuhota merkittäviä luontoa-arvoja, Vuotos esimerkiksi ei olisi mikään ympäristötuho, vaikka jotkut niin väittävät. Uusiin patoihin voidaan rakentaa kalaportaat, ihan vaan siltä varalta, että joskus jokiin saadaan vaelluskalakannat palaamaan.Vaikka tuo vastineesi on sävyltään sellainen, jollaiset yleensä jätän huomiotta, täytyy nyt kuitenkin vastata sinulle, kun näyttää siltä, että olet noin katkera minun vuokseni.
Sanot:
>>Todellinen luonnontuntemus syntyy aivan muulla tavalla, vaikkapa kalastamalla, jolloin todella on opittava ymmärtämään kalojen käyttäytymisestä eri vuodenaikoina, eri sääoloissa jne.> Jo valjastettujen jokien lisärakentamisella ei tuhota merkittäviä luontoa-arvoja, Vuotos esimerkiksi ei olisi mikään ympäristötuho, vaikka jotkut niin väittävät. Uusiin patoihin voidaan rakentaa kalaportaat, ihan vaan siltä varalta, että joskus jokiin saadaan vaelluskalakannat palaamaan>Vvesivoiman lisärakentaminen ei ole enää järkevää. Tällaisessa kauttaaltaan varsin matalassa lättänämaassa sitä voimaa on ihan liian vähän, vaikka kaikki koskemme valjastettaisiin
Yleisellä tasolla maaseudulla toisinaan ollaan katkeria "Helsingin herroille" siitä, että heidän mielestään luonnonsuojelun varjolla asetetaan maaseudun väestölle rajoituksia.
Tyyliin "Helsingin herrat siellä keskuslämmitetyissä taloissaan eivät ymmärrä maalaisväestön arkea".- Höpö höpö Arska
Höpö höpö Arska
Ei maasedulla olla katkeria "Helsingin Herroille". Heille ja heidän aivoituksilleen nauretaan ihan avoimesti. Kuinka he tulevat reisitaskuhousuissaan tutkimaan jonkin kuurmajuotikkaan pesimäaluetta jossain metsänkulmalla, ja sitten julistavat alueen merkittäväksi luotokohteeksi. Saman aikaisesti nämä samat Helsingin herrat pössytelevät kotikaupunkinsa voimalaitosten piipuista tonneittain erilaisia päästöjä taivaalle ja puskevat Viikinmäen kautta mielettömät määrät fosforia ja typpeä mereen. Siinä kuolee niin kiirnajuotikkaat kuin muutkin ötökät ja silakatkin kuoriutuvat silmättöminä. Noinko lienee kuin sanot. Ehkäpä tuo selittää osaltaan noiden eräiden suhtautumista minuun täällä: olenhan niitä Helsingin herroja. Vaikka en asu keskuslämmitetyssä talossa, tässä on suora sähkölämmitys, mutta uudempiin naapuritaloihin on kyllä kaikkiin vedetty kaukolämpö.
Olemmehan me Helsingin herrat melkoisia:
http://www.youtube.com/watch?v=YF34lTxfcNY- Muutama huomio
kapi-vaari kirjoitti:
Noinko lienee kuin sanot. Ehkäpä tuo selittää osaltaan noiden eräiden suhtautumista minuun täällä: olenhan niitä Helsingin herroja. Vaikka en asu keskuslämmitetyssä talossa, tässä on suora sähkölämmitys, mutta uudempiin naapuritaloihin on kyllä kaikkiin vedetty kaukolämpö.
Olemmehan me Helsingin herrat melkoisia:
http://www.youtube.com/watch?v=YF34lTxfcNYMietippä kuinka paljon enemmän sinun hiilijalanjälkesi, siis maapallon uusiutumattomien energiavarojen kulutus on, kuin maaseudulla asuvien.
Aloitetaan tuosta lämmityksestä. Sähkölämmitystä on maaseudullakin, mutta eipä siellä ole taloa eikä mökkiä, jossa ei olisi vähintään varaavaa takkaa ja saunassa puulla lämpeävää kiusasta. Monessa asunnossa on lisäksi vielä hella/leivinuuni tai molemmat. Moni sähkölämmittäjä on asentanut ilmalämpöpumpun energiankulutusta tasaamaan. Sinun murjusi lämpeää Helsingin energian fossiilisilla tuottamalla sähköllä. Melkoiset päästöt
Sitten muu asumiskäyttäytyminen. Vaikkapa kompostointi. Pihasta kuin pihasta maalla löytyy kompostori talousjätteille, vaan miten on sinun laitasi. Ei varmasti löydy. Jätteesi kuskataan autoilla kaatopaikalle, melkoisten päästöjen kera.
Ruoka sinne matalaan murjuusi kuskataan monen mutkan ja väliportaan kautta, toisin kuin maalla, jossa taas kerran joka torpassakin on jonkinmoinen kasvimaa, marjat kerätäään metsästä, kalat haetaan suoraan järvestä jne. Kaupasta ostettavan ja siis yltympäriinsä kuskattavan ruuan osuus on huomattavasti pienempi. Taas vähemmän päästöjä.
Asut kaupungissa. Siellähän poltetaan katuvaloja kaikkialla, ja muutakin turhaa valosaastetta on pilvin pimein. Taas kuluu sähköä ja syntyy päästöjä.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Sinä ressukka, paitsi että olet veronmaksajien elätti, kulutat tätä Tellustamme suunnattomasti. Todellinen parasiitti joka suhteessa - Ilmastonsuojelua?
Muutama huomio kirjoitti:
Mietippä kuinka paljon enemmän sinun hiilijalanjälkesi, siis maapallon uusiutumattomien energiavarojen kulutus on, kuin maaseudulla asuvien.
Aloitetaan tuosta lämmityksestä. Sähkölämmitystä on maaseudullakin, mutta eipä siellä ole taloa eikä mökkiä, jossa ei olisi vähintään varaavaa takkaa ja saunassa puulla lämpeävää kiusasta. Monessa asunnossa on lisäksi vielä hella/leivinuuni tai molemmat. Moni sähkölämmittäjä on asentanut ilmalämpöpumpun energiankulutusta tasaamaan. Sinun murjusi lämpeää Helsingin energian fossiilisilla tuottamalla sähköllä. Melkoiset päästöt
Sitten muu asumiskäyttäytyminen. Vaikkapa kompostointi. Pihasta kuin pihasta maalla löytyy kompostori talousjätteille, vaan miten on sinun laitasi. Ei varmasti löydy. Jätteesi kuskataan autoilla kaatopaikalle, melkoisten päästöjen kera.
Ruoka sinne matalaan murjuusi kuskataan monen mutkan ja väliportaan kautta, toisin kuin maalla, jossa taas kerran joka torpassakin on jonkinmoinen kasvimaa, marjat kerätäään metsästä, kalat haetaan suoraan järvestä jne. Kaupasta ostettavan ja siis yltympäriinsä kuskattavan ruuan osuus on huomattavasti pienempi. Taas vähemmän päästöjä.
Asut kaupungissa. Siellähän poltetaan katuvaloja kaikkialla, ja muutakin turhaa valosaastetta on pilvin pimein. Taas kuluu sähköä ja syntyy päästöjä.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Sinä ressukka, paitsi että olet veronmaksajien elätti, kulutat tätä Tellustamme suunnattomasti. Todellinen parasiitti joka suhteessa"Sähkölämmitystä on maaseudullakin, mutta eipä siellä ole taloa eikä mökkiä, jossa ei olisi vähintään varaavaa takkaa ja saunassa puulla lämpeävää kiusasta. Monessa asunnossa on lisäksi vielä hella/leivinuuni tai molemmat. Moni sähkölämmittäjä on asentanut ilmalämpöpumpun energiankulutusta tasaamaan"
Taitaa se vaan olla melkomoiset päästöt näissäkin saunankiukaissa ja leivinuuneissa ja takoissa kun niitä puilla lämmitetään. Ilmastonsuojelua? kirjoitti:
"Sähkölämmitystä on maaseudullakin, mutta eipä siellä ole taloa eikä mökkiä, jossa ei olisi vähintään varaavaa takkaa ja saunassa puulla lämpeävää kiusasta. Monessa asunnossa on lisäksi vielä hella/leivinuuni tai molemmat. Moni sähkölämmittäjä on asentanut ilmalämpöpumpun energiankulutusta tasaamaan"
Taitaa se vaan olla melkomoiset päästöt näissäkin saunankiukaissa ja leivinuuneissa ja takoissa kun niitä puilla lämmitetään.Savua puilla lämmitettäessä syntyi jo silloin, kun ihminen keksi tulen. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä syyttänyt kivikauden ihmisiä niistä ilmastonmuutoksista, joita heidän aikanaan tapahtui. Hiilijalanjälkeä puunpoltto ei aiheuta, sillä poltetun puun sisältämä hiili vapautuisi ilmakehään, vaikka sitä ei poltettaisikaan.
- Kaupunkijärkeä ?
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Savua puilla lämmitettäessä syntyi jo silloin, kun ihminen keksi tulen. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä syyttänyt kivikauden ihmisiä niistä ilmastonmuutoksista, joita heidän aikanaan tapahtui. Hiilijalanjälkeä puunpoltto ei aiheuta, sillä poltetun puun sisältämä hiili vapautuisi ilmakehään, vaikka sitä ei poltettaisikaan.
Tuolla edellisellä kirjoittajalla ei synny päästöjä kun sähkö tulee töpselistä....
Tyypillinen kaupunkilaisjäejen osoitus, todellakin
Puulämmitys on tosiaankin hiilineutraalia, puu sitoo kasvaessaan hiiltä ja poltetun puun hiili sitoutuu puolestaan kasvaviin puihin. Lahoaminen on vain hidasta palamista, metsään jätetty puu luovuttaa aivan yhtä paljon hiiltä ilmakehään kuin poltettu puu Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Savua puilla lämmitettäessä syntyi jo silloin, kun ihminen keksi tulen. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä syyttänyt kivikauden ihmisiä niistä ilmastonmuutoksista, joita heidän aikanaan tapahtui. Hiilijalanjälkeä puunpoltto ei aiheuta, sillä poltetun puun sisältämä hiili vapautuisi ilmakehään, vaikka sitä ei poltettaisikaan.
Huomasin tuon viestisi vasta sitten, kun jo ”hyvästelin” avaukseni. Haluan sanoa siihen jotakin, kun olet - kuten aina - niitä, joille mielenkiintoisempi on asia kuin sen esittäjä.
Oikeassahan olet tuossa, että puun polttaminen ei saastuta ilmakehää siten kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Mutta jokainen meistä lienee jossain tilanteessa kokenut, että ei savunkaan hengittäminen mukavaa ole. Puuta polttoaineena kehuva Wikipedia toteaa siitä tällaista:
>>Puun polton negatiivisiin vaikutuksiin kuuluu pienhiukkaset, jotka aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja sekä aiheuttavat hengitysvaikeuksia astmaatikoille. Ruotsissa nämä hiukkaset tappavat arviolta 5 000 henkilöä vuosittain- Ihmetteleee
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Savua puilla lämmitettäessä syntyi jo silloin, kun ihminen keksi tulen. Kuitenkaan kukaan ei ole vielä syyttänyt kivikauden ihmisiä niistä ilmastonmuutoksista, joita heidän aikanaan tapahtui. Hiilijalanjälkeä puunpoltto ei aiheuta, sillä poltetun puun sisältämä hiili vapautuisi ilmakehään, vaikka sitä ei poltettaisikaan.
Aijaa. Kun olen luullut, että puilla lämmittäminen saastuttaa ilmakehäämme. Onko siis niin, että kun 100000 asuntoa lämmittää polttopuilla asumuksensa saastuttaa se vähemmän kuin jos 100000 asuntoa lämpenisi kaukolämmöllä?
- Metsäinsinööri
kapi-vaari kirjoitti:
Huomasin tuon viestisi vasta sitten, kun jo ”hyvästelin” avaukseni. Haluan sanoa siihen jotakin, kun olet - kuten aina - niitä, joille mielenkiintoisempi on asia kuin sen esittäjä.
Oikeassahan olet tuossa, että puun polttaminen ei saastuta ilmakehää siten kuin fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Mutta jokainen meistä lienee jossain tilanteessa kokenut, että ei savunkaan hengittäminen mukavaa ole. Puuta polttoaineena kehuva Wikipedia toteaa siitä tällaista:
>>Puun polton negatiivisiin vaikutuksiin kuuluu pienhiukkaset, jotka aiheuttavat sydän- ja verisuonitauteja sekä aiheuttavat hengitysvaikeuksia astmaatikoille. Ruotsissa nämä hiukkaset tappavat arviolta 5 000 henkilöä vuosittainOn olemassa myös sellaista puuraaka-ainesta, joka ei sovellu muuhun kuin polttoon. Sitä on myös runsaasti eri muodoissa.
Asia tiedetään täällä maalla, Helsingissä näyttää olevan hiljaisempaa.
- kerrotko...
Aloittaja puhuu Iijokeen rakennetuista lohiportaista ja tietää että lohi ei ole suostunut nousemaan portaita pitkin. Voisiko aloittaja kertoa tarkemmin Iijoen kalateistä ja niihin liittyvistä toimista kun tuntuu asioista tietävän. Kalatiet ovat kuitenkin olennainen osa lohen palauttamisessa valjastettuun jokeen.
Noista jo vuosien takaisista tiedotteita löydät kaipaamaasi tietoa Iijoen lohiportaista:
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/
Iiläisiltä ystäviltäni olen kuullut, että eivät ne portaat ole tuottaneet toivottua tulosta. Enempää en asiasta tiedä.- viherkopiointia....
kapi-vaari kirjoitti:
Noista jo vuosien takaisista tiedotteita löydät kaipaamaasi tietoa Iijoen lohiportaista:
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/
Iiläisiltä ystäviltäni olen kuullut, että eivät ne portaat ole tuottaneet toivottua tulosta. Enempää en asiasta tiedä.Ota silloin selvää asioista jos avaat lehtikopioinnilla keskusteluja. Kemijoessa on jo hyvin toimiva kalatie, Iijokeen latvoille on Kostonjärveen rakennettu toimiva kalatie, Iijoen muu kalatiesuunnittelu on tehty ja toteutukset tulossa.
http://www.iijokiseutu.fi/etusivu/iijoen_kalateiden_suunnitelmat_valmistuneet_6951000.html
En minä todellakaan ole energia-asioissa kummoinenkaan asiantuntija, mutta eivät näy juuri parempia olevan nuokaan, jotka ovat tällekin avaukselleni tulleet muka asiantuntijoina. Heidän omat sanomisensa ovat kovin sekavia, ja selvempi on kokonaan muualta kopsattua, jonka he ovat laittaneet omiin nimiinsä.
Luontoasioissakin on olemassa minua parempia asiantuntijoita, jollaisia on aina paljon mm. tuossa Luonto-lehdessä, jonka yhteen juttuun avaukseni nyt perustin. Huvittaa, että minua syytetään kopioinnista, vaikka minulla tuossa ei ole mitään suoraa kopiointia, ja kun jonkun toisen näkemyksiä tuon esille, mainitsen, kenen näkemyksiä ne ovat.
Kyllä tuon avaukseni luulisi antaneen virikkeitä asialliseenkin keskusteluun, ja onhan se antanutkin niille muutamalle, joilla sellaiseen halua ja kykyä on. Mutta suurimmalle osalle taas jokin muu on ollut mielenkiintoisempi kuin avaukseni aihe, ja he ovat sitten vieneet puheen siihen mielenkiintoisempaan. Nähdään kyllä, mikä se mielenkiintoisempi on ollut.
No, onhan se mielenkiintoisempi saanut taas sääliäkin siksi, että asuu sellaisessa matalassa majassa. Ehkä siihen sääliin ei kuitenkaan ole aihetta, sillä tuskinpa se matalan majan omistaja vaihtaisi sitä korkeampaan majaan jossakin Kepulandiassa. Se ei ehkä olisi viisasta taloudellisessakaan mielessä, puhumattakaan monista muista asiaan vaikuttavista tekijöistä. Kuten siitäkin, että sieltä matalasta majasta pääsee nopeasti niille lennoille, joilla tuo vastuuton laventaa hiilijalanjälkeään, jota on paheksuttu. Ehkä tuota vastuutonta kuitenkin huojentaa usko siihen, että varmaan tuo paheksujakin tekisi mielellään samoin, mutta hänellä on syitä, jotka eivät sellaista mahdollista.
Ehkäpä tämä avaukseni voi olla puoleltani loppuun käsitelty, jottei minun tarvitse jäädä päivystämään palstaa niiden siitä eräästä asiasta kovin kiinnostuneiden tavoin.- löytyykö mielipide?
Kerro nyt oma mielipiteesi aloituksesi otsikkoon. Oletko Vuotoksen altaan rakentamisen kannalla?
löytyykö mielipide? kirjoitti:
Kerro nyt oma mielipiteesi aloituksesi otsikkoon. Oletko Vuotoksen altaan rakentamisen kannalla?
