Moi! Kirjottelen nyt tänne, kun olen huolissani pikkusiskostani (3w) Tuntuu vaan, että hänellä ei ole kaikki hyvin...Kuulostaa varmaan oudolta, kun sisko valittaa, huolissaan vaan olen, kun tyttö esim.törmäilee kaappien, pöytien kulmiin, eli siis juoksee vaan niitä kulmia päin vaikka näkee ne!! Ja toisekseen nauttii siitä, että saa kiusata pientä koiraani! No siis saattaa ahdistaa koiran nurkkaan ja potkia sitä, sitten vielä NAURAA! Onkohan tuo nyt tervettä?? Olen itsekkin pienenä roikkunut koirassamme, mutta en noin pahasti, enkä tod.ole potkinut lyönyt saati sitten nauttinut kiusaamisesta! Sitten tyttö myös saattaa lyödä ja potkia minua! eikä lopeta vaikka pyytää lopettamaan..monta kertaa, mutta ei lopeta vaikka mitä yrittäisi! Ja äiti vaan huutaa mulle siitä, jos sanon siskolleni jotenkin vihaisesti jostain asiasta esim."´älä kiusaa koiraa" tai "lopeta lyöminen!" Niin kamala huuto MINULLE! Äitikin kyllä epäilee, että siskollani olisi jotain...no...vikaa päässä...toivottavasti edes joku voisi vastata!
pikkusisko huolettaa..
isosisko
61129
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
hmm tuo ei ole mielestäni enää kovinkaan tervettä että rääkkää eläimiä! Mutta se kulmaan on ihan normaalia pienelle lapselle kannattaa kuitenkin vahtia ja kattoa sitä pentua ettei innostu! :D
Ei lapsen saa antaa tuolla tavalla toimia! Pienenähän lapset käytösmallinsa oppivat. Lasta täytyy kurittaa ja ohjata, kohtuudella tietenkin, niin että lapsi ei tee toisille PAHAA. Kyllä lasta saa torua ja vähän vähemmän nätistikin, ellei muu auta. Ja sitten vaikka karkkilakko tai piirrettylakko, kyllä ne auttavat pienilläkin, kun muistuttaa sitten kun muut syövät karkkia että minkäs takia et saakaan. Tämä toimi erään 2,5 vuotiaankin kanssa. Kyllä sen ikäinen jo jotain ymmärtää.
Minä olen sitä mieltä että lapsi täytyy saada tajuamaan että se SATTUU eikä ole oikein missään tapauksessa, ja että kun ihminen väärin toimii, siitä saa rangaistuksen. Korostan vielä että pienenä opitaan käytösmallit, jos hän saa alta 10-vuotiaana hakata toisia, ei se lopu sen jälkeenkään, vaikka yrittäisi sitten kurittaa. Eihän yhtäkkiä voi alkaa väittää että sellainen onkin väärin, josta ei ennen ole rangaistu. Pieni tukkapölly tai luunappi ovat hyviä keinoja, aina kun oikeasti tahallaan satuttaa, antaa luunapin ja toruu. Eiköhän se siitä sillä.
Joo kiitos, mutta kun kaikkea on kokeiltu. Mutta kun ei auta! Välillä se on enkeli ja välillä taas sitten tuommonen ihan KAMALA! Oikeestaan useemminkin KAMALA! Se on kyllä nyt hiukan rauhottunut, kun sen isä lähti(mutsi ja se siis eros)että, kun se mun isäpuoli lelli tätä lastansa ja sitte yritetään laittaa jotain rajaa..niin meni kai sekasin tai jotain..Mutta mun mielestä toi on kyllä vähän sairasta, että kiusaa puolustuskyvytöntä 2kg koiraa, joka on aina ihan paniikissa! Ja sitten kanssa niin, että jos vaikka kieltää tyttöä siitä, että ei saa kiusata tai lyödä tms. niin se jatkaa, sitten sanotaan että ei saa vaikka sitä tai tätä niin itkee ja huuta kiljuu ja karjuu..ja se vasta KAMALAA onkin..oon ite murkku enkä kestä koko ajan tommosta huutoa ja kiljumista, tuntuu, että pää räjähtää sen ipanan takia! Mutta se saa tahtonsa läpi HETI kun alkaa huutamaan ja sen isä on heti lellimässä tyyliin:voi pikkusta käydään ostamassa karkkia sulle ja päläpälä!! Mutta KIITOS "nainen" oli oikeesti apua neuvoistasi!
Kolmevuotias myös jo ymmärtää asioita ja alkaa tajuta toisen tunteista jotain. Eli kannattaa kyllä myös selittää pikkuhirmulle miten pahalle koirasta tuntuu ja että se sattuu ja ettei toisia (eläimiäkään!) todellakaan saa tahallaan satuttaa. Meillä ainakin uhmaikäiseen poikaan tehoaa tunteisiin vetoaminen jopa paremmin kuin esim. tukistaminen. Koitapa saada tämä pikkuhirmu miettimään miltä itsestä tuntuisi jos joku häntä valtavan paljon suurempi jättiläinen ahdistaisi nurkkaan ja potkisi....
Meillä on yritetty myös saada eläinten kiusaamista pois, lapsi on nyt 1 v 8 kk. Pojasta on äärettömän hauskka vetää kissoja hännästä, ja kiusata koiria. Olemme päätyneet siihen ratkaisuun, että eläimillä on kopit, joiden sisälle ei käsiä laiteta, se on täysin rauhoitettua aluetta. Kielletään kerta toisensa jälkeen, ja välillä hermostutaankin. Toivomme, että homma loppuu pian, ja poika oppii miten eläimiä pitää kohdella, ainakin muut lapset ovat sen oppineet jossakin vaiheessa. Pyrimme myös ennakoimaan tilanteita niin, että esim. väsyneenä poika ei ole samoissa huoneissa eläinten kanssa, eli ovet käyttöön... on myös lapsia, jotka luulevat, että eläimet on kiusaamista varten, niitä käy joskus meilläkin kylässä. Silloin on kyllä asenteet omaksuttu jostain, jos vielä esim. viisivuotias potkaisee kissaa aina ohimennessään. Liian usein omasta kodista. Ja Lapsen on ehkä vaikeaa mieltää kiusanteon ja leikin ero. Meillä ainakin pikkukoira tykkää rajuistakin leikeistä, mutta tällä hetkellä niitä ei harrasteta lapsen nähden...
Ja tuo törmäily voi jäädä pois, jos lapsi malttaisi hiukan hiljentää vauhtia. 3-vuotias ei välttämättä osaa vielä arvioida etäisyyksiä oikein. Kyseessä voi olla myös jonkinlainen hahmottamisenhäiriö. On lapsia, jotka eivät opi hallitsemaan liikkeitään, saattavat törmäillä muihin lapsiin, koska eivät osaa arvioida omia voimiaan, tai väistää ajoissa. Joskus voi olla parasta, että yrittää poistaa kulmat yleisimmältä reitilta. Kompuroiko sisaresi muuten paljon esim. mattoihin, tai lattialla oleviin leluihin?