Merigeologia dosentti Aarno Kotilainen arvostelee
Hesarin mielipidesivulla (10.11.2004 s. A5) hallituksen aluepolitiikkaa otsikolla: " Aluepolitiikka pirstoo tutkimuskenttää".
"Jos alueellistaminen rikkoo olemassa olevia toimivia kokonaisuuksia, silloin voidaan kysyä, palveleeko se kenenkään etua."
*****************
Kepu tekee omaa myyräntyötään. Kepú pitää saada kiireesti oppositioon ennenkuin se tuhoaa Suomen.
Tuho-Ahon kepulaisten tuhotoiminta on edellenkin hyvässä muistissa. Sinipuna nosti Suomen jaloilleen. Nyt Tuho-Vanhanen jatkaa Tuho-Ahon tuhotyötä.
Hesarin mielipidesivulla (10.11.2004 s. A5) hallituksen aluepolitiikkaa otsikolla: " Aluepolitiikka pirstoo tutkimuskenttää".
"Jos alueellistaminen rikkoo olemassa olevia toimivia kokonaisuuksia, silloin voidaan kysyä, palveleeko se kenenkään etua."
*****************
Kepu tekee omaa myyräntyötään. Kepú pitää saada kiireesti oppositioon ennenkuin se tuhoaa Suomen.
Tuho-Ahon kepulaisten tuhotoiminta on edellenkin hyvässä muistissa. Sinipuna nosti Suomen jaloilleen. Nyt Tuho-Vanhanen jatkaa Tuho-Ahon tuhotyötä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
jolla luuli voittavansa vaalit ja huijaavansa Lappilaiset äänestämään Demareita, siis puree.
Minustakin se hajasijoittaminen on älyvapaata puuhaa. Sillä ei Lapin eikä Itäsuomen työttömyysongelmaa ratkaista.
Kyllä aluepolitiikka on aina ollut ja on nytkin nimenomaan kepun keppihevonen.
Kuntaministeri Hannes Mannisen KESK kaavailut valtion virastojen hajasijoittamiseksi lähentelee jo hulluuden rajaa.
Et ole laisinkaan väärässä... siis
ministeri Mannista luonnehtiessasi.
Keskustan hajasijoituspolitiikka on täydellistä hölmöilyä. Mannisen ajatushan lähti siitä, että mitoitetaan hajasijoitettavien määrä noin 8000 virkamieheksi ja sitten alettiin etsiä eri hallinnonaloilta lähes arpapelillä sijoitettavia virastoja. Esityksen mukaan näitä sitten siirrettäisiin pitkin Suomea sinne tänne. Onneksi asiasta nousi älämölyä ja Mannisen täytyi pistää asia uudelleen mietinnän alle.
Hajasijoituksessa ei ole otettu lainkaan huomioon sijoitettavien virastojen toiminnallisia edellytyksiä. Ajatuksena on vain siirto ja sen jälkeen toiminnon jättäminen Herran huomaan. On selvää, että tällainen erillään oleva toiminto, joka on tähän asti vaatinut hyvin toimivia yhteyksiä, näivettyy ajan myötä ja ministeriöt perustavat vain toisella nimellä samantapaisia tukitoimintoja kylkeensä eli ministeriöiden sisälle.
Hajasijoitus merkitsee myös väestön pakkosiirtoja, sillä korvaavia työpaikkoja ei ole helposti löydettävissä. Pakkosiirrot eivät koske vain virkamiehiä, vaan myös heidän perheenjäseniään. Toista puolisoa siis joka tapauksessa odottaa uudella paikkakunnalla kortisto.
Keskustan politiikka on todella tuhoavaa, kun tällaista ihmisten suoranaista kiusaamista harrastetaan politiikan nimissä. Yksikään näiden virastojen työntekijöistä ei takuulla halua itseään hajasijoitettavaksi, jos kaikki sidokset ovat pääkaupunkiseudulla. Tässä Keskustan politiikka lähentyy jo stalinistisia malleja.
Globalissatiotyöryhmä on esittänyt, että Suomen tulee vahvistaa huippuosaamistaan tutkimuksen ja innovaatioiden sektorilla. Toivotaan, että tämä tie menisi kaiken maailman hajasijoitusten edelle, joka vain tuohoaa Suomen mahdollisuuksia. Jo nyt on nähtävissä, että nämä periferiayliopistot ovat lähinnä toisen luokan puuhastelupaikkoja. Suuret innovaatiot ja merkitävin tutkimustyö tehdään edelleen vanhoissa ylipistoissa, koska ne houkuttelevat parhaimman tutkimusaineksen.
Sinähän olet pakkosiirtämässä koko Suomea (n. 4.2milj. ihmistä) pääkaupunkiseudulle. Onko tullut koskaan mieleen miten paljon tuskaa se aiheuttaa.
En ole missään kannattanut sellaista mallia, että väestöä pakkosiirrettäisiin yhtään mihinkään. Väestö saa asua ihan missä haluaa, kunhan se itse tienaa elantonsa, ettei muiden tarvitse heidänkin jokapäiväistä leipäänsä maksaa.