Kun vielä pistäydyin heittämässä viestin vastineeksi Pystyyn_kuolleen viestiini, vastaanpa sitten vielä tuohonkin: En ole Vuotoksen altaan rakentamisen kannalla, enkä näillä käsityksillä yhtään enempää minkään muunkaan altaan rakentamisen kannalla. Toivottavasti vastaukseni tyydytti sinua niin, ettei epätietoisuus mielipiteestäni vaivaisi sinua enää.
- Tilaa kyllä on
löytyykö mielipide? kirjoitti:
Kerro nyt oma mielipiteesi aloituksesi otsikkoon. Oletko Vuotoksen altaan rakentamisen kannalla?
Monta vastaavaa pitäsi tehdä ja heti.
- lappilainen m
löytyykö mielipide? kirjoitti:
Kerro nyt oma mielipiteesi aloituksesi otsikkoon. Oletko Vuotoksen altaan rakentamisen kannalla?
Täältä ainaki löytyy mielipide Vuotoksesta.
Sopii rakentaa,siitä saatais sähköä pienilla saasteilla.
Ja muutama ihminen joutuis muuttamaan altaan tieltä.Mieluummin alle sata kuin yli sata.Ja heille maksettaios hyvä korvaus ,pelastuisivat tuolta korvesta.
- Ikävää asioissa
Kun ollaan kapin lailla tietävinään.
Sitten ottaakin tietonsa googlettamalla.
Ei noin asioita hoideta. Miksi edes olla tietävinään kun se tökkää siihen paikkaansa.
Pitää olla vankka tietämys.
Siksi me aikanaan kouluja erialoille käyty, tai opittu ne ns "kantapään kautta".
Kantapään kautta opittu on paljon tehokkaampaa monissa asioissa.
Taas kun nippeli tietoa tarvitaan, siihen käytävä alan kouluja.
Nykyisin jo vaaditaan koulutasta hyvin laajasti. Enään ei siivoojaksikaan tahdo päästä ilman ao kouluja.
Nämä energia asiat kuitenkin koskettaa meitä kaikkia, mistä se otetaan se edullisin ja paras muoto kukasenkin pirttiä lämmittään ja valaiseen.
Ei vihreitten lailla valehdellen. Tai unohtaen tosiasioita.
Jos vihreitten varassa oli maan energiahuolto.
Moni palelisi ja kulkisi pimeässä.
Kun meillä kuitenkin selvityksen mukaan vesivoimasta otettavissa 1700 MW
Vastaa suunnilleen tulevaa ydinvoimalaitosta.
Mutta vedestä ei voi täyttä tehoa ottaa, kuin ydinvoimasta. Se vaihtelee vesitilanteen mukaan. Siksipä vesialtaita pitäisi tehdä useita.
Norjassa oli kauheat mekkalat viherporukoilla kun vesivoimaa rakensivat.
Nyt maa omavarainen, ja yksin melkein vesivoimasta ottaa sen.
Ydinvoimakin käsitettävä vain ylimenokaudeksi. Kehitys kehittyy.
Jonkin ajan päästä osataan ottaa sähkömme vesistä.
Vedyn tuottaminen halpenee, jos onnistutaan selvittämään, miten auringonvalo voisi suoraan hajottaa veden vedyksi ja hapeksi. Ruotsissa ollaan jo pitkällä, kertoo NY Teknik -lehti.
Vanhat rakenteet sopivat vedylle
Koska vety on ensin valmistettava, sen avulla siis vain siirretään muualla jo tuotettua energiaa käyttökohteeseen. Siinä mielessä sitä voi verrata sähköön, joka tuotetaan voimalassa ja siirretään johtoja pitkin kuluttajille.
Tulevaisuuden vetytehtaita ei tarvitse välttämättä sijoittaa sinne, missä vety käytetään, sillä vetyä voidaan siirtää jo valmiina olevia maakaasuputkia pitkin.
Vetyenergiaa varten ei siis tarvitse rakentaa kaikkea alusta asti uudelleen. Maakaasua käyttävä teollisuus saa tulevaisuudessa vetynsä samoista putkista, joista nyt tulee maakaasu.
- Vetyä voidaan sekoittaa maakaasun joukkoon 10-20 prosenttia ja siirtää maakaasuputkistossa, sanoo Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan professori .- Hyvin vakavasti
Voi sinua hyvää höppänää! Tuskinpa sinulla on kantapäänkään kautta saatua tietoa noista asioista, joista yrität puhua. Et sinä olisi päässyt sellaista saamaan tuolla ”koulupohjallasi”, josta kirjoituksesi aina kertovat vahvaa todistusta. Jos ihminen olisi saanut edes jotain koulutusta, ei hän kirjoittaisi nippeli tietoa eikä energia asiat vaan nippelitietoa ja energia-asiat. Tuollaiset opitaan jo peruskoulun alaluokilla. Eikä sanoisi kukasenkin pirttiä lämmittään ja valaiseen, vaan kunkin pirttiä lämmittämään ja valaisemaan.
Mikä lieneekään sitä ”koulutasta” (sinun sanasi tuokin), johon viittaat, mutta etkö voisi jo lopettaa tuollaisia esittämästä. Eivät nuo enää edes huvita ketään, ja turhaan niillä sääliäkin kerjäät, kun emme tiedä, minne se sääli pitäisi osoittaa. Hyvin vakavasti kirjoitti:
Voi sinua hyvää höppänää! Tuskinpa sinulla on kantapäänkään kautta saatua tietoa noista asioista, joista yrität puhua. Et sinä olisi päässyt sellaista saamaan tuolla ”koulupohjallasi”, josta kirjoituksesi aina kertovat vahvaa todistusta. Jos ihminen olisi saanut edes jotain koulutusta, ei hän kirjoittaisi nippeli tietoa eikä energia asiat vaan nippelitietoa ja energia-asiat. Tuollaiset opitaan jo peruskoulun alaluokilla. Eikä sanoisi kukasenkin pirttiä lämmittään ja valaiseen, vaan kunkin pirttiä lämmittämään ja valaisemaan.
Mikä lieneekään sitä ”koulutasta” (sinun sanasi tuokin), johon viittaat, mutta etkö voisi jo lopettaa tuollaisia esittämästä. Eivät nuo enää edes huvita ketään, ja turhaan niillä sääliäkin kerjäät, kun emme tiedä, minne se sääli pitäisi osoittaa.No, kun tuossa tälle annetussa vastineessa minut on otettu esiin, täytyy sanoa vielä jotain tähänkin, vaikka minut esiin ottaneen mielestä minun esitystaitoni onkin täällä kehnointa.
Kyllä täällä kukin saa esiintyä niillä esitystaidoillaan, joita hänellä on, sillä eihän täällä mitään kirjoituskilpailuja pidetä. Mutta pitäisi pysyä asiassa, jollaista ei ole vain asian esittäjään takertuminen. Eikä kannattaisi yrittää olla enempää kuin on, ei koulutuksensa sen paremmin kuin muunkaan suhteen. Sellainen kääntyy vain yrittäjää vastaan. Puskassaan pysyminen hänet tosin pelastaa julkiselta häpeältä, mutta luulisi sellaisesta saadun palautteen kolahtavan asianomaiseen siellä puskassaankin. Ellei hänen päänsä ole aivan umpiluuta, tai vaihtoehtoisesti aivan läpilaho.
Vakavasti otettava, jopa älykäs ja hauska voi olla heikommallakin kirjoitustaidolla, jos ei yritä esittää olevansa enempää kuin on. Tällaisesta hyvä esimerkki on uusi-ukki, se oikea, jonka kirjoitusasu ei ole aivan virheetöntä, ja hän korostaa olevansa vain kansakoulupohjalla. Siksi hänen sanomansa aina saa enemmän sympatiaa kuin sellaisen sanoma, joka vihjailee olevansa oppineempi tai muuten enemmän kuin oikeasti on. Uuden-ukin sanomisissa on tosin aina myös ihan tiukkaa asiaa, ja tiedän, että hänellä on ollut myös varsin merkittävä työura, jota hän ei esityksissään koskaan korosta. Sotilasarvonaankin hän tyytyy olemaan ”vain” rakuuna, joka hän oikeasti on ollut.
Toivottavasti kirjoitustaitoni oli kuitenkin kyllin hyvä, jotta tämä olisi mennyt perille tuollekin, josta ilmeisesti oli tuossa kysymys ja joka oli kirjoitustaidostani sitä mieltä kuin tuossa oli.
Nyt vain hyvää yötä kaikille!- Hyvä kirjoitus
kapi-vaari kirjoitti:
No, kun tuossa tälle annetussa vastineessa minut on otettu esiin, täytyy sanoa vielä jotain tähänkin, vaikka minut esiin ottaneen mielestä minun esitystaitoni onkin täällä kehnointa.
Kyllä täällä kukin saa esiintyä niillä esitystaidoillaan, joita hänellä on, sillä eihän täällä mitään kirjoituskilpailuja pidetä. Mutta pitäisi pysyä asiassa, jollaista ei ole vain asian esittäjään takertuminen. Eikä kannattaisi yrittää olla enempää kuin on, ei koulutuksensa sen paremmin kuin muunkaan suhteen. Sellainen kääntyy vain yrittäjää vastaan. Puskassaan pysyminen hänet tosin pelastaa julkiselta häpeältä, mutta luulisi sellaisesta saadun palautteen kolahtavan asianomaiseen siellä puskassaankin. Ellei hänen päänsä ole aivan umpiluuta, tai vaihtoehtoisesti aivan läpilaho.
Vakavasti otettava, jopa älykäs ja hauska voi olla heikommallakin kirjoitustaidolla, jos ei yritä esittää olevansa enempää kuin on. Tällaisesta hyvä esimerkki on uusi-ukki, se oikea, jonka kirjoitusasu ei ole aivan virheetöntä, ja hän korostaa olevansa vain kansakoulupohjalla. Siksi hänen sanomansa aina saa enemmän sympatiaa kuin sellaisen sanoma, joka vihjailee olevansa oppineempi tai muuten enemmän kuin oikeasti on. Uuden-ukin sanomisissa on tosin aina myös ihan tiukkaa asiaa, ja tiedän, että hänellä on ollut myös varsin merkittävä työura, jota hän ei esityksissään koskaan korosta. Sotilasarvonaankin hän tyytyy olemaan ”vain” rakuuna, joka hän oikeasti on ollut.
Toivottavasti kirjoitustaitoni oli kuitenkin kyllin hyvä, jotta tämä olisi mennyt perille tuollekin, josta ilmeisesti oli tuossa kysymys ja joka oli kirjoitustaidostani sitä mieltä kuin tuossa oli.
Nyt vain hyvää yötä kaikille!Hyvin kirjoitettu ja tärkeän asian otat esiin.
Todellakin tuo nimimerkki "hyvin vakavasti" tarttuu vain kirjoittajaan eikä edes yritä tarttua asiaan. Nimimerkillä "hyvin vakavasti" itsellään täytyy olla heppoinen koulupohja ja muutenkin alhainen tiedollinen taso, kun tarttuu epäoleellisiin ja ryhtyy (itse asiassa vieläpä väärin!) "opettamaan" kielioppia, selkeästikin aihetta jota ei hallitse.
Oikeassa olet myös siinä, että ei kannata yrittää olla enempää kuin on, koulutuksessa tai muussakaan. Jos ei ole yleissivistävää koulutusta saanut kuin sen peruskoulun oppimäärän, niin ei pidä muiden neuvojaksi ryhtyä. Itsensä siinä vain nolaa, onhan palstan kirjoittajista monella vähintäänkin lukio käytynä, ja sen mukaiset taidot niin kirjoittamisessa kuin muussakin. Hyvä kirjoitus kirjoitti:
Hyvin kirjoitettu ja tärkeän asian otat esiin.
Todellakin tuo nimimerkki "hyvin vakavasti" tarttuu vain kirjoittajaan eikä edes yritä tarttua asiaan. Nimimerkillä "hyvin vakavasti" itsellään täytyy olla heppoinen koulupohja ja muutenkin alhainen tiedollinen taso, kun tarttuu epäoleellisiin ja ryhtyy (itse asiassa vieläpä väärin!) "opettamaan" kielioppia, selkeästikin aihetta jota ei hallitse.
Oikeassa olet myös siinä, että ei kannata yrittää olla enempää kuin on, koulutuksessa tai muussakaan. Jos ei ole yleissivistävää koulutusta saanut kuin sen peruskoulun oppimäärän, niin ei pidä muiden neuvojaksi ryhtyä. Itsensä siinä vain nolaa, onhan palstan kirjoittajista monella vähintäänkin lukio käytynä, ja sen mukaiset taidot niin kirjoittamisessa kuin muussakin.Jo iltapesuilla käytyäni ja ollessani jo menossa kirjan kanssa vuoteeseen tulin vielä vilkaisemaan avaukseni tuottamaa. Kun huomasin tuon, niin siihen täytyy vielä ottaa kantaa siihen ihan sinua valistavassa tarkoituksessa:
Nimimerkillä ”Hyvin vakavasti” on ilmeisen hyvä pyrkimys, toisin kuin sinulla tuossa minulle osoittamassasi. Ja kyllä hänellä kirjoitusasustaan päätellen on vähintäänkin yhtä hyvä koulupohjakin kuin sinulla.
Viestilläsi ilmeisesti pyrit ilkeilemään minulle. Jos olen joskus yrittänyt esittää olevani enemmän kuin olen, olen silloin sortunut tekemään samoin kuin sinäkin. Mutta profiilillani olen kertonut niin koulupohjani kuin muunkin sellaisena kuin nuo asiat ovat. Jottei sinun tarvitsisi vaivautua menemään profiililleni, tässä vielä hyvän yön lukemiseksesi siellä oleva yleisesittelyni:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Monivaiheinen, kokemusrikas elämä on jo takanani, niin työ- kuin yksityiselämässäni. Synnyin aviottomana lapsena ja kasvoin isovanhempieni kasvattina köyhällä syrjäseudulla. Kotini ainoana lapsena lapsuuteni oli onnellinen, mutta jo nuorukaisena mieleni paloi avarampaan maailmaan, ja jo 16-vuotiaana tulin Helsinkiin aloittaen itsenäisen elämäni. Siitä lähtien olen pääsääntöisesti ollut stadilainen, mutta tutuksi on tullut koko Suomi ja paljon muutakin maailmaa.
Useamman kerran olen ollut aviossakin, mutta leskimies jo syksystä 2004 alkaen. Olen ohitusleikattu mies, mutta viikoittaisella johdetulla jumpalla ja muulla säännöllisellä liikunnalla hoitamani fyysinen kuntoni on ikääni nähden hyvä, ja henkinen vireyteni on säilynyt niin, että monessa olen vielä mukana. Yhteisöjäni, joiden toimintoihin osallistun, on lueteltu tällä profiilillakin. Hyvän naisystävänkin olen vielä saanut. Matkailussa teen joka vuosi kolme-neljä kaukomatkaa ja kotimaata kierrän vuosittain erilaisissa tapahtumissa ja sukulaisia ja ystäviä tapaamassa.
Olen esiintynyt näillä palstoilla ”omalla naamallani” siitä lähtien, kun rekisteröityminen tuli mahdolliseksi, kun aina olen omana itsenäni tekemisistäni ja sanomisistani vastannut eikä ole tarvinnut puskassa piileksiä tai nurkan takaa huudella. Nimenikin täällä tiedetään, ja olen esiintynyt silläkin, mutta enemmän tällaisilla rekisteröidyillä nimimerkeillä. Nimimerkkini ovat vaihdelleet, mutta täällä minulle on annettu tuo kapi-nimi, jolla minut parhaiten tunnetaan. Lieneekö se nimi johdettu ”kapiaisesta”, jollainen olin aikoinaan, vai sotilasarvostani, joka on kapteeni. Mutta kun olen vaari ja isovaarikin, otan nyt käyttöön tämän nimimerkin.
Olen siis ollut melko monena eläissäni. Jo ennen varusmiesaikaani olin monenlaisissa töissä täällä Helsingissä ja sitten Lapin suurilla savotoilla. Sotilasuralla ali- ja toimiupseerina olin 25 vuotta, kuudessa eri joukko-osastossa, monissa erilaisissa tehtävissä, kolmeen kertaan myös YK:n rauhanturvajoukoissa. 45-vuotiaana päättyneen täyteen eläkkeeseen oikeuttaneen sotilasurani jälkeen toimin lähes 20 vuotta erään suuryrityksen keskushallinnon keskijohdossa, mutta jo kauan olen ollut eläkeläinen.
”Elämä on kuljettanut, kuin vaahtopäillä, antanut paljon, mutta ottanutkin”, sanoo ammatillisen perinteen keräyskilpailun voittaneiden muistelmieni arvosteluraati elämästäni. Totta se on, mutta tyytyväinen olen siihen, mitä olen kokenut ja saavuttanut elämässäni, ja hyvin tyytyväinen olen myös nykyisyyteeni, jossa on monia onnen aiheita mm. jälkeläisteni, ystävieni ja yhteisöjeni tarjoamina.
Täysillä koetan edelleen elää, mutta näinkin korkean iän jo saavuttaneena realistista on ylöspäin katseensa kohdistaen asennoitua näin:
Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni ei vielä tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta Sulla!
(Eino Leino
Ps. Sinä et muuten ole luonut profiilia, jolla olisit kertonut jotakin itsestäsi. Ymmärrän kyllä syyn sille.- ei järkeä...
kapi-vaari kirjoitti:
Jo iltapesuilla käytyäni ja ollessani jo menossa kirjan kanssa vuoteeseen tulin vielä vilkaisemaan avaukseni tuottamaa. Kun huomasin tuon, niin siihen täytyy vielä ottaa kantaa siihen ihan sinua valistavassa tarkoituksessa:
Nimimerkillä ”Hyvin vakavasti” on ilmeisen hyvä pyrkimys, toisin kuin sinulla tuossa minulle osoittamassasi. Ja kyllä hänellä kirjoitusasustaan päätellen on vähintäänkin yhtä hyvä koulupohjakin kuin sinulla.
Viestilläsi ilmeisesti pyrit ilkeilemään minulle. Jos olen joskus yrittänyt esittää olevani enemmän kuin olen, olen silloin sortunut tekemään samoin kuin sinäkin. Mutta profiilillani olen kertonut niin koulupohjani kuin muunkin sellaisena kuin nuo asiat ovat. Jottei sinun tarvitsisi vaivautua menemään profiililleni, tässä vielä hyvän yön lukemiseksesi siellä oleva yleisesittelyni:
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Monivaiheinen, kokemusrikas elämä on jo takanani, niin työ- kuin yksityiselämässäni. Synnyin aviottomana lapsena ja kasvoin isovanhempieni kasvattina köyhällä syrjäseudulla. Kotini ainoana lapsena lapsuuteni oli onnellinen, mutta jo nuorukaisena mieleni paloi avarampaan maailmaan, ja jo 16-vuotiaana tulin Helsinkiin aloittaen itsenäisen elämäni. Siitä lähtien olen pääsääntöisesti ollut stadilainen, mutta tutuksi on tullut koko Suomi ja paljon muutakin maailmaa.
Useamman kerran olen ollut aviossakin, mutta leskimies jo syksystä 2004 alkaen. Olen ohitusleikattu mies, mutta viikoittaisella johdetulla jumpalla ja muulla säännöllisellä liikunnalla hoitamani fyysinen kuntoni on ikääni nähden hyvä, ja henkinen vireyteni on säilynyt niin, että monessa olen vielä mukana. Yhteisöjäni, joiden toimintoihin osallistun, on lueteltu tällä profiilillakin. Hyvän naisystävänkin olen vielä saanut. Matkailussa teen joka vuosi kolme-neljä kaukomatkaa ja kotimaata kierrän vuosittain erilaisissa tapahtumissa ja sukulaisia ja ystäviä tapaamassa.
Olen esiintynyt näillä palstoilla ”omalla naamallani” siitä lähtien, kun rekisteröityminen tuli mahdolliseksi, kun aina olen omana itsenäni tekemisistäni ja sanomisistani vastannut eikä ole tarvinnut puskassa piileksiä tai nurkan takaa huudella. Nimenikin täällä tiedetään, ja olen esiintynyt silläkin, mutta enemmän tällaisilla rekisteröidyillä nimimerkeillä. Nimimerkkini ovat vaihdelleet, mutta täällä minulle on annettu tuo kapi-nimi, jolla minut parhaiten tunnetaan. Lieneekö se nimi johdettu ”kapiaisesta”, jollainen olin aikoinaan, vai sotilasarvostani, joka on kapteeni. Mutta kun olen vaari ja isovaarikin, otan nyt käyttöön tämän nimimerkin.
Olen siis ollut melko monena eläissäni. Jo ennen varusmiesaikaani olin monenlaisissa töissä täällä Helsingissä ja sitten Lapin suurilla savotoilla. Sotilasuralla ali- ja toimiupseerina olin 25 vuotta, kuudessa eri joukko-osastossa, monissa erilaisissa tehtävissä, kolmeen kertaan myös YK:n rauhanturvajoukoissa. 45-vuotiaana päättyneen täyteen eläkkeeseen oikeuttaneen sotilasurani jälkeen toimin lähes 20 vuotta erään suuryrityksen keskushallinnon keskijohdossa, mutta jo kauan olen ollut eläkeläinen.
”Elämä on kuljettanut, kuin vaahtopäillä, antanut paljon, mutta ottanutkin”, sanoo ammatillisen perinteen keräyskilpailun voittaneiden muistelmieni arvosteluraati elämästäni. Totta se on, mutta tyytyväinen olen siihen, mitä olen kokenut ja saavuttanut elämässäni, ja hyvin tyytyväinen olen myös nykyisyyteeni, jossa on monia onnen aiheita mm. jälkeläisteni, ystävieni ja yhteisöjeni tarjoamina.
Täysillä koetan edelleen elää, mutta näinkin korkean iän jo saavuttaneena realistista on ylöspäin katseensa kohdistaen asennoitua näin:
Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni ei vielä tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta Sulla!
(Eino Leino
Ps. Sinä et muuten ole luonut profiilia, jolla olisit kertonut jotakin itsestäsi. Ymmärrän kyllä syyn sille.Aloituksessa kritisoidaan uuden ympäristöministerin päätöstä kartoittaa vapaaehtoisen luonnonsuojelun lisäämistä. Mitä pahaa on vapaaehtoisessa luonnonsuojelussa? Aloittaja olisi ilmeisesti tyytyväinen jos hänen maansa suojeltaisiin ta pakkolunastettaisiin nimellistä korvausta vastaan. On helppo huudella vieraisiin pöytiin kun itsellä ei maaomistuksia. Itse tiedän lukuisia maanomistajia jotka ovat suojelleet arvokkaita luontokohteita vapaaehtoisesti. Jos valtiolla on rahaa käytössään, kyllä homma toimii vapaaehtoisperiaatteella. Sanelupolitiikka käy aloittajalle kun maaomistusta ei itsellä ole. Pakkolunastus on aina se viimeinen keino, ei se voi olla yleinen käytäntö.
- Ihmetyyppejä nämä
Lohta kannattaa pyytää, vaikka sitä ei saisikaan. Ja jos sitä ei pyydä, sitä ei kyllä saakaan.
kapihan oli jo huolissaan lohijoistakin.
Tuskin koskaan hakenut kalojaan muualta kuin kauppahallista. marketeista.- kyllä kelpaa
ONNi YKSILLÄ JA KESÄ KAIKILLA.....
Sieltä kalatiskiltä se kala aina nappaa, säällä kuin säällä ja erämaa-tunnelmakin on huipussaan, sillä nuotiokin palaa kapin mukaan kepun saitilla. Sopii siinä tunnelmoida jostain kaukaisista, median luomista lohijokimielikuvista, ja kysellä," onko keskusta luonto vihamielinen."
Tein tämän avaukseni luonnon ystävänä, en kalastajana. Toki pidän kalasta ja pyrin syömään sitä ainakin pari kertaa viikossa, ja myös arvostan kalastajia, jotka meille muille sitä kalaa hankkivat. Ja ymmärrän myös harrastuksekseen kalastajia, jollaisia pari antaumuksellista on omissa veljissänikin ja jollainen vähäisemmässä määrin olen itsekin joskus ollut. Mutta sittenkin tähän avaukseen minua motivoi eniten pyrkimys luonnon monimuotoisuuden ja myös maisemallisten arvojen puolesta. Niistä kun voimme nauttia me kaikki.
Asun Helsingin Paloheinän länsilaidalla, aivan keskuspuiston vieressä. Kotini sijaitsee alla olevasta linkistä aukeavan kartan Paloheinä-sanan P-kirjaimen juuressa:
http://www.hel.fi/hel2/keskuspuisto/fin/1esittely/
Kuten kartasta nähdään, keskuspuisto alkaa kaupungin keskustasta Töölönlahdelta ja jatkuu pohjoiseen aina Vantaajoelle ja Vantaan kaupungin rajalle asti, aluksi kapeampana, laajeten pohjoisessa melkoiseksi ”erämaaksi” ja Haltialan kartanon laajoiksi pelloiksi. Keskuspuiston olemassaolosta saamme kiittää Helsingin asemakaava-arkkitehtina vaikuttanutta Bertel Jungia, joka sai puiston asemakaavaan jo v. 1911. Keskuspuisto on Helsingin henkireikä. Minulle ja laillani luonnonystävä vaimolleni kotimme sijainnilla oli ratkaiseva merkitys ostaessamme tämän v. 1987.
Luontoystävyydestäni huolimatta en silti ole sellainen viherhurahtanut, jotka nyt näkyvät olevan kaavoittajien pelkona luultavasti pyrkiessään estämään Sipoosta Helsinkiin liitetyllä Östersundomin alueella lintujen suojelun vuoksi kaistan, jolle on alustavasti suunniteltu 10 000 ihmisen asunnot. Asiasta kerrotaan tämän aamun Hesarissa. Koko liitosalueellehan suunnitellaan rakennettaviksi 100 000 ihmisen asunnot.
Puhuin avauksissani lähinnä vain Iijoesta, mutta kyllä se kai ymmärrettiin puheeksi muidenkin jokiemme ja koskiemme suojelun puolesta. Soidenkin suojelua sivusin. Siitä vielä vähän lisää:
Minusta suot pitäisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisina monistakin syistä. Niin niillä elävien ja pesivien lintujen vuoksi kuin niillä liikkuvien ja niiden omalaatuisia kauneusarvoja ihailevien ihmistenkin vuoksi. Peratulla turvesuolla ei heilu heinät, ei pesi linnut eikä se ole ilo ihmisen silmälle, se on kuollut ja ruma. Turve on kyllä hyvä energialähde, ja sitä meillä on paljon, ja sen poltto on kai vähemmän haitallista kuin kivihiilen, mutta ei kuitenkaan haitatonta sekään. Suo, jolta turve on poistettu, muuttaa suon vesitalouden ja tuhoaa sen ekosysteemin ja aiheuttaa ongelmia suon alapuolisille vesille ja pohjavesille. Sellainen suo ei enää sido hiiltä, joka vapautuessaan on ilmastolle haitallista.
Samassa Luonto-lehdessä (9/2014) on myös juttu, josta pieni pätkä tähän:
Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi jutun, joka käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö. Jutun sävy ei imarrellut maatamme. ”Suomalaiset ovat aina välittäneet ympäristöstä vähemmän kuin eurooppalaiset naapurinsa, Britt Peterson kirjoitti ja esitti todisteeksi numeroita.
Eiköhän tämä riitä minulta näistä aiheista, ainakin tällä erää. Joo, joo, taas minä ”kopioin”, kun turvauduin lähteisiin. Niin minä usein teen, nojaudun itseäni tietävämpiin, kun kaikki tietoni ei ole syntynyt vain omakohtaisista kokemuksistani. En voi olla vain oman pääni tuottaman varassa, joka näkyy olevan eräiden ainoana arvostama metodi, eikä minun pääni sisällä äänet ilmoittele minulle, kuten ilmeisesti eräille tekevät. Toisaalta minä kyllä aina mainitsen lähteeni toisin kuin tuo eräs, joka kopsaa netistä pitkiä juttuja ne omina kirjoittaminaan esittäen, mutta eihän sellainen mene läpi, kun ne ovat kielellisesti virheetöntä tekstiä toisin kuin ne muutamat asianomaisen oikeasti omat lauseensa noissa jutuissa.- hooyeetee
On paljon järkevämpää ajatella taloudellista hyötyö tässäkin vesivoima asiassa ei ne perkeleeen kalat sieltä vedestä lopu vaikka syrjäseutujen joet valjastettaisiinkiin vesivoiman tuottamiseen. On kuitenkin huomattava, että tämäkin saatanan viherpiipertäjä joka tästä on alkanut valittamaan käyttää varmasti sähköä ja sähkö laitteita. Vesivoima on yksi niistä harvoista sähköntutannon vaihtoehdoista,jotka sopivat suomen olosuhteisiin, ja joiden suhteen suomi on omavarainen.
Vaikka olet suomalainen, unohdit noiden ulkomaalaisten lehtien vaikutuksesta, etteivät ne turvesuot meillä Suomessa jää turpeennoston jälkeen avoimeksi kentäksi, vaan niille kasvaa puusto, joka sitoo ilmasta hiiltä enemmän kuin paikalla ennen ollut märkä suo. Sitominen tapahtuu toki jälkeen päin, mutta suhteellisen nopeasti kuitenkin, sillä nuori taimikko syö hiiltä tavattomasti. Tätä lähes metsättömissä maissa on vaikea ymmärtää.
Huvittava on tuon Foreign Policy -lehden kommentti siitä, että suomalaiset olisivat aina välittäneet ympäristöstään vähemmän kuin muut eurooppalaiset, kun tiedetään, että Brittein saarten asukkaat ja eteläeurooppalaiset hakkasivat aikoinaan metsät omista maistaan lähes kokonaan. Erityisen hauskaa oli kuulla 1990-luvulla, kun nämä metsättömien maiden asukkaat kertoivat meille suomalaisille opettavaan sävyyn, kuinka he ISTUTTAVAT nykyään kaadetun puun sijalle uuden puun. Puuston luonnonmukaisesta nopeasta leviämisestä jokaiseen tyhjään kohtaan he eivät olleet kai kuulleetkaan.
Samaan aikaan heille on kyllä kelvannut suomalainen sanomalehtipaperi agendansa levittämiseen. Ja hiilellä lämmittävät talonsa.
Ei sillä, että itsekään kannattaisin uusien soiden enempää kuivatusta tai turpeenpolttoa. Minusta on ikävää, ettei enää tahdo löytyä hillasoita ja onhan soilla minunkin mielestäni maisemallisetkin sekä eläin- ja kasvikunnalliset arvonsa.
Soiden kuivatus metsämaaksi on vähentynyt, mutta enemmän kuin soidensuojelu siihen on vaikuttanut se, ettei valtio ole enää entisessä määrin kannustanut kuivatukseen valtiojohtoisten metsäkeskusten kautta. Takavuosikymmeninä metsänomistajia suorastaan painostettiin soidensa kuivatukseen joko alueellisina yhteishankkeina tai määräämällä niin metsänomistajille laadituissa metsänhoitosuunnitelmissa.
Meillä olisi valtavasti enemmän soita, jos valtio ei olisi tätä kuivatusurakkaa tehnyt kansantalouden merkeissä eli metsäteollisuuden puunsaantia ajatellen. Yksittäisen metsänomistajan mielestä suon ojitus metsämaaksi on yleensä turhauttavaa, kun siitä tulee hänelle aluksi pitkän aikaa taloudellista tappiota. Hyödyn pääsevät korjaamaan vasta tulevat sukupolvet. Varsinkaan nykypäivänä ei tiedä sitäkään, onko tuleva hyötyjä kuivatuksesta edes oma lapsenlapsi tai muu sukulainen.- miten on...
Haluaako kapi pakkolunastaa maat luonnonsuojelun takia kun vähättelet aloituksessasi uuden ympäristöministerin toimia vapaaehtoisuuden edistämiseksi?
hooyeetee kirjoitti:
On paljon järkevämpää ajatella taloudellista hyötyö tässäkin vesivoima asiassa ei ne perkeleeen kalat sieltä vedestä lopu vaikka syrjäseutujen joet valjastettaisiinkiin vesivoiman tuottamiseen. On kuitenkin huomattava, että tämäkin saatanan viherpiipertäjä joka tästä on alkanut valittamaan käyttää varmasti sähköä ja sähkö laitteita. Vesivoima on yksi niistä harvoista sähköntutannon vaihtoehdoista,jotka sopivat suomen olosuhteisiin, ja joiden suhteen suomi on omavarainen.
Vai omavarainen on Suomi vesivoiman suhteen, eli sen katsot riittäväksi sähköntuotantoomme. Totuus on kuitenkin toinen, se ei sinun kiroilemisellasi tästä muuksi muutu:
>>Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta oli noin neljä prosenttia vuonna 2013. Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10-15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2013 vesivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 15,2 prosenttia.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristönsuojelullisista syistä johtuen.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Vaikka olet suomalainen, unohdit noiden ulkomaalaisten lehtien vaikutuksesta, etteivät ne turvesuot meillä Suomessa jää turpeennoston jälkeen avoimeksi kentäksi, vaan niille kasvaa puusto, joka sitoo ilmasta hiiltä enemmän kuin paikalla ennen ollut märkä suo. Sitominen tapahtuu toki jälkeen päin, mutta suhteellisen nopeasti kuitenkin, sillä nuori taimikko syö hiiltä tavattomasti. Tätä lähes metsättömissä maissa on vaikea ymmärtää.