Suomen sisällä voidaan selvästi nähdä, että Itä- ja Pohjois-Suomi eivät kykene elättämään sitä väestömäärää, mikä siellä asuu. Tämän takia on tarvittu mittavia tulonsiirtoja. Tästä on seurannut myös mittavia inhimillisiä kärsimyksiä. Itä- ja Pohjois-Suomi ovat maan asukaslukuun suhteutettuna johtavia alkoholismin ja väkivallan alueita Suomessa. Tottakai toimettomuus näkyy sosiaalisina häiriöinä. Eräissä Itä-Suomen kaupungeissa se on näkynyt lisäksi esim. siirtolaisväestöön kohdistuvana väkivaltaisena rasismina.
Kun jollaikin alueella on ilmiselvästi liikaväestöä, järkevin keino on kouluttaa alueen jälkipolvea niin, että heille suodaan mahdollisuus päästä leveämmän leivän ääreen, minne sitten haluavatkin. Nyt meillä väkipakolla pidetään yllä jatkuvaa kannattamattomuutta ja tehottomuutta. Väestö on syrjä-Suomessa kuin haulikolla ammuttuna siellä sun täällä. Jokainen ymmärtää, että tällainen johtaa matalaan tulotasoon ja korkeaan menotasoon.
Väestön pakkosiirtoja en siis missään tapauksessa kannata. Jos joku sitten haluaa tulla ansaitsemaan itse leipänsä sinne, missä työtä ja mahdollisuuksia on, niin tervetuloa vaan. Minusta Suomella ei ole varaa pitää työttömien armeijaa. Sen vuoksi yhteiskunnan ohjauksen tulisi suuntautua yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseen eikä kannattamattomuuden suosimiseen.
Punamultahallitukset aina 60-luvulta lähtien pyrkivät estämään luonnollista väestön siirtymistä sinne, mihin se olisi ollut järkevintä (eikä läheskään aina pk-seudulle).
Nyt ollaan tilanteessa, että tämä punamultahallituksen tekemä keinotekoinen pato on murtunut, seuraukset ovat valitettavan rajut.
Olet monta kertaa itse esitellyt hyviä keinoja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden selviytymisstrategioiksi.
Pohjois-Suomessa asuu alle 200 000 ihmistä alueella, joka on suurempi kuin monet Keski-Euroopan maat. Suomi on tyhjä verrattuna mihin tahansa muuhun Euroopan maahan verrattuna. Jokaisessa muussa Euroopan maassa väestö on jakautunut tasaisemmin koko maan alueelle. Suomessa tarvitaan tehokasta aluepolitiikkaa, ettei tilanne vääristyisi entisestään.
Lapissa on käyttämättömiä mahdollisuuksia mm. matkailussa runsaasti. Esim. kaamosta ei ole osattu hyödyntää. Vain muutamat rikkaat erikoisten elämysten etsijät hoksaavat matkustaa Lappiin rauhoittavalle kaamoslomalle. Kaamoksesta voitaisiin markkinoinnilla luoda Lappiin yksi vilkas sesonki lisää.
Pääkaupunkiseudulle ei tarvitse enää vetää lisää väestöä muun Suomen aluiden elinolosuhteita kaventamalla. Se on jo kasvanut tarpeeksi isoksi omatakseen luonnollista vetovoimaa. Sinne voidaan saada lisäväestöä tarpeen mukaan helpottamalla siirtolaisuutta ulkomailta - samaan tapaan kuin Ruotsissa on tehty kymmeniä vuosia. Tukholman seutu on väestöpohjaltaan aivan eri tavalla kansainvälinen, muiden Euroopan metropolien tapaan, kuin Helsinki. -Ei Tukholma ole kansainvälistynyt pakottamalla kaikki Kalixin maalaisjuntit muuttamaan etelään.
Olen samaa mieltä siitä, että aluepolitiikkaa tulee kehittää positiivisilla toimilla. Lapissa ja muualla on resursseja pärjätä. Sen vuoksi keskustalainen malli maatalouden varaan rakentuvasta ja täysin hajallaan olevaan asutukseen perustuva malli on virheellinen. Erämaita tulisi rakentaa voimakkaiden aluekeskusten varaan. Lapissa tällaisia voisivat olla esim. Ylläs-Pallastunturien alue, Levi ja Saariselän alue sekä Kainuussa Kuusamon seutu. Nämä alueet ovat jo nyt suosittuja matkailu- ja virkistäytymiskeskuksia talvisaikaan. Kysymys on siitä, että niistä saataisin kehitettyä keitaita erämaiden väliin myös kesäiseen aikaan. Mutta nämä Sallat, Savukosket ja Kemijärvet, mihin niitä tarvitaan niin hirveästi, että niitä pitää muun maan verovaroilla koko ajan tekohengittää?
Se mikä esim. Kekkosesta on Lapissa hyvää, on Urho Kekkosen kansallispuisto. Se pyhitetty vaeltajille, susille ja karhuille. Näin on yksi alue vähemmän maatalouden tukiaisia varten. Ainakin puolet Lapista voisi laajentaa Urho Kekkosen kansallispuistoksi. Myös Rovajärven tykistöharjoitusten varoaluetta voisi laajentaa vähän joka suuntaan 100 kilometrillä.
kun ne tierahatkin ovat liikaa kehän ulkopuolelle.