Huvittava on tuon Foreign Policy -lehden kommentti siitä, että suomalaiset olisivat aina välittäneet ympäristöstään vähemmän kuin muut eurooppalaiset, kun tiedetään, että Brittein saarten asukkaat ja eteläeurooppalaiset hakkasivat aikoinaan metsät omista maistaan lähes kokonaan. Erityisen hauskaa oli kuulla 1990-luvulla, kun nämä metsättömien maiden asukkaat kertoivat meille suomalaisille opettavaan sävyyn, kuinka he ISTUTTAVAT nykyään kaadetun puun sijalle uuden puun. Puuston luonnonmukaisesta nopeasta leviämisestä jokaiseen tyhjään kohtaan he eivät olleet kai kuulleetkaan.
Samaan aikaan heille on kyllä kelvannut suomalainen sanomalehtipaperi agendansa levittämiseen. Ja hiilellä lämmittävät talonsa.
Ei sillä, että itsekään kannattaisin uusien soiden enempää kuivatusta tai turpeenpolttoa. Minusta on ikävää, ettei enää tahdo löytyä hillasoita ja onhan soilla minunkin mielestäni maisemallisetkin sekä eläin- ja kasvikunnalliset arvonsa.
Soiden kuivatus metsämaaksi on vähentynyt, mutta enemmän kuin soidensuojelu siihen on vaikuttanut se, ettei valtio ole enää entisessä määrin kannustanut kuivatukseen valtiojohtoisten metsäkeskusten kautta. Takavuosikymmeninä metsänomistajia suorastaan painostettiin soidensa kuivatukseen joko alueellisina yhteishankkeina tai määräämällä niin metsänomistajille laadituissa metsänhoitosuunnitelmissa.
Meillä olisi valtavasti enemmän soita, jos valtio ei olisi tätä kuivatusurakkaa tehnyt kansantalouden merkeissä eli metsäteollisuuden puunsaantia ajatellen. Yksittäisen metsänomistajan mielestä suon ojitus metsämaaksi on yleensä turhauttavaa, kun siitä tulee hänelle aluksi pitkän aikaa taloudellista tappiota. Hyödyn pääsevät korjaamaan vasta tulevat sukupolvet. Varsinkaan nykypäivänä ei tiedä sitäkään, onko tuleva hyötyjä kuivatuksesta edes oma lapsenlapsi tai muu sukulainen.Joo, noinhan on tapahtunut historiassa kuin sanot. Brittein pääsaarenkin kiertäneenä hyvin tiedän sen puuttomuuden, josta johtuen siellä jo ammoin ruvettiin rakentamaan talojakin enemmän kivestä. Ja samaa on tapahtunut monissa muissakin Euroopan maissa. Myös Kyproksella on aikoinaan ollut komeat metsät, metsiä on ollut myös nykyisen Israelin alueella ja muuallakin Lähi-idässä, mutta ne on kauan sitten kaikki tuhottu joko rakentamiseen, laivanrakennukseen, polttamiseen ja enne muuta laidunmaiksi; lammas on ollut yksi pahimmista metsien tuhoajista. Mutta on sinne sitten myöhemmin istutettu metsiä melkoisesti, varsinkin Israeliin.
Tuo viestini lopussa siteeraamani lehtijuttu oli kyllä yhdysvaltalaisesta lehdestä, ja Yhdysvalloissahan metsiä on vielä paljonkin. Ja nykypäiväähän siinä käsiteltiin eikä historiaa, ja jutussa paheksuttu nykyisessä Suomessa tapahtuva on kyllä totta.
Tuossa soiden kuivatusasiassa tunnen pientä pistoa sydämessäni. Kesän 1954 - siis 19-vuotiaana nuorukaisena - vietin Metsähallituksen Lapin itäisen suonkuivauspiirin palveluksessa viiden hengen työporukassa, joka kirjailijanakin tunnetun - mm. kirjallisuuden valtionpalkinnon saaneen - suonkuivausteknikko Heikki Lounajan johdolla teki ojitussuunnitelmia Savukoskella ja Kemijärvellä. Ensiksi lattapoikana ja myöhemmin vaaituskonemiehenä. Aikomukseni oli mennä armeijan jälkeen Rovaniemen maalaiskunnassa sijainneeseen Hirvaan metsäkouluun, jossa metsäkouluistamme ainoana oli suonkuivauslinja. Minulle silloin oli ihanneammatti tuo, jota Lounaja edusti; sai olla kesät maastossa ja talvet tehdä sisätöinä niitä ojitussuunnitelmia, joita sitten kesällä toteutettiin ja joita hän myös valvoi. Mutta kohtalo päätti toisin kohdallani, ja oikein hyvä päätös se taisi olla.
Nyttemminhän on kyllä paljon noita aikoinaan metsäntuotantoa varten ojitettuja soita paljon palautettu takaisin luonnontilaansa tukkimalla niitä ojia, joita aikoinaan työllä ja vaivalla kaivettiin ja josta melkoisesti maksettiin. Toki myöhemmin suuret työkoneet tulivat ojankaivuunkin kuten metsätöihinkin, ja jo silloin minun noissa touhuissa ollessani ojurit käyttivät dynamiittia, jolla eräs vanha ojuri yhdellä työmaalla räjäytti itsensäkin. Ei tapaturmaisesti vaan tarkoituksella. Oli ruma näky. olen siitä kai joskus kertonut täälläkin, mutta jääköön nyt kertomatta.- eikö leikkaa...
kapi-vaari kirjoitti:
Vai omavarainen on Suomi vesivoiman suhteen, eli sen katsot riittäväksi sähköntuotantoomme. Totuus on kuitenkin toinen, se ei sinun kiroilemisellasi tästä muuksi muutu:
>>Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta oli noin neljä prosenttia vuonna 2013. Sähköntuotannossa vesivoiman osuus on vaihdellut viime vuosina 10-15 prosentin välillä vesivuodesta riippuen. Vuonna 2013 vesivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 15,2 prosenttia.
Mahdollisuuksia vesivoiman lisärakentamiseen on Suomessa edelleen olemassa, vaikka suurimmat kohteet onkin jo pääosin rakennettu. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristönsuojelullisista syistä johtuen.Vesivoiman suhteen omavarainen- eli katsot sen riittäväksi sähköntuotantoomme?
Kenen vettä Kapi luulee turbiinien lävitse menevän? Ranskalaista pullotettua vettä, kraanasta tulevaa Hesan vettä vai olemmeko veden suhteen omavaraisia?
Öljyn suhteen emme ole omavaraisia, hiilen suhteenkaan tuskin..... - Totuutta Kapille
Kaikkea sinäkin uskot. Olematon koulutuksesi on ymmärretävästi syynä siihen, että kaikki mitä noissakin aviiseissa (Hesari, Luonto) kirjoitetaan menee sinulle täydestä.
Etenkin tuo Luonto lehti on tietyn rikollisen anarkistiryhmän (greenpeace) propagandan äänitorvi. Greenpeace saa rahoituksensa suurelta osin Saksasta, maasta jossa metsät ja suot on laajoilta alueilta hävitetty jo vuosikymmeniä sitten.
Jäljellä olevia metsiä halutaan hyödyntää Saksassa vielä toimivien metsätoellisuuslaitosten raaka-aineena mahdollisimman paljon, joten saksalaiset rahoittavat GP:tä, jotta se pakottaisi kilpailevat metsäteollisuusmaat (Suomi, Ruotsi jne) suojelemaan metsiään mahdollisimman laajasti - siis eliminoimaan oman teollisuutensa kilpailijoita.
Suomessa riittää näitä hyväntahtoisia idiootteja, joihin Kapokin näemmä kuuluu, jotka uskovat anarkistien vilpittömyyteen ja luontojärjestöjen asiantuntemukseen.
Suomessa metsänomistajilla on lakisääteinen velvollisuus uudistaa metsä hakkuiden jälkeen. Ellei omistaja istuta uutta tulee sakkoa ja työ tehdään viranomaisten toimesta maanomistajan lukuun. Suomalaiset siis todella välittävät ympäristöstään ja metsistään.
Mitä turvesoihin tulee, niin niistäkin on samaisen anarkistiporukan toimesta ja poliittisesti vihreiden tuella luotu hyvin paljon todellisuutta negatiivisempi kuva. Viherpipertäjien laskelmissa päästöt lasketaan kevään tulvahuippujen perusteella, joilloin vesistöihin huutoutuu toki turvesoiltakin kiintoainesta. Kun katsotaan lupaehtojen mukaisia päästöjä, kaikki turvesuot täyttävät ne.
Itselläni on mökki järven rannalla johon laskee liki kymmenen turvesuon kuivatusvedet. Järven vesi on luokiteltu erinomaiseksi, vesi on niin kirkasta, että kesälläkin näkyvyys on pari metriä eikä levää ole esiintynyt vielä koskaan. Kalakannat ovat suorastaan erinomaiset ja rapujakin nousee. Veden puhtauden mittarina näin maallikon silmin ovat simpukat, joita on rannoilla runsaasti.
Turvetuottannon päätyttä jos alue metsitetään, se sitoo muutamassa vuosikymmenessä (noin 30 vuotta) sen määrän hiiltä, mitä turpeen mukana poistui. Olen käynyt 10 vuotta sitten tuotannosta poistetulla suolla, jossa nyt oli jo tuollaista viismetristä hyväkuntoista taimikkoa. Mellkoinen hiilinielu siis.
Ei kaikkia soita tule turpeenotolle valjastaa, meillä soita riittää myös jätettäväksi luonnotilaisiksi - vapaaehtoiselta pohjalta, aivan kute Kokoomuksen nuori ympäristöministeri on esittänyt Totuutta Kapille kirjoitti:
Kaikkea sinäkin uskot. Olematon koulutuksesi on ymmärretävästi syynä siihen, että kaikki mitä noissakin aviiseissa (Hesari, Luonto) kirjoitetaan menee sinulle täydestä.
Etenkin tuo Luonto lehti on tietyn rikollisen anarkistiryhmän (greenpeace) propagandan äänitorvi. Greenpeace saa rahoituksensa suurelta osin Saksasta, maasta jossa metsät ja suot on laajoilta alueilta hävitetty jo vuosikymmeniä sitten.
Jäljellä olevia metsiä halutaan hyödyntää Saksassa vielä toimivien metsätoellisuuslaitosten raaka-aineena mahdollisimman paljon, joten saksalaiset rahoittavat GP:tä, jotta se pakottaisi kilpailevat metsäteollisuusmaat (Suomi, Ruotsi jne) suojelemaan metsiään mahdollisimman laajasti - siis eliminoimaan oman teollisuutensa kilpailijoita.
Suomessa riittää näitä hyväntahtoisia idiootteja, joihin Kapokin näemmä kuuluu, jotka uskovat anarkistien vilpittömyyteen ja luontojärjestöjen asiantuntemukseen.
Suomessa metsänomistajilla on lakisääteinen velvollisuus uudistaa metsä hakkuiden jälkeen. Ellei omistaja istuta uutta tulee sakkoa ja työ tehdään viranomaisten toimesta maanomistajan lukuun. Suomalaiset siis todella välittävät ympäristöstään ja metsistään.
Mitä turvesoihin tulee, niin niistäkin on samaisen anarkistiporukan toimesta ja poliittisesti vihreiden tuella luotu hyvin paljon todellisuutta negatiivisempi kuva. Viherpipertäjien laskelmissa päästöt lasketaan kevään tulvahuippujen perusteella, joilloin vesistöihin huutoutuu toki turvesoiltakin kiintoainesta. Kun katsotaan lupaehtojen mukaisia päästöjä, kaikki turvesuot täyttävät ne.
Itselläni on mökki järven rannalla johon laskee liki kymmenen turvesuon kuivatusvedet. Järven vesi on luokiteltu erinomaiseksi, vesi on niin kirkasta, että kesälläkin näkyvyys on pari metriä eikä levää ole esiintynyt vielä koskaan. Kalakannat ovat suorastaan erinomaiset ja rapujakin nousee. Veden puhtauden mittarina näin maallikon silmin ovat simpukat, joita on rannoilla runsaasti.
Turvetuottannon päätyttä jos alue metsitetään, se sitoo muutamassa vuosikymmenessä (noin 30 vuotta) sen määrän hiiltä, mitä turpeen mukana poistui. Olen käynyt 10 vuotta sitten tuotannosta poistetulla suolla, jossa nyt oli jo tuollaista viismetristä hyväkuntoista taimikkoa. Mellkoinen hiilinielu siis.
Ei kaikkia soita tule turpeenotolle valjastaa, meillä soita riittää myös jätettäväksi luonnotilaisiksi - vapaaehtoiselta pohjalta, aivan kute Kokoomuksen nuori ympäristöministeri on esittänytTäsmennän vielä tuota vapaaehtoisuuden käsitettä, kun kaikki eivät sitä ymmärrä.
Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sovellettuna se tarkoittaa, että aloite suojeltavista kohteista on yhä valtiolla eli ympäristöviranomaiset lähettävät maanomistajille ehdotuksen, jossa tarjotaan rahallinen korvaus siitä, että maanomistaja jättää kyseisellä kiinteistöllä olevan suoalueen nykyiseen luonnontilaansa, eikä näin ollen kuivata sitä, eikä korjaa siltä niitä kitukasvuisia mäntyjä ja koivuja, joita sillä kasvaa. Koko kiinteistö mukaan lukien rauhoitettava suoalue säilyy maanomistajan omistuksessa.
Suurimmalle osalle maanomistajista tämä sopii hyvin, sillä harva enää nykypäivänä edes ajattelee sellaisten soiden kuivattamista, joita suojeltaviksi tavallisesti halutaan. Avosoiden kuivatuksista on nimittäin huonojakin kokemuksia ja taloudellinen hyöty sellaisista tulee vasta vuosikymmenten kuluttua. Ensiharvennus noin 30 vuoden kuluttua menee vielä siihen astisten tappioiden kattamiseen ja harva uskoo näinä sähköisten tietoverkkojen aikana, että siitä varsinaisesta harvennuksesta saatavalle sellupuullekaan riittää kysyntää seuraavan 30 vuoden päästä eli yhteensä 60 vuoden kuluttua. Jos joku sitten saakin hyötyä, onko se hyötyjä edes oma lapsenlapsi.
Turvesuoksikaan eivät kaikki suot sovellu, rannikolla ei ohuen turvekertymän vuoksi yksikään.
Toisin sanoen vapaaehtoisella suojelulla voittavat yleensä molemmat, valtio ja yksityinen metsänomistaja. Valtio varmistuu soidensuojelusta edulliseen hintaan. Yksityinen maanomistaja puolestaan voi hyödyntää palstansa kangasmaita ja saa lisäksi korvauksen siitä suopalasta, jota ei ollut koskaan edes ajatellut hyödyntää. Monille on myös henkisesti tärkeää, että säilyttää omissa nimissään sukunsa vanhan perintöpalstan.- juu aivan niin...
kapi-vaari kirjoitti:
Joo, noinhan on tapahtunut historiassa kuin sanot. Brittein pääsaarenkin kiertäneenä hyvin tiedän sen puuttomuuden, josta johtuen siellä jo ammoin ruvettiin rakentamaan talojakin enemmän kivestä. Ja samaa on tapahtunut monissa muissakin Euroopan maissa. Myös Kyproksella on aikoinaan ollut komeat metsät, metsiä on ollut myös nykyisen Israelin alueella ja muuallakin Lähi-idässä, mutta ne on kauan sitten kaikki tuhottu joko rakentamiseen, laivanrakennukseen, polttamiseen ja enne muuta laidunmaiksi; lammas on ollut yksi pahimmista metsien tuhoajista. Mutta on sinne sitten myöhemmin istutettu metsiä melkoisesti, varsinkin Israeliin.
Tuo viestini lopussa siteeraamani lehtijuttu oli kyllä yhdysvaltalaisesta lehdestä, ja Yhdysvalloissahan metsiä on vielä paljonkin. Ja nykypäiväähän siinä käsiteltiin eikä historiaa, ja jutussa paheksuttu nykyisessä Suomessa tapahtuva on kyllä totta.
Tuossa soiden kuivatusasiassa tunnen pientä pistoa sydämessäni. Kesän 1954 - siis 19-vuotiaana nuorukaisena - vietin Metsähallituksen Lapin itäisen suonkuivauspiirin palveluksessa viiden hengen työporukassa, joka kirjailijanakin tunnetun - mm. kirjallisuuden valtionpalkinnon saaneen - suonkuivausteknikko Heikki Lounajan johdolla teki ojitussuunnitelmia Savukoskella ja Kemijärvellä. Ensiksi lattapoikana ja myöhemmin vaaituskonemiehenä. Aikomukseni oli mennä armeijan jälkeen Rovaniemen maalaiskunnassa sijainneeseen Hirvaan metsäkouluun, jossa metsäkouluistamme ainoana oli suonkuivauslinja. Minulle silloin oli ihanneammatti tuo, jota Lounaja edusti; sai olla kesät maastossa ja talvet tehdä sisätöinä niitä ojitussuunnitelmia, joita sitten kesällä toteutettiin ja joita hän myös valvoi. Mutta kohtalo päätti toisin kohdallani, ja oikein hyvä päätös se taisi olla.
Nyttemminhän on kyllä paljon noita aikoinaan metsäntuotantoa varten ojitettuja soita paljon palautettu takaisin luonnontilaansa tukkimalla niitä ojia, joita aikoinaan työllä ja vaivalla kaivettiin ja josta melkoisesti maksettiin. Toki myöhemmin suuret työkoneet tulivat ojankaivuunkin kuten metsätöihinkin, ja jo silloin minun noissa touhuissa ollessani ojurit käyttivät dynamiittia, jolla eräs vanha ojuri yhdellä työmaalla räjäytti itsensäkin. Ei tapaturmaisesti vaan tarkoituksella. Oli ruma näky. olen siitä kai joskus kertonut täälläkin, mutta jääköön nyt kertomatta.Miten nämä sinun pitkät liirumlaarumit omista tekemisistäsi liittyy aiheen asiapitoisuuteen? Ei kukaan ole kysynyt mitä sinä olet tehnyt, vaan sinä aina alat lörpötellä niistä, etkä itse asiasisällöstä.
Kyllä noita juttuja olisi varmasti itse kullakin, mutta nythän ei olla millään itsensä esittelypalstalla kertoilemassa omista tai kavereiden tai tuttujen tekemisistä, jollei ne liity politiikkaan ja palstan aiheeseen.
Itse voisin suonkuivatuksen parissa työskennelleistäkin kertoa myöskin nimillä, ja monen monta juttuakin, mutta kun en viitsi alkaa ihmisistä nimillä kertoilemaan, kun he ei ehkä siitä pitäisi, niin tai heidän jälkeläisensä.
On se nyt kyllä hyvä, että muistit tuon latta-nimen oikein, mutta aikaisemmin olet kertonut, että itse koneellakin pääsit vain ehkä pari kerta katsomaan mitä sieltä
näkyy.(näkyikö muuten latta tai kuva oikein vai väärinpäin?, ja kumminpäin sitä lattaa oikein pidettiin?)
Jos ihminen on toiminut oikein vaaitsijanakin, niin kyllä hän yleensä tietää edes käyttämiensä välineiden nimitykset oikein.
Hirvaan metsätyömieskouluko se suonkuivausteknikoita valmisti? Oletko nyt ihan varma, niin ja siitäkin että yleensäkään tekuun olisit pääsyt ilman keskikoulua, mikä sinultakin puuttuu. Nimittäin suonkuivatustekniko oli iso herra aikoinaan.
No pääsihän Päätalon Kallekin rakennusmestarikouluun, eli teknilliseen kouluun, mutta ei käsittääkseni teknilliseen opistoon, josta inssejä valmistui. Diplomi-inssit taas on hieman eri asia.
Dynamiittia käytettiin yleisesti kylläkin aivan säälimättä, jopa pienen ojatukoksen aukaisuissa, siihen kun ei juuri kukaan mitään lupia kysellyt.
Kerronpa nyt, kun tuo liirumlaarumsatuilu kerran on nyt ainakin sinulle sallittua, että kun eräs ukko räjäytti itsensä, niin sen jälkeen meni työkaveri kertomaan hänen perheelleen, että Taavetti kuoli räjähdysonnettomuudessa.
Vaimo siinä alkoi siunaamaan, jotta pääsiköhän Taavetti nyt taivaaseen, kun ei aina muistanut olla niin uskonnollinen.
Työkaveri vastas eukolle, että ei hän asiasta ole aivan varma, mutta sinnepäin hän ainakin lähti.
Ja kyllä Brittein pääsaarta on varmaan kiertänyt moni muukin, itseni mukaan lukien mutta kun ei nyt siitä ole missään mielessä edes kysymys, niin eihän tuollaisia kukaan ilman narsismia tietenkään tuo esille.
Enkä nyt usko, että olet niinkään "vahvasti" tuota pääsaarta kiertänyt, jotta se edes olisi mainitsemisen arvoinen asia ylipäänsä ollut.
Eli tuollainen turha narsitisen "yliopettajan" ominaisuudessa esiintyminen on pelkästään huvittavaa.....
On se tuo kepu kumma puolue, kun se voi yksin tehdä mitä vaan, mutta kun muista puolueista puhutaan jotensakin hiemankin syytellen, niin silloin yleensä sanotan, etteihän nyt mikään puolue voi hallituksessa tai eduskunnassa yksin päättää asioista...
ETTÄ ON TUOLLA KEPULLA HIRVEÄ PÄÄTÄNTÄVALTA, JA OLLUT JATKUVASTI :)))
Kun taas jostain asiasta tulee positiivista kansanpalautetta, niin demut on oitis omimassa tuota päätöstä omakseen, vaikka se olis ollut asian suhteen vastakarvaankin...
Siinäpä taas poistettavaa, kun kerran tuolle linjalle olet jälleen alkanut, ettet totuuksia kestä, tai muutakaan vastaväittämää... - ei paljoa vaadi
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Täsmennän vielä tuota vapaaehtoisuuden käsitettä, kun kaikki eivät sitä ymmärrä.
Valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan sovellettuna se tarkoittaa, että aloite suojeltavista kohteista on yhä valtiolla eli ympäristöviranomaiset lähettävät maanomistajille ehdotuksen, jossa tarjotaan rahallinen korvaus siitä, että maanomistaja jättää kyseisellä kiinteistöllä olevan suoalueen nykyiseen luonnontilaansa, eikä näin ollen kuivata sitä, eikä korjaa siltä niitä kitukasvuisia mäntyjä ja koivuja, joita sillä kasvaa. Koko kiinteistö mukaan lukien rauhoitettava suoalue säilyy maanomistajan omistuksessa.
Suurimmalle osalle maanomistajista tämä sopii hyvin, sillä harva enää nykypäivänä edes ajattelee sellaisten soiden kuivattamista, joita suojeltaviksi tavallisesti halutaan. Avosoiden kuivatuksista on nimittäin huonojakin kokemuksia ja taloudellinen hyöty sellaisista tulee vasta vuosikymmenten kuluttua. Ensiharvennus noin 30 vuoden kuluttua menee vielä siihen astisten tappioiden kattamiseen ja harva uskoo näinä sähköisten tietoverkkojen aikana, että siitä varsinaisesta harvennuksesta saatavalle sellupuullekaan riittää kysyntää seuraavan 30 vuoden päästä eli yhteensä 60 vuoden kuluttua. Jos joku sitten saakin hyötyä, onko se hyötyjä edes oma lapsenlapsi.
Turvesuoksikaan eivät kaikki suot sovellu, rannikolla ei ohuen turvekertymän vuoksi yksikään.
Toisin sanoen vapaaehtoisella suojelulla voittavat yleensä molemmat, valtio ja yksityinen metsänomistaja. Valtio varmistuu soidensuojelusta edulliseen hintaan. Yksityinen maanomistaja puolestaan voi hyödyntää palstansa kangasmaita ja saa lisäksi korvauksen siitä suopalasta, jota ei ollut koskaan edes ajatellut hyödyntää. Monille on myös henkisesti tärkeää, että säilyttää omissa nimissään sukunsa vanhan perintöpalstan.Lisäksi on olemassa Metso-ohjelma jolla on saatu vapaaehtoisesti suojelualueita. Kapin kannattaisi selvittää edes alkeet ennenkuin rupeaa kritisoimaan.
http://www.metsonpolku.fi/fi/METSO/index.php - Rikka rokassa
eikö leikkaa... kirjoitti:
Vesivoiman suhteen omavarainen- eli katsot sen riittäväksi sähköntuotantoomme?
Kenen vettä Kapi luulee turbiinien lävitse menevän? Ranskalaista pullotettua vettä, kraanasta tulevaa Hesan vettä vai olemmeko veden suhteen omavaraisia?
Öljyn suhteen emme ole omavaraisia, hiilen suhteenkaan tuskin.....Itse asiassa Hesan kraanoista tulevalla vedellä on tehty energiaa,Päijänne tunnelissa on voimalaitos.
Päijännetunneli numeroina
Valmistusvuosi: 1982
Pituus: 120km
Poikkipinta-ala: 16 neliömetriä
Tilavuus: 2 milj. kuutiometriä
Vedenottosyvyys: 25 m
Vedenottamon siivilän silmäkoko: 0.5mm
Virtaamakapasiteetti: 12 m3/s
Keskimääräinen vedenotto: 3,3 m3/s
Vuotuinen kokonaisvedenotto: n.104,5 milj.m3
Vuotuinen itsetuotettu energia: n.6-7 GWh
Veden matka-aika Asikkala-Vantaa: n.9vrk juu aivan niin... kirjoitti:
Miten nämä sinun pitkät liirumlaarumit omista tekemisistäsi liittyy aiheen asiapitoisuuteen? Ei kukaan ole kysynyt mitä sinä olet tehnyt, vaan sinä aina alat lörpötellä niistä, etkä itse asiasisällöstä.
Kyllä noita juttuja olisi varmasti itse kullakin, mutta nythän ei olla millään itsensä esittelypalstalla kertoilemassa omista tai kavereiden tai tuttujen tekemisistä, jollei ne liity politiikkaan ja palstan aiheeseen.
Itse voisin suonkuivatuksen parissa työskennelleistäkin kertoa myöskin nimillä, ja monen monta juttuakin, mutta kun en viitsi alkaa ihmisistä nimillä kertoilemaan, kun he ei ehkä siitä pitäisi, niin tai heidän jälkeläisensä.
On se nyt kyllä hyvä, että muistit tuon latta-nimen oikein, mutta aikaisemmin olet kertonut, että itse koneellakin pääsit vain ehkä pari kerta katsomaan mitä sieltä
näkyy.(näkyikö muuten latta tai kuva oikein vai väärinpäin?, ja kumminpäin sitä lattaa oikein pidettiin?)
Jos ihminen on toiminut oikein vaaitsijanakin, niin kyllä hän yleensä tietää edes käyttämiensä välineiden nimitykset oikein.
Hirvaan metsätyömieskouluko se suonkuivausteknikoita valmisti? Oletko nyt ihan varma, niin ja siitäkin että yleensäkään tekuun olisit pääsyt ilman keskikoulua, mikä sinultakin puuttuu. Nimittäin suonkuivatustekniko oli iso herra aikoinaan.
No pääsihän Päätalon Kallekin rakennusmestarikouluun, eli teknilliseen kouluun, mutta ei käsittääkseni teknilliseen opistoon, josta inssejä valmistui. Diplomi-inssit taas on hieman eri asia.
Dynamiittia käytettiin yleisesti kylläkin aivan säälimättä, jopa pienen ojatukoksen aukaisuissa, siihen kun ei juuri kukaan mitään lupia kysellyt.
Kerronpa nyt, kun tuo liirumlaarumsatuilu kerran on nyt ainakin sinulle sallittua, että kun eräs ukko räjäytti itsensä, niin sen jälkeen meni työkaveri kertomaan hänen perheelleen, että Taavetti kuoli räjähdysonnettomuudessa.
Vaimo siinä alkoi siunaamaan, jotta pääsiköhän Taavetti nyt taivaaseen, kun ei aina muistanut olla niin uskonnollinen.
Työkaveri vastas eukolle, että ei hän asiasta ole aivan varma, mutta sinnepäin hän ainakin lähti.
Ja kyllä Brittein pääsaarta on varmaan kiertänyt moni muukin, itseni mukaan lukien mutta kun ei nyt siitä ole missään mielessä edes kysymys, niin eihän tuollaisia kukaan ilman narsismia tietenkään tuo esille.
Enkä nyt usko, että olet niinkään "vahvasti" tuota pääsaarta kiertänyt, jotta se edes olisi mainitsemisen arvoinen asia ylipäänsä ollut.
Eli tuollainen turha narsitisen "yliopettajan" ominaisuudessa esiintyminen on pelkästään huvittavaa.....
On se tuo kepu kumma puolue, kun se voi yksin tehdä mitä vaan, mutta kun muista puolueista puhutaan jotensakin hiemankin syytellen, niin silloin yleensä sanotan, etteihän nyt mikään puolue voi hallituksessa tai eduskunnassa yksin päättää asioista...
ETTÄ ON TUOLLA KEPULLA HIRVEÄ PÄÄTÄNTÄVALTA, JA OLLUT JATKUVASTI :)))
Kun taas jostain asiasta tulee positiivista kansanpalautetta, niin demut on oitis omimassa tuota päätöstä omakseen, vaikka se olis ollut asian suhteen vastakarvaankin...
Siinäpä taas poistettavaa, kun kerran tuolle linjalle olet jälleen alkanut, ettet totuuksia kestä, tai muutakaan vastaväittämää...Onhan vuodatus! Kirjoitusasultaan yhtä sekava kuin sisällöltäänkin, joten en tuota viitsinyt tarkemmin syynätä. Sen verran kuitenkin, että näin siinä vääriä luulojasi, jotka haluan oikaista:
Hirvaan metsäkoulu oli ainakin tuolloin - siis 1950-luvun puolivälissä - nimenomaan metsä- ja suonkuivausteknikkoja valmistava oppilaitos, ei siis mikään metsätyömieskoulu. Ja metsäkouluihin kuten muihinkin teknillisiin kouluihin pääsi kyllä kansakoulupohjalta, mutta edellytyksenä oli tietty työharjoitteluaika ja tietenkin pääsykokeiden läpäiseminen.
Minusta seuraava veljeni, nyt jo edesmennyt, oli rakennusmestari, oli valmistunut Lahden teknillisestä koulusta, jonne oli päässyt kansakoulupohjalta. Erään suuren rakennusyhtiön palveluksessa hän toimi, uransa loppupuolella vastaavana mestarina suurilla työmailla. Minua muutamia vuosia nuorempi pikkuserkkuni oli metsäteknikko, valmistunut Tuomarniemen metsäkoulusta myös kansakoulupohjalta. Toimi työnjohtajana ainakin Kaukas Oy:n ja myöhemmin Hackmannin metsätyömailla. Metsätalousinsinööriksi nuo metsäteknikot muuttuivat samoihin aikoihin kuin aliupseeristosta tuli toimiupseeristo.
En toki toivo tuota vuodatustasi poistettavaksi, vaan päinvastoin haluaisin sen jäävän verrokiksi tälle vastineelleni ja muillekin esityksilleni tässä ketjussa. Ymmärtänetköhän tarkoitukseni?- Teknikko minäkin
kapi-vaari kirjoitti:
Onhan vuodatus! Kirjoitusasultaan yhtä sekava kuin sisällöltäänkin, joten en tuota viitsinyt tarkemmin syynätä. Sen verran kuitenkin, että näin siinä vääriä luulojasi, jotka haluan oikaista:
Hirvaan metsäkoulu oli ainakin tuolloin - siis 1950-luvun puolivälissä - nimenomaan metsä- ja suonkuivausteknikkoja valmistava oppilaitos, ei siis mikään metsätyömieskoulu. Ja metsäkouluihin kuten muihinkin teknillisiin kouluihin pääsi kyllä kansakoulupohjalta, mutta edellytyksenä oli tietty työharjoitteluaika ja tietenkin pääsykokeiden läpäiseminen.
Minusta seuraava veljeni, nyt jo edesmennyt, oli rakennusmestari, oli valmistunut Lahden teknillisestä koulusta, jonne oli päässyt kansakoulupohjalta. Erään suuren rakennusyhtiön palveluksessa hän toimi, uransa loppupuolella vastaavana mestarina suurilla työmailla. Minua muutamia vuosia nuorempi pikkuserkkuni oli metsäteknikko, valmistunut Tuomarniemen metsäkoulusta myös kansakoulupohjalta. Toimi työnjohtajana ainakin Kaukas Oy:n ja myöhemmin Hackmannin metsätyömailla. Metsätalousinsinööriksi nuo metsäteknikot muuttuivat samoihin aikoihin kuin aliupseeristosta tuli toimiupseeristo.
En toki toivo tuota vuodatustasi poistettavaksi, vaan päinvastoin haluaisin sen jäävän verrokiksi tälle vastineelleni ja muillekin esityksilleni tässä ketjussa. Ymmärtänetköhän tarkoitukseni?Kansakoulupohjalta ei teknillisiin kouluihin ole koskaan päästy. Kansakoulun jälkeen piti aina olla ammattikoulun päästötodistus ja työkokemustakin jonkin verran.
Metsäteknikko ei ole teknikko siinä mielessä kuin vaikkapa rakennusmestari. Sinne saattoi päästä kansakoulupojaltakin jos oli käynyt työnjohtajakursseja, pelkällä kansakoulupohjalla sinnekkään ei menty.
Suonkuivausteknikko oli yhtäkuin ojankaivaja, sittemmin kaivinkoneen kuljettaja. Ojankaivuuseen olit liian heikko ja kaivinkone olisi sinulle ollut liian tekninen vehje, niinpä kun sinusta ei ollut oikeisiin miesten töihin, niin päädyit juri sinne minne kaltaistesi piti päätyä. Armeijan vähäpätöisiin aliupseerin hommiin. Teknikko minäkin kirjoitti:
Kansakoulupohjalta ei teknillisiin kouluihin ole koskaan päästy. Kansakoulun jälkeen piti aina olla ammattikoulun päästötodistus ja työkokemustakin jonkin verran.