Ja tiet rapistuneet.
"Myös Rovajärven tykistöharjoitusten varoaluetta voisi laajentaa vähän joka suuntaan 100 kilometrillä." Ruvetaanko sitä jo tykeillä osoittelemaan Rovaniemeä?
Ja aikamoista sosialisointia aiot, herää kysymys missä maailmassa oikein elät.
Teitä kannattaa rakentaa sinne, missä on liikennettä. Jos nämä keitaat ovat kannattavia puuhapaikkoja, niin silloin niihin on myös liikennettä. Kyllä yhteiskunnan kannattaa silloin osallistua teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon.
En puhunut mistään tykeillä osoittelusta, vaan varoaleuiden suurentamisesta niin, ettei ainakaan maanvilejlystä alettaisi vahingossakaan harrastelemaan näillä alueilla. Tykit ampuisivat ihan entisissä paikoissa yhtä etäälle kuin tähänkin asti.
Sosialisointia en ole ehdottanut, vaan päinvastoin sosialisoinnista luopumista.
niin taitaa se Rovaniemikin joutua siihen varoalueseen. Eikös se ole sosialisointia kun maa-alueet otetaan valtion käyttöön.
Lipposen sinipuna -hallitukset (8 vuotta) tosin aloitti nämä selvitykset hajauttamisesta.
Aikooko kokoomus nyt peruuttaa tekemänsä 8 vuoden myyrän työn!?
Mitenkähän peruutettaisiin se Holkerin aloittama 'HALLITTU RAKENNEMUUTOS', jonka seurauksena 500 000 työikäistä joutui työttömäksi 90-luvun alussa.
Sinipunalla oli sentään järki mukana hajauttamisessa.
Holkerin hallitus aloitti todellakin rakennemuutoksen, ideana siirtyä Suomessa agraariyhteiskunnasta korkean teknologian maaksi.
Neuvostokaupan ropmahtaminen ja Tuho-Ahon hallituksen kepupolitiikka sotkivat kuvioita, mutta sinipunan päästyä valtaan ja kepun siirryttyä omalle paikalleen oppositioon sotkemasta asioita, alkoi Nokian ym hitech-maailmanvalloitus.
Että vuosisadan suurin lamakausi oli kokoomuksen järkevää ja tarkoitushakuista politikointia.
Sen kyllä Soneran hengessä uskoo täysin.
...se sinipuna tosiaan nosti Suomen jaloilleen?
http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01c.png
Esittämäsi kuvio kuvaa ainoastaan vaihtotaseen kehitystä. Sehän ei anna minkäänlaista kokonaiskuvaa Suomen taloudesta. Vaihtotasehan saadaan näyttämään vaikka kuinka positiiviselta, kun lopetaan tuonti ulkomailta kokonaan. Sekä viennin että tuonnin volyymit tippuivat Ahon hallituskaudella. Kun volyymit tippuvat, seurauksena on joukkotyöttömyyttä.
Talouden kehityksen kannalta on tältä osin paljon osuvampaa kuvata kokonaiskauppavaihdon kehitystä.
Vuoteen 1990 saakka kauppavaihto lisääntyi joka vuosi. Vuonna 1991 eli Ahon hallituksen ensimmäisenä vuotena kauppavaihto poikkeuksellisesti laski. Ahon hallituksen aikana se lopulta saatiin nousemaan vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna 12 %. Varsinaisesti suotuisa kehitys alkoi kuitenkin vasta Lipposen I hallituksen kaudella. Kauppavaihto kasvoi peräti 38 % eli talous kehittyi hyvin. Kauppavaihto oli vientivetoista kuten kuviosi osoittaa. Tämä on luonnollisesti velkaongelmien kannalta hyvä asia. Lipposen I hallituksen aikaista talouskasvua ja tilannetta voikin luonnehtia erinomaiseksi.
http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01a.png
Olet varmaan myös unohtanut Ahon hallituksen aikaisen yritysverouudistuksen jota eräs tutkija taannoin tv:ssä kertoi sen onnistuneen yliodotusten,
Ai niin unohdin senhän teki aivan väärät ihmiset.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/x07.gif
Tässä jälleen tuodaan hämäävästi esille kauppavaihdon muutokset edellisestä vuodesta. Se ei kerro vielä erityisen selvästi kokonaiskauppaveihdon trendistä ja kasvun suuruudesta. Jos yhtenä vuonna mennään kunnolla alaspäin, seuraavana voidaan jo näyttää komeita vuosimuutoksia. Todellisuudessa kauppaveihto eli vienti ja tuonti yhteensä kasvoivat Tilastokeskuksen tilastojen mukaan noin 12 % Ahon hallituskauden aikana (4v.). Lipposen I hallituksen aikana (4v.) vastaava kasvu oli 38 %. Lipposen II hallituksen aikana (4v.) kasvu oli enää 11 %.