Metsäteknikko ei ole teknikko siinä mielessä kuin vaikkapa rakennusmestari. Sinne saattoi päästä kansakoulupojaltakin jos oli käynyt työnjohtajakursseja, pelkällä kansakoulupohjalla sinnekkään ei menty.
Suonkuivausteknikko oli yhtäkuin ojankaivaja, sittemmin kaivinkoneen kuljettaja. Ojankaivuuseen olit liian heikko ja kaivinkone olisi sinulle ollut liian tekninen vehje, niinpä kun sinusta ei ollut oikeisiin miesten töihin, niin päädyit juri sinne minne kaltaistesi piti päätyä. Armeijan vähäpätöisiin aliupseerin hommiin.Kyllä ennen pääsi teknikoksi kansakoulupohjalta ilman ammattikoulutusta. Ammattikoulujahan alettiin ylipäätään perustaa vasta 1950-luvulla.
Voisi sanoa, että kansakoulupohjan tunnisti nimenomaan liitteestä teknikko. Esimerkiksi kauppakoulun kansakoulupohjalta käyneet olivat kauppateknikkoja ja kauppaopiston keskikoulupohjalta käyneet olivat merkonomeja.
Vieläpä kansakoulunopettajiksi valmistaviin seminaareihin otettiin opiskelemaan vielä 1950-luvulla kansakoulupohjalta.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä ennen pääsi teknikoksi kansakoulupohjalta ilman ammattikoulutusta. Ammattikoulujahan alettiin ylipäätään perustaa vasta 1950-luvulla.
Voisi sanoa, että kansakoulupohjan tunnisti nimenomaan liitteestä teknikko. Esimerkiksi kauppakoulun kansakoulupohjalta käyneet olivat kauppateknikkoja ja kauppaopiston keskikoulupohjalta käyneet olivat merkonomeja.
Vieläpä kansakoulunopettajiksi valmistaviin seminaareihin otettiin opiskelemaan vielä 1950-luvulla kansakoulupohjalta.Onhan täällä asiantuntemustakin, eikä ihmetytä, että se tulee Sinulta. Noin todellakin oli, niin rakennus-, metsä- kuin koneteknikkojen ja kaikkien muidenkin teknikkojen osalta.
Kansakoulunopettajaseminaareihin pääsi kansakoulupohjalta, mutta seminaari oli silloin viisivuotinen. Keskikoulun käyneillä se oli kai kolmevuotinen ja ylioppilaatkin joutuivat kai opiskelemaan kaksi vuotta. Edesmenneen vaimoni sisko - hänkin jo edesmennyt - oli ylioppilas ja Raahen seminaarista hän oli kansakoulun opettajaksi valmistunut.
Itse pyrin Kajaanin seminaariin 1952, kun kansakoulun päästötodistukseni oli erinomainen (keskiarvo 9,2) ja lisäksi sain viimeiseltä kansakouluni opettajalta erityisen kirjallisen suosituksen, jossa minun sanottiin olevan erityisen sopiva opettajaksi. Pääsykokeeseen sain kutsun. Kolme viimeistä vuotta seminaari olisi ollut sisäoppilaitos, eli siellä olisi ollut myös majoitus. En voinut mennä edes pääsykokeeseen, kun en saanut mistään rahoitusta, ja seminaaria olisi pitänyt käydä kaksi vuotta täysin omalla kustannuksella jopa asuntokin Kajaanista hankkien. Pari viikkoa pääsykokeiden jälkeen sain sitten tiedon Rajaseudun ystävät ry:ltä, että se myöntäisi minulle anomani stipendin - sen suuruutta en muista - mutta en tietenkään sitä vastaanottanut, kun en ollut seminaarissakaan.
Kansakoulunopettaja minusta siis piti ensiksi tulla, se suonkuivausteknikko oli sitten toisena suunnitelmanani. Mutta kun minusta tuli varusmieskersantti ja pyydettiin jäämään va-kersantiksi, niin tein ajatellen viipyä tehtävässä vain sen kesän, mutta kun sinä kesänä tapasin naisen, joka alkoi odottaa minulle lasta ja josta tuli vaimoni, se ”kesä” kesti sitten 25 vuotta. Eipä siinä suunnitelmien kariutumisessa ole kaduttavaa, varmaan olen saanut elää monipuolisemman elämän kuin kansakoulun opettajana tai metsäteknikkona olisi ollut mahdollista. Varmaan olen päässyt voitolle taloudellisestikin, kun sotilasammatin alhaisesta eläkeiästä johtuen sain tehdä vielä lähes yhtä pitkän siviilityöuran.- puupää...
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä ennen pääsi teknikoksi kansakoulupohjalta ilman ammattikoulutusta. Ammattikoulujahan alettiin ylipäätään perustaa vasta 1950-luvulla.
Voisi sanoa, että kansakoulupohjan tunnisti nimenomaan liitteestä teknikko. Esimerkiksi kauppakoulun kansakoulupohjalta käyneet olivat kauppateknikkoja ja kauppaopiston keskikoulupohjalta käyneet olivat merkonomeja.
Vieläpä kansakoulunopettajiksi valmistaviin seminaareihin otettiin opiskelemaan vielä 1950-luvulla kansakoulupohjalta.Taas menee höpinöiksi. Kapi kehuu pystyyn kuollutta ja tiedot mitä sattuu.
Kauppakoulu=merkantti
Kauppaopisto=merkonomi
Markkinointi-instituutti=kauppateknikko puupää... kirjoitti:
Taas menee höpinöiksi. Kapi kehuu pystyyn kuollutta ja tiedot mitä sattuu.
Kauppakoulu=merkantti
Kauppaopisto=merkonomi
Markkinointi-instituutti=kauppateknikkoKuulepas nuorukainen, puhut nykyajasta. Me Kapin kanssa vanhoista ajoista.
Googlaamalla sanat kauppateknikko ja kauppakoulu löydät useitakin kauppateknikoita, joiden koulutuksena on kauppakoulu.- Olet väärässsä
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kyllä ennen pääsi teknikoksi kansakoulupohjalta ilman ammattikoulutusta. Ammattikoulujahan alettiin ylipäätään perustaa vasta 1950-luvulla.
Voisi sanoa, että kansakoulupohjan tunnisti nimenomaan liitteestä teknikko. Esimerkiksi kauppakoulun kansakoulupohjalta käyneet olivat kauppateknikkoja ja kauppaopiston keskikoulupohjalta käyneet olivat merkonomeja.
Vieläpä kansakoulunopettajiksi valmistaviin seminaareihin otettiin opiskelemaan vielä 1950-luvulla kansakoulupohjalta.Puhut ilemisesti ns. teollisuuskouluista, jotka edelsivät teknillisten oppilaitosten teknikkokoulutusta.
Vuoden 1935 asetus teollisuuskouluista määritti pääsyvaatimukset näin: "oppilaaksi otettavien tulee olla 17-vuotiaita, kansakoulun ylimmän tason suorittaneita ja heillä tuli olla 24 kuukauden työkokemus pyrkimänsä osaston alalta. Lisäksi hakijan tuli läpäistä hyväksytysti pääsytutkinto kansakoulun tasoon pohjautuvan matematiikan ja oikeinkirjoituksen osalta."
Tuolloin ei ollut yhtenäistä käytäntöä tutkintonimikkeistä. Teknillisistä oppilaitoksista valmistui työnjohtajia, teknikoita, mestareita ja insinöörejä. Niinpä 1942 tuli voimaan laki insinöriksi kouluttavan teknillisen opiston sekä teknikoiksi valmistavan teknillisen koulun käsittäviä teknillisiä oppilaitoksia. Luotiin selkeä jako teknikkokoulutuksen ja insinöörikoulutuksen välille.
1950 luvun alussa myös teknikkojen koulutusohjelmaan lisättiin fysiikkaa ja muita yleissivistäviä, ammatillista pätevyyttä tukevia, oppiaineita, ja koulutuksen pääsyvaatimuksia tiukenettiin niin, että jo pääsykokeisiin pääsyn edellytyksenä oli keskikoulu tai ammattikoulun (silloin puhuttiin eri teollisuuslaitosten kouluista, ei ammattikoulusta siinä mielessä kuin vuoden 1958 asetuksessa) todistus, sekä tuo 24 kuukauden työkokemus.
Heti sodan jälkeen sotakorvaukset ja jälleenrakennus vauhdittivat varsinkin metalliteollisuutta ja siihen liittyvää koulutusta, ja noita teollisuuslaitosten ammattiin opettaneita kouluja oli niin paljon, ettei teknilliseen kouluun ollut asiaa ilman niissä suotitetuja opintoja. Lisäksi oli kaupunkien ylläpitämiä ammattikouluja.
Kauppateknikko on vähän samanlainen nimitys kuin työteknikko, siis ilman tenikkokoulutusta saatu pätevyys työnjohdollisiin tehtäviin. - Pystyyn olet kuollut
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Kuulepas nuorukainen, puhut nykyajasta. Me Kapin kanssa vanhoista ajoista.
Googlaamalla sanat kauppateknikko ja kauppakoulu löydät useitakin kauppateknikoita, joiden koulutuksena on kauppakoulu.Tosiaan puhut vanhoista ajoista. Ennen vuotta 1948 teknikoksi pääsi pelkällä kansakoulupohjalta. Sen jälkeen on vaadittu ammattipätevyyden osoitus siltä alalta jolle on pyritty.
Kauppateknikko on nimitys jonka voi saada ilman teknikkotason koulutusta. Merkantti on teknikkoa vastaava oppinimike.
Opettajaseminaarit (Kajaania lukuunotamatta) muuttuivat keskikoulpohajisiksi jo ennen talvisotaa. Kajaanissa koulutettiin Kainuun korpikoulujen opettajia kansakoulupohjalta jonnekin 50-luvun alkuun. Ensin heidän (kansakoulupohjaisten) tuli käydä 2-vuotinen valmistava jakso ja sitten 4-vuotinen seminaari sinne suoraan keskikoulusta tulleiden kanssa. Jyväskylässä ja muissa vaativimmissa opettajainkoulutusseminaareissa opetus muuttui yliopistomaiseksi (siis ylioppilaspohjaiseksi) samoihin aikoihin kun Kajaanissa vielä koulutettiin tuota kuuden vuoden putkea. - totuuden sanojana..
kapi-vaari kirjoitti:
Onhan vuodatus! Kirjoitusasultaan yhtä sekava kuin sisällöltäänkin, joten en tuota viitsinyt tarkemmin syynätä. Sen verran kuitenkin, että näin siinä vääriä luulojasi, jotka haluan oikaista:
Hirvaan metsäkoulu oli ainakin tuolloin - siis 1950-luvun puolivälissä - nimenomaan metsä- ja suonkuivausteknikkoja valmistava oppilaitos, ei siis mikään metsätyömieskoulu. Ja metsäkouluihin kuten muihinkin teknillisiin kouluihin pääsi kyllä kansakoulupohjalta, mutta edellytyksenä oli tietty työharjoitteluaika ja tietenkin pääsykokeiden läpäiseminen.
Minusta seuraava veljeni, nyt jo edesmennyt, oli rakennusmestari, oli valmistunut Lahden teknillisestä koulusta, jonne oli päässyt kansakoulupohjalta. Erään suuren rakennusyhtiön palveluksessa hän toimi, uransa loppupuolella vastaavana mestarina suurilla työmailla. Minua muutamia vuosia nuorempi pikkuserkkuni oli metsäteknikko, valmistunut Tuomarniemen metsäkoulusta myös kansakoulupohjalta. Toimi työnjohtajana ainakin Kaukas Oy:n ja myöhemmin Hackmannin metsätyömailla. Metsätalousinsinööriksi nuo metsäteknikot muuttuivat samoihin aikoihin kuin aliupseeristosta tuli toimiupseeristo.
En toki toivo tuota vuodatustasi poistettavaksi, vaan päinvastoin haluaisin sen jäävän verrokiksi tälle vastineelleni ja muillekin esityksilleni tässä ketjussa. Ymmärtänetköhän tarkoitukseni?Mikä vuodatus tuo muka oli?
Jos olisin liponut sinua, niin olispa varmaankin ollut tosi mahtava ja asiallinen kirjoitus.
Huomaahan tuon tuostakin, kun ukki-pökkelö jotain demariaatetta "raapustaa langoille" sinua ylistäen, niin oitis hän on aivan huippua asiakirjoittajana.
Niin,, että oletko saanut uuvutusvoiton luotsista?
Tuo luotsi-nimitys onkin aito-arskalle sopivampi, jo senkin takia, ettette sotkeennu toisiinne. Sillä sinähän olet toiminut varsinaisena palstavahtina aamusta iltaan, jo noin 15-vuoden ajanjakson.
Tokihan olet sen sadasti uhonnut hakeutuvasi tämän palstan vahdiksi, ihan oikeastikkin, mutta onneksi et ole tuohon hommaan päässyt, luulen mä.
Ilmoitahan vaihteeksi uudesta palstapoistumisestakin, ettei vain pääse unohtumaan.
Niin ja tuleeko sinulle palkollinen köksä laittamaan ruokaa viikonlopuksi, jotta voit taas lämmityksiä ottaa pakkasesta, ettei mene elämäsi tärkeintä aikaa, eli palsta-aikaa hukkaan ruoanlaittopuuhienkaan takia.
No niin jäädäänpä odotteleen taas sitä, kun menet hyvän kirjan kanssa vuoteeseen.
ötyä.... Pystyyn olet kuollut kirjoitti:
Tosiaan puhut vanhoista ajoista. Ennen vuotta 1948 teknikoksi pääsi pelkällä kansakoulupohjalta. Sen jälkeen on vaadittu ammattipätevyyden osoitus siltä alalta jolle on pyritty.
Kauppateknikko on nimitys jonka voi saada ilman teknikkotason koulutusta. Merkantti on teknikkoa vastaava oppinimike.
Opettajaseminaarit (Kajaania lukuunotamatta) muuttuivat keskikoulpohajisiksi jo ennen talvisotaa. Kajaanissa koulutettiin Kainuun korpikoulujen opettajia kansakoulupohjalta jonnekin 50-luvun alkuun. Ensin heidän (kansakoulupohjaisten) tuli käydä 2-vuotinen valmistava jakso ja sitten 4-vuotinen seminaari sinne suoraan keskikoulusta tulleiden kanssa. Jyväskylässä ja muissa vaativimmissa opettajainkoulutusseminaareissa opetus muuttui yliopistomaiseksi (siis ylioppilaspohjaiseksi) samoihin aikoihin kun Kajaanissa vielä koulutettiin tuota kuuden vuoden putkea.Seminaariin pääsi vielä myöhään 1950-luvullakin kansakoulupohjalta. Teoriassa pääsyvaatimukset olivat kyllä jo kiristyneet, mutta kun yhtäältä sodassa oli kuollut paljon kansakoulunopettajia ja toisaalta vielä vuosikymmenen alkupuolella syntyi suuria ikäluokkia ja perustettiin uusia kansakouluja suuret määrät, opettajapulasta pääsemisen nopeuttamiseksi vaatimuksista joustettiin niin, ettei edes kansakoulupohjaisten koulutus ollut kuusivuotista, vaan ainoastaan nelivuotista. Lain määräämiin kriteereihin palattiin joskus vuosikymmenen lopulla.
Itse olin 1970-luvulla kesätöissä kansakoulupohjaisen maanmittausteknikon alaisuudessa. Tämä teknikko oli aika tarkkaan Kapin ikäluokkaa. Kuvittelisin ettei suonkuivausteknikoksi sen kummempaa pohjaa tarvittu.
Juuri siksi, että eri aikojen teknikoiden koulutuspohja on vaihdellut eri vuosikymmeninä, siitä on luovuttu monilla aloilla kokonaan. Muitakin syitä on luopumiseen ollut. Kun itse oli ammattikoulutusiässä, kauppakouluista valmistui jo merkantteja. Mitä mitemmälle ajassa on menty, sitä fiinimpiä nimityksiä keskiasteen tutkinnon suorittaneille on keksitty.
Keskikoulujen määrä oli 1950-luvulle asti niin vähäinen, etteivät sen käyneet olisi millään riittäneet tuollaiseen erityisosaajakoulutukseen.- luuloja.....
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Seminaariin pääsi vielä myöhään 1950-luvullakin kansakoulupohjalta. Teoriassa pääsyvaatimukset olivat kyllä jo kiristyneet, mutta kun yhtäältä sodassa oli kuollut paljon kansakoulunopettajia ja toisaalta vielä vuosikymmenen alkupuolella syntyi suuria ikäluokkia ja perustettiin uusia kansakouluja suuret määrät, opettajapulasta pääsemisen nopeuttamiseksi vaatimuksista joustettiin niin, ettei edes kansakoulupohjaisten koulutus ollut kuusivuotista, vaan ainoastaan nelivuotista. Lain määräämiin kriteereihin palattiin joskus vuosikymmenen lopulla.
Itse olin 1970-luvulla kesätöissä kansakoulupohjaisen maanmittausteknikon alaisuudessa. Tämä teknikko oli aika tarkkaan Kapin ikäluokkaa. Kuvittelisin ettei suonkuivausteknikoksi sen kummempaa pohjaa tarvittu.
Juuri siksi, että eri aikojen teknikoiden koulutuspohja on vaihdellut eri vuosikymmeninä, siitä on luovuttu monilla aloilla kokonaan. Muitakin syitä on luopumiseen ollut. Kun itse oli ammattikoulutusiässä, kauppakouluista valmistui jo merkantteja. Mitä mitemmälle ajassa on menty, sitä fiinimpiä nimityksiä keskiasteen tutkinnon suorittaneille on keksitty.
Keskikoulujen määrä oli 1950-luvulle asti niin vähäinen, etteivät sen käyneet olisi millään riittäneet tuollaiseen erityisosaajakoulutukseen.Kannattaa myöntää virheensä silloin kun sellaisen tekee. Pystyyn kuollut luulee kauppateknikko koulutuksesta, kapi kehuu luulijaa. Tietoa on kyllä saatavilla Markkinointi-instituutista ja kauppateknikkokoulutuksesta.
http://www.markinst.fi/markkinointi-instituutti/historia/1930 luuloja..... kirjoitti:
Kannattaa myöntää virheensä silloin kun sellaisen tekee. Pystyyn kuollut luulee kauppateknikko koulutuksesta, kapi kehuu luulijaa. Tietoa on kyllä saatavilla Markkinointi-instituutista ja kauppateknikkokoulutuksesta.
http://www.markinst.fi/markkinointi-instituutti/historia/1930Kenellähän niitä luuloja on? Sinulla niitä on, ja ne luulosi ovat vääriä. Pystyyn_kuolleella ja minulla on tietoja, ainakin minulla omakohtaisia nuo ajat eläneenä. Pitäisikö minun laittaa tähän edesmenneen veljeni nimi ja hänen leskensä osoite, jotta voisit varmistua asiasta. Se metsäteknikko-pikkuserkkuni elää vielä, ja hänenkin osoitteensa tietysti tiedän. Mutta taitaisi olla sopimatonta laittaa tänne muiden osoitteita.
Ei sillä keskikoululla ollut niin ratkaisevaa merkitystä kuin eräät nuorukaiset näkyvät luulevan. Kyllä ilman sitä pääsi teknilliseen kouluun, jossa valmistui teknikoksi, ja jos teknillisen koulun suoritti kyllin hyvin, pääsi teknilliseen opistoon ja valmistui insinööriksi, ja jos sieltä opistosta sai kyllin hyvät paperit, pääsi teknilliseen korkeakouluun ja valmistui diplomi-insinööriksi. Ja sen jälkeen oli mahdollisuus opiskella vaikka tekniikan tohtoriksi.
Palvelin Puolustuslaitoksen tutkimuskeskuksessa vääpelikauteni 1964-1965. Laitoksen fysiikan laboratorion johtajana oli tuolloin tekniikan tohtori Juhani Pietikäinen. Hän oli mies, josta oli tullut tohtori kansakoulupohjalta tuon edellä kuvaamani pitkän tien kulkien. Tässä hänen tietonsa; niistä vahvistuu se, mitä edellä olen sanonut:
http://www.hs.fi/muistot/a1364352948043
Sanon vain vielä nuorukaiselle, että ei pitäisi alkaa luuluihinsa nojautuen väitellä kovin varmana niiden kanssa, joilla on asioista tietoja, jopa omakohtaisia. Nyt sinun kannattaisi myöntää virheesi, kun sellaisen teit.- Totuus kapolle
kapi-vaari kirjoitti:
Kenellähän niitä luuloja on? Sinulla niitä on, ja ne luulosi ovat vääriä. Pystyyn_kuolleella ja minulla on tietoja, ainakin minulla omakohtaisia nuo ajat eläneenä. Pitäisikö minun laittaa tähän edesmenneen veljeni nimi ja hänen leskensä osoite, jotta voisit varmistua asiasta. Se metsäteknikko-pikkuserkkuni elää vielä, ja hänenkin osoitteensa tietysti tiedän. Mutta taitaisi olla sopimatonta laittaa tänne muiden osoitteita.
Ei sillä keskikoululla ollut niin ratkaisevaa merkitystä kuin eräät nuorukaiset näkyvät luulevan. Kyllä ilman sitä pääsi teknilliseen kouluun, jossa valmistui teknikoksi, ja jos teknillisen koulun suoritti kyllin hyvin, pääsi teknilliseen opistoon ja valmistui insinööriksi, ja jos sieltä opistosta sai kyllin hyvät paperit, pääsi teknilliseen korkeakouluun ja valmistui diplomi-insinööriksi. Ja sen jälkeen oli mahdollisuus opiskella vaikka tekniikan tohtoriksi.
Palvelin Puolustuslaitoksen tutkimuskeskuksessa vääpelikauteni 1964-1965. Laitoksen fysiikan laboratorion johtajana oli tuolloin tekniikan tohtori Juhani Pietikäinen. Hän oli mies, josta oli tullut tohtori kansakoulupohjalta tuon edellä kuvaamani pitkän tien kulkien. Tässä hänen tietonsa; niistä vahvistuu se, mitä edellä olen sanonut:
http://www.hs.fi/muistot/a1364352948043
Sanon vain vielä nuorukaiselle, että ei pitäisi alkaa luuluihinsa nojautuen väitellä kovin varmana niiden kanssa, joilla on asioista tietoja, jopa omakohtaisia. Nyt sinun kannattaisi myöntää virheesi, kun sellaisen teit.Sinulle on koetettu kertoa, ettei PELKKÄ kansakoulu riittänyt teknikkokoulutukseen. Tämänkin tohtorin elämänkerrassa lukee: " sodassa hän palveli lentomekaanikon tehtävissä." Toisinsanoen, hänellä oli tuo mekaanikon koulutus, joko armeijassa suoritetutna tai jossain siviilioppilaitoksessa. Ei pelkkä kansakoulun käynyt pääse vaativiin lentokonemekaanikon tehtäviin.
Tuo esille nostamasi esimerkki todistaa siis sinun olevan väärässä ja sinun opponettiesi oikeassa. Koetappa nyt löytää perempi esimerkki kun jouduit jälleen kerran väitteinesi naurunlaiseksi ja osoittauduit valehtelijaksi.
Metsäteknikko ja kauppateknikko eivät ole koskaan olleet teknillisen koulun oppilaita, heillä tuo teknikko nimitys merkitsee aivan muuta. Mutta eihän sinusta ollut menijäksi edes tuohon metsätyökouluun joka koulutti metsätyönjohtajia metsäteknikko nimikkeellä. Ei sinulla sellaiseen olisi ollut kykyjä, joten voit todellakin olla iloinen sotilasurastasi, olihan se ainut paikka jonne lahjattomatkin kelpasivat. - niin minäkin...
Totuus kapolle kirjoitti:
Sinulle on koetettu kertoa, ettei PELKKÄ kansakoulu riittänyt teknikkokoulutukseen. Tämänkin tohtorin elämänkerrassa lukee: " sodassa hän palveli lentomekaanikon tehtävissä." Toisinsanoen, hänellä oli tuo mekaanikon koulutus, joko armeijassa suoritetutna tai jossain siviilioppilaitoksessa. Ei pelkkä kansakoulun käynyt pääse vaativiin lentokonemekaanikon tehtäviin.
Tuo esille nostamasi esimerkki todistaa siis sinun olevan väärässä ja sinun opponettiesi oikeassa. Koetappa nyt löytää perempi esimerkki kun jouduit jälleen kerran väitteinesi naurunlaiseksi ja osoittauduit valehtelijaksi.
Metsäteknikko ja kauppateknikko eivät ole koskaan olleet teknillisen koulun oppilaita, heillä tuo teknikko nimitys merkitsee aivan muuta. Mutta eihän sinusta ollut menijäksi edes tuohon metsätyökouluun joka koulutti metsätyönjohtajia metsäteknikko nimikkeellä. Ei sinulla sellaiseen olisi ollut kykyjä, joten voit todellakin olla iloinen sotilasurastasi, olihan se ainut paikka jonne lahjattomatkin kelpasivat.Salaojateknikkoja valmistui mestari/kisälli periatteella eli kyse oli enemmänkin arvonimestä kuin opistotutkinnosta.
http://blogit.jamk.fi/seinajoki/2013/05/20/salaojateknikon-koulutuksen-kehitys/ niin minäkin... kirjoitti:
Salaojateknikkoja valmistui mestari/kisälli periatteella eli kyse oli enemmänkin arvonimestä kuin opistotutkinnosta.
http://blogit.jamk.fi/seinajoki/2013/05/20/salaojateknikon-koulutuksen-kehitys/Hyvä, että olet löytänyt myös netistä tietoa teknikko-nimikkeen kirjavasta historiallisesta taustasta. Täällä kun nuorempi polvi on kiistassa yrittänyt vedota nykyiseen tilanteeseen.
- Onko ymmärrystä?
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hyvä, että olet löytänyt myös netistä tietoa teknikko-nimikkeen kirjavasta historiallisesta taustasta. Täällä kun nuorempi polvi on kiistassa yrittänyt vedota nykyiseen tilanteeseen.
Koetappas sinäkin ymmärtää ero teknikko nimikkeen ja teknikon tutkinnon välillä. Teknikon tutkinto on aina ollut teollisuuskoulujen/teknillisten oppilaistosten tutkinto, teknikko nimikkeen on voinut saada esim kaupan alalla kun on suorittanut tietyt kurssit ja opinnäytteet. Metsäteknikot ovat jossain siinä välissä. Heidän aiempi nimikkeensä oli metsätyönjohtaja joka 40-luvulla muutettiin metsäteknikoksi. Työnjohtaja kuvaa paremmin todellista koulutuksen tasoa, vaikka sittemmin koulutukseen sisältyikin jonkin verran myös teknisiä aineita.
Teknikon tutkintoon johtavaan koulutukseen ei ole päässyt ilman ammatillista peruskoulutusta, mm. kapin tapauksessa hänellä ei olisi ollu mitään asiaa edes pääsykokeisiin. Metsäkouluun ojituslinjalle olisi saattanut nippanappa kelvata, ja vaativampihan se koulu olisi ollut kuin yksikään kapin armeijakursseista. Onko ymmärrystä? kirjoitti:
Koetappas sinäkin ymmärtää ero teknikko nimikkeen ja teknikon tutkinnon välillä. Teknikon tutkinto on aina ollut teollisuuskoulujen/teknillisten oppilaistosten tutkinto, teknikko nimikkeen on voinut saada esim kaupan alalla kun on suorittanut tietyt kurssit ja opinnäytteet. Metsäteknikot ovat jossain siinä välissä. Heidän aiempi nimikkeensä oli metsätyönjohtaja joka 40-luvulla muutettiin metsäteknikoksi. Työnjohtaja kuvaa paremmin todellista koulutuksen tasoa, vaikka sittemmin koulutukseen sisältyikin jonkin verran myös teknisiä aineita.
Teknikon tutkintoon johtavaan koulutukseen ei ole päässyt ilman ammatillista peruskoulutusta, mm. kapin tapauksessa hänellä ei olisi ollu mitään asiaa edes pääsykokeisiin. Metsäkouluun ojituslinjalle olisi saattanut nippanappa kelvata, ja vaativampihan se koulu olisi ollut kuin yksikään kapin armeijakursseista.Väittelyn lähtökohdan eli Kapin haaveileman ammatin kannalta on aivan sama, jaettiinko "suonkuivausteknikon" paperit aikanaan suoraan Hirvaan metsäkoulusta vai saiko kyseisen tittelin vasta myöhemmin työnjohtajana oltuaan. Senhän sinä myönnät tuossa itsekin.
- Juhakossi
On sillä keskustalla suuri parlamentaalinen voim, yksin päättää miten valtakunta makaa.
Paloheinän Palokärki ei ymmrrä keitä kavereita yksittäisissä päätöksissä on ollut mukana, eipä tietenkään halua edes ymmärtää, koska demarit ovat hallinneet vuosikymmenet voimasuhteillaan hallitustöekentelyä ja heidän puumerkki on lähes kaikissa päätöksissä myös koskirakentamisen osalta.
Mutta ihan sama kumpi pää Paloheinän palokärjellä ruplattaa, kommunistin veri kun suonissa virtaa ja kaikki tiedämme heidän totuutensa.- älä kepu hermostu;-)
JOHTAJA J:LLÄ käy niin hermona ja kiihkoissaan, että näppäimistöllä sormetkin osuu mihin sattuu;-)) Kepulaisella mustan hatun päivä ja alahuuli lörpöllään, on kuin Väykky aina presidentinvaalien jälkeen;-)))
- Harras ihminen
älä kepu hermostu;-) kirjoitti:
JOHTAJA J:LLÄ käy niin hermona ja kiihkoissaan, että näppäimistöllä sormetkin osuu mihin sattuu;-)) Kepulaisella mustan hatun päivä ja alahuuli lörpöllään, on kuin Väykky aina presidentinvaalien jälkeen;-)))
" Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäi hulluus hulluudeksi jää"! ( Sananl. 14:24 )
Tämä on tarkoitettu Keskustaa vastaan alhaisella tavalla kamppailevalle syntiselle ihmiselle. Toivottavasti hän tekee parannuksen ennenjuin on liian myöhäistä.
- Luonto tuhotavana
Maalaisahneen ja luontoa vihaavan KEPUn tarkoitus on seuraavassa hallituksessa lakkauttaa ympäristöministeriö ja liittää ympäristöhallinto MTK:n saappaan alla lillivään maatalousministeriöön.
- Arvostella aina saa
Keskustassa sisäsyntyistä tyylikkyyttä.
Se joko on tai ei, sitä ei opetellen voi saavuttaa. - luontoarvot....
Kapi on sinällään ottanut tärkeät aiheet keskusteluun, vesiensuojelun ja yleensäkin luonnonsuojelun ja suojelualueet. Se että lähteenä käyttää luontoaktivistien yksisilmäistä näkemystä ilman omaa tietoa ja kritiikkiä on jo kyseenalaista. Otsikon vääntäminen "Onko keskusta luontovihamielinen" on jo hyvin erikoista.
Koko ketjua selaillessa aloittajan luontoteema muuttuu elämänkerran kertomiseksi. Mikä osuus kepun mahdolliseen luontovihamielisyyteen on aloittajan pääosiin nousevalla elämänkerralla tässä ketjussa? En minä näe tarpeelliseksi tuoda omaa elämänkertaansa kepun luontovihamielisyydestä tehtyyn keskusteluun. Kepulaiset ovat kuitenkin maalla asuvia, maata omistavia ja käsittääkseni luonnon kanssa sopusoinnussa eläviä ihmisiä. Elämänkerrat pitäisi sepittää muualla.- Näinseonvaan
"En minä näe tarpeelliseksi tuoda omaa elämänkertaansa kepun luontovihamielisyydestä tehtyyn keskusteluun"
Niin, sinä et näe tarpeellisena. Pitäisikö muiden toimia niin kuin sinä näet tarpeelliseksi? Tässä toimivat samat säännöt kuin radion kuuntelussa. Jos ei jokin miellytä niin vaihda kanavaa.
Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan, kuten kapi ja pystyyn kuollut tässä ketjussa niin se toimii keskustelua elävöittävänä asiana. Näinseonvaan kirjoitti:
"En minä näe tarpeelliseksi tuoda omaa elämänkertaansa kepun luontovihamielisyydestä tehtyyn keskusteluun"
Niin, sinä et näe tarpeellisena. Pitäisikö muiden toimia niin kuin sinä näet tarpeelliseksi? Tässä toimivat samat säännöt kuin radion kuuntelussa. Jos ei jokin miellytä niin vaihda kanavaa.
Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan, kuten kapi ja pystyyn kuollut tässä ketjussa niin se toimii keskustelua elävöittävänä asiana.Noin asia on, sen pitäisi olla selvää jokaiselle. Toivoisi tulevan selväksi myös niille, jotka tuolla ylempänä ovat olleet kovin varmoja luulojensa varassa Pystyyn_kuolleen ja minun kanssa väitellessään. Pystyyn_kuolleella ja minulla kun oli niistäkin asioista tietoja, jopa omakohtaisesti koetun perusteella.
Juuri pistin vastinetta tuolle nimimerkille "luuloja" (oikea nikki hänelle). Se vastineeni löytyy tuolta ylempää, mutta avautuu myös seuraavan linkin takaa; kannattaa lukea!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12952497#comment-73796160-view- outoa........
Näinseonvaan kirjoitti:
"En minä näe tarpeelliseksi tuoda omaa elämänkertaansa kepun luontovihamielisyydestä tehtyyn keskusteluun"
Niin, sinä et näe tarpeellisena. Pitäisikö muiden toimia niin kuin sinä näet tarpeelliseksi? Tässä toimivat samat säännöt kuin radion kuuntelussa. Jos ei jokin miellytä niin vaihda kanavaa.
Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan, kuten kapi ja pystyyn kuollut tässä ketjussa niin se toimii keskustelua elävöittävänä asiana.Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan.........
Miten aloituksen otsikkoon liittyvät kapin elämänvaiheet, otsikko on "Onko keskusta luontovihamielinen"? Palstalla pitäisi puhua kepun harjoittamasta politiikasta. Pitäisikö nyt kaikkien keskustelijoiden alkaa purkamaan elämänkertojaan? - näinseonvaan
outoa........ kirjoitti:
Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan.........
Miten aloituksen otsikkoon liittyvät kapin elämänvaiheet, otsikko on "Onko keskusta luontovihamielinen"? Palstalla pitäisi puhua kepun harjoittamasta politiikasta. Pitäisikö nyt kaikkien keskustelijoiden alkaa purkamaan elämänkertojaan?No jos sinulla on kokemuksia jotka haluat jakaa, kuten kapi ja pystyyn kuollut jakoivat tässä ketjussa niin jaa toki. Ihan mielenkiintoinen debattihan tuolla ylempänä oli esimerkiksi teknikoiden koulutushistoriasta.
Muussa tapauksessa leipäläpi kiinni ja tätä sääntöä noudattamaan "Tässä toimivat samat säännöt kuin radion kuuntelussa. Jos ei jokin miellytä niin vaihda kanavaa." outoa........ kirjoitti:
Kun jotkut keskusteluketjussa kertovat asiaan liittyen omista historioistaan.........
Miten aloituksen otsikkoon liittyvät kapin elämänvaiheet, otsikko on "Onko keskusta luontovihamielinen"? Palstalla pitäisi puhua kepun harjoittamasta politiikasta. Pitäisikö nyt kaikkien keskustelijoiden alkaa purkamaan elämänkertojaan?Oudompaa on se, että eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta, he vievät puheen vain avaajaan. Ja alkavat puhua tästä omia luulojaan. Niitäkö asianomainen ei saisi mielestäsi oikoa? Sellaistahan on ollut taas tuo keskustelu, jota ilmeisesti tarkoitat. Onhan sinua näköjään joku jo asiassa valistanut.
Sinusta muuten ei ole kukaan tainnut täällä esittää olettamiaan. Siinä mielessä on hyvä, että ihminen ei ole kovin kiinnostava. Varsinkin, jos asianomaisella ei olisi paljon itsestään kerrottavaakaan.- tietoa riittää..
näinseonvaan kirjoitti:
No jos sinulla on kokemuksia jotka haluat jakaa, kuten kapi ja pystyyn kuollut jakoivat tässä ketjussa niin jaa toki. Ihan mielenkiintoinen debattihan tuolla ylempänä oli esimerkiksi teknikoiden koulutushistoriasta.
Muussa tapauksessa leipäläpi kiinni ja tätä sääntöä noudattamaan "Tässä toimivat samat säännöt kuin radion kuuntelussa. Jos ei jokin miellytä niin vaihda kanavaa."Voisiko kapi nyt kertoa vaikka omaan elämäntarinaansa peilaten esimerkkejä "Kepun luontovihamielisyydestä" koska hänen aloituksensa otsikko sivuaa aihepiiriä?
Esimerkit mielellään ihan todellisesta elämästä. - Kovinpas sinä
kapi-vaari kirjoitti:
Oudompaa on se, että eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta, he vievät puheen vain avaajaan. Ja alkavat puhua tästä omia luulojaan. Niitäkö asianomainen ei saisi mielestäsi oikoa? Sellaistahan on ollut taas tuo keskustelu, jota ilmeisesti tarkoitat. Onhan sinua näköjään joku jo asiassa valistanut.
Sinusta muuten ei ole kukaan tainnut täällä esittää olettamiaan. Siinä mielessä on hyvä, että ihminen ei ole kovin kiinnostava. Varsinkin, jos asianomaisella ei olisi paljon itsestään kerrottavaakaan.nyt olet polleana kun sinusta on esitetty "luuloja"?
Onko se joku meriitti surkeassa elämässäsi, jota nyt jälkikäteen yrität täällä kaunistella. - yksinkertaista?
kapi-vaari kirjoitti:
Oudompaa on se, että eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta, he vievät puheen vain avaajaan. Ja alkavat puhua tästä omia luulojaan. Niitäkö asianomainen ei saisi mielestäsi oikoa? Sellaistahan on ollut taas tuo keskustelu, jota ilmeisesti tarkoitat. Onhan sinua näköjään joku jo asiassa valistanut.
Sinusta muuten ei ole kukaan tainnut täällä esittää olettamiaan. Siinä mielessä on hyvä, että ihminen ei ole kovin kiinnostava. Varsinkin, jos asianomaisella ei olisi paljon itsestään kerrottavaakaan.Sinusta henkilönä ei varmasti ole kukaan kiinnostunut. Kuka kirjoittaa tähänkin ketjuun henkilökohtaisia asioitaan ja ihan omasta halustaan kenenkään pyytämättä? Ei kukaan ole pyytänyt elämänkertaasi tuhannetta kertaa kepun palstoille. Miksi et pysy asiassa ja perustele aloitustasi kepun luontovihamielisillä teoilla. Ei kepusta tee luontovihamielistä sinun elämänkertasi. Kerro nyt niitä kepun luontoa vihaavia tekoja, keskustellaan niistä ja jätä elämänkertasi muille palstoille.
- Totuus kapille
kapi-vaari kirjoitti:
Oudompaa on se, että eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta, he vievät puheen vain avaajaan. Ja alkavat puhua tästä omia luulojaan. Niitäkö asianomainen ei saisi mielestäsi oikoa? Sellaistahan on ollut taas tuo keskustelu, jota ilmeisesti tarkoitat. Onhan sinua näköjään joku jo asiassa valistanut.
Sinusta muuten ei ole kukaan tainnut täällä esittää olettamiaan. Siinä mielessä on hyvä, että ihminen ei ole kovin kiinnostava. Varsinkin, jos asianomaisella ei olisi paljon itsestään kerrottavaakaan.Heikko on kielellinen taitosi : "...eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta...."
eräistä = monikko
tämä = yksikkö
Ymmärrätkö ?
Mitä avaukseen tulee, niin muualta kopsattua johon liitetty keinotekoisesti kepukaunaa. Eihän siinä ole mitään aineksia asiavastineisiin. Jotkut ovat silti koettaneet asiallisesti, jolloin sinä vastaat tyyliin: "En minä todellakaan ole energia-asioissa kummoinenkaan asiantuntija", ja jatkat liirumlaarumilla omasta elämästäsi, linkittäen asuinpaikkasi karttatietoja, lattapojan apulaisena toimimisiasi, listaat kouluja joihin et ole edes hakenut jne.
Ei ihme, että keskustelu kääntyy sinuun kun sitä väkisin haet noilla heikkokielisillä liirumlaarumeillasi. - Kapi se osaa;-))
kapi-vaari kirjoitti:
Oudompaa on se, että eräät ovat niin suunnattoman kiinnostuneita eräistä toisista keskustelijoista, että avasipa tämä mistä tahansa asiasta, he vievät puheen vain avaajaan. Ja alkavat puhua tästä omia luulojaan. Niitäkö asianomainen ei saisi mielestäsi oikoa? Sellaistahan on ollut taas tuo keskustelu, jota ilmeisesti tarkoitat. Onhan sinua näköjään joku jo asiassa valistanut.
Sinusta muuten ei ole kukaan tainnut täällä esittää olettamiaan. Siinä mielessä on hyvä, että ihminen ei ole kovin kiinnostava. Varsinkin, jos asianomaisella ei olisi paljon itsestään kerrottavaakaan.Sinun menestys ja kiinnostava elämä saa nämä peräkammarin pojat itkemään ja purkamaan yksinäisen elämänsä surkeutta. Mutta pidä keput lämpiminä, talvea pukkaa ja ei nämä työtä vieroksuvat ole edes halkoja saaneet hakattua talveksi, pidä sinä nuotio täällä yllä. Kepulaisia luusereita ei palella niin paljon, kun kiehuvat täällä.
- Katten också
Kapi se osaa;-)) kirjoitti:
Sinun menestys ja kiinnostava elämä saa nämä peräkammarin pojat itkemään ja purkamaan yksinäisen elämänsä surkeutta. Mutta pidä keput lämpiminä, talvea pukkaa ja ei nämä työtä vieroksuvat ole edes halkoja saaneet hakattua talveksi, pidä sinä nuotio täällä yllä. Kepulaisia luusereita ei palella niin paljon, kun kiehuvat täällä.
Kukas se kissan hännän nostaa ellei Kapi itse. Kyllä luulee muita perusteettomasti vähä-älyisiksi.
- Historoitsija
Kun avauksen aihepiiri on tullut perattua, ja avaajakin avannut enemmän omaa elämäänsä kuin tietämystään asiasta, niin siirrytäänpä sitten alueille, joissa avaaja väittää omaavansa komptenssia enemmän kuin energia- ja luonnonsuojeluasioissa.
Pohditaan jääkäriliikkeen olemusta, onhan tänään jääkäriliikkeen 100-vuotis päivä.
Kapi väittää olevansa historian huippuosaaja, päihittäen suurimman osan tutkijoistakin, ja omaavansa myös esikuntakokemuksensa myötä suurenmoiset tiedot sotilaallisista kysymyksistä.
Siis kysymys Kapille.
Oliko jääkäriliike itse asiassa terroristijärjestö? Olihan sen tavoite separatistinen ja maanpetoksellinen, toimintatavat sotilaallisia ja lainvastaisia.
Suomi oli tuolloin osa Venäjää, joka oli sodassa Saksan kanssa. Jääkärit hakeutuivat juuri Saksaan saamaan sotilaallista koulutusta, jonka tavoite oli tarvittaessa väkivalloin kääntyä emämaata vastaan itsenäisyyden saavuttamiseksi.
Kerroppa näkemyksesi, olethan sanonut kannattaneesi elämässäsi nimenomaan jääkäriliikkeen silloista vastavoimaa, SDP:tä.- Totuuden puolesta
Kyllä Kapi on eräs merkittävimmistä historia osaajista Suomessa. Mittavimmat ansiot hänellä on Kekkosen syväluotauksessa.
On harmi kun noinkin lahjakas historiantutkija tulee täällä systemaattisesti väärinymmärretyksi.
On se hauskaa silloin, kun on hauskaa! Ei voi muuta sanoa tuosta, millaiseksi tämän avaukseni aiheen jatkokäsittely muotoutui. Pystyyn_kuollut huomautti viestissään totesi, että ei hänkään kannata enempien soiden turpeenottoa eikä kuivatustakaan, kun hillasoitakaan ei enää tahdo löytyä. Tuohon totesin, että suonkuivatusasioissa tunnen pientä pistoa sydämessäni, kun nuoruudessani olin ojitussuunnitelmia tekevässä työporukassa, ja kerroin, että aikomukseni oli mennä Hirvaan metsäkoulun suonkuivauslinjalle ja valmistua sieltä suonkuivausteknikoksi.
Tuosta alkoi kiihkeä sanasota, jossa väitettiin, että minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia sinne kouluun, sillä teknillisiin kouluihin päästäkseen tarvitsi olla keskikoulun suorittanut. Vakuutin, että kyllä niihin pääsi kansakoulupohjalta, mutta tarvittiin työharjoittelua ja tietysti pääsykokeiden läpäiseminen. Veljenikin kävi teknillisen koulun kansakoulupohjalta ja valmistui rakennusmestariksi, pikkuserkkuni metsäkoulun ja valmistui metsäteknikoksi, joista myöhemmin tuli metsätalousinsinöörejä. Ei auttanut tällainen varma tieto kumoamaan sitä luuloon perustuvaa uskonvarmuutta, joka entistä hullummaksi vain äityi!
Ei auttanut sekään, että toin linkin, jossa kerrottiin miehestä, josta kansakoulupohjalta oli tullut ensin teknikko, sitten insinööri, sitten diplomi-insinööri, sitten tekniikan tohtori ja sitten vielä professori. Tässä vielä linkki tuohon hyvin tuntemaani mieheen, joka oli Puolustuslaitoksen Tutkimuskeskuksessa palvellessani laitoksemme fysiikan laboratorion johtaja:
http://www.hs.fi/muistot/a1364352948043
Tuo sama janttautuja änkytti, että hänellä täytyi olla lentomekaanikoksi päästäkseen teknistä koulutusta joko siviilissä tai armeijassa, mutta jutusta käy ilmi, ettei ao-henkilöllä mitään siviilikoulutusta ollut ja v. 1925 syntyneillä - jollainen hän oli - oli niin lyhyt asepalveluaikakin, ettei siinä kummoistakaan koulutusta voitu antaa, hommiin vaan jonkun osaavamman valvonnassa. Minulla olisi kyllä ollut hyvinkin riittävä työkokemus metsäkouluun, kun olin sen kesän siinä suonkuivauksen suunnitteluporukassa ja syksyllä kävin myös metsätöiden aputyönjohtajakurssin ja talven olin aputyönjohtajana Pohjoismaiden suurimmalla savotalla.
Ihan piruuttani laitan tähän vielä lisää todistetta siitä, että teknillisiin kouluihin päästiin kansakoulupohjalta. Myöhemmässä pitkäaikaisessa työpaikassani Topografikunnassa oli kuusi sotilasteknikkoa, jotka olivat valmistuneet teknillisestä koulusta maanmittausteknikoiksi. Tietääkseni vain yksi heistä oli käynyt keskikoulun, muut olivat kansakoulupohjalta. Yksi tosin oli entinen kanta-aliupseeri, käynyt myös sen ”rottakoulun”, ja hän katuikin sittemmin teknikoksi siirtymistään, kun teknikot joutuivat palvelemaan 60-vuotiaiksi ja ali- sittemmin toimiupseerit pääsivät eläkkeelle paljon nuorempana, kuten minäkin 45-vuotiaana toimesta, jonka palkkaus oli kenties jopa hieman parempi kuin sotilasteknikon keskimäärin.
Kun siis avaukseni aihe haluttiin viedä kauas alkuperäisestä, laitan vielä minäkin tämän. Toivottavasti tämä jää viimeiseksi puoleltani tähän ketjuun. Ainakaan tänä iltana ei minulta tule muuta, sillä alan kohta valmistautua lähtemään Jääkäripataljoona 27:n 100v juhlakonserttiin Finlandiataloon. Tilaisuudessa on upea ohjelma. Kaartin soittokunnan solisteina on mm. Angelika Klas ja Cantores Minoresin nuori solisti Mikael Konttinen ja esiintyvät myös Kadettikuoro ja Kaaderilaulajat Matti Orlamon johdolla. Kun tilaisuus oli eilen jo lähes loppuunmyyty, en saanut enää paikkaa permannolta, vaan paikkani on oikean parvekkeen toisessa rivissä ihan sen seinänpuolimmaisessa laidassa, mutta kyllä sieltä tarpeeksi näkee ja kuulee ainakin. Voin kyllä myöhemmin kertoa näkemääni ja kuulemaani täälläkin, jos se kiinnostaa niitä, jotka jäävät tärkeään tehtäväänsä palstaa päivystämään.- nyt jännittää..
Joko nyt tuli todistettua aloituksesi aihe, kepun luontovihamielisyys? Oletko itse tyytyväinen todistusaineistoon vai tarvitaanko vielä lisää?
- Kokoomus. . . . .
Toi nyt riippuu ihan täysin siitä millanen osakesalkku sulla on...
- semmosta touhua
Ei kun pysyt sossuissa vaa,eipä usein nä'e ede tuolta taholta leimaavampaa kirjoittelua kuin tämä
.Sitä ei tiedä Ahde,et sinä enkä minä mitä viellä tulevaisuudessa tarvitaan.
En minä mutta kun nuo pojat !!! heh hee - Punisher-72
Pappa hei. 1950-luvulla ja hyvä jos tänäkään päivänä tajutaan mitä tehdään tai mihin se tekeminen voi johtaa kun ei ajatella yhtään asioita mihin se vaikuttaa vaan tehdään ennen sitä miettimistä.
Mutta kyllä se Kokoomus on vihamielisin luonnollekin. - lisää muisteloja..
Luontovihamielinen? kepu on nyt ylivoimainen kannatusmittauksissa. Eroa kokoomukseen 7 prosenttiyksikköä ja demareihin 8 prosenttiyksikköä. Voiko kannatuksen nousun selittää pelkällä luontovihamielisyydellä?
- Anonyymi
Kannatus on 9,0%
- Anonyymi
Siinä se nähtiin sekin energian vastustaja Korhonen.
- Anonyymi
Sähkö ei riitä alkuunkaan, vihreää viisautta.
Ketjusta on poistettu 60 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.2956757Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill652059- 1751797
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151277- 1121257
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691180Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71146RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j531057Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411031Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288972