Oletko uskonut oikein?

Mistä tietää, onko varmasti tullut uskoneeksi oikein?
Monet uskovat. Saattavat uskoa samaan Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään henkeen, tai joihinkin noista. Näihinkin voi uskoa todella monella tavalla. Uskoisin, että valta osa uskoo uskovansa näihin oikein. Entä jos uskookin väärin?
Minua on alkanut huolestuttaa, uskonko minä varmuudella oikein. Uskon, että Jumala on luonut maailman. Välillä toki epäilen sitä, mutta eikö se ole oikean uskon merkki, että epäilee välillä?
Millä tavoin Jumalaan täytyy uskoa? Mitä täytyy suorittaa, mistä pidättäytyä jne.
Saatetaan puhua Jumalan lasten joukosta... Ja että siellä kulkee ne taivasten valtakunnan avaimet. Entä, jos Jumalan lasten joukoiksi väitettyjä porukoita onkin useampia? Keiden taskuissa ne avaimet kulkevat?

Suomessa suurin osa on ns. yleishengellisiä. Uskovat, että todella monilla eri tavoilla uskomalla pelastuu. Raamatussa kuitenkin puhutaan yhdestä oikeasta uskosta. Niin ainakin Rauhanyhdistyksen seuroissa usein saarnataan.
Tarkoittaako oikea joukko sitä, että ne ylipäänsä uskoo Jeesuksen päälle.
Vai tarkoittaako se sitä, että ne uskovat tietyllä tavalla ja tekee tietyt suoritteet, jotta olisivat taivaskelpoisia.

Meillä vanhoillislestadiolaisilla uskovaisilla on paljon suoritteita, joita täytyy toteuttaa. Esimerkiksi se, että siunailemme toisia. On käytössä ns. Kristuksen kirkkolaki. Rakkauden kaksoiskäsky jne. On pajon myös ehtoja, joista tärkeimpiä on keskinäisen rakkauden säilyttäminen. Miten se säilyy? Sitenkö, että kaikkien on pakko taipua samaan muottiin, vaikka taustat olisivat erit?
Siitäkö, mikä tässä joukossa nyt sattuu olemaan se yleinen mielipide. Esim. onko nappikorvikset enemmän oikeat, kuin lävistykset. Saako ihminen soittaa viulua, omistaa kiulua tms. Tiedetään, että rakkauden neuvot eivät ole aina olleet samat. Aikoinaan viulua ei saanut omistaa. Nykyään se on laajasti käytetty instrumentti kristillisyydessämme. Miesten pitkä tukka oli ennen kauhistus. Tänä päivänä niitä näkee aika paljonkin seuroissa.

Jos uskot kaverisi uskovan väärin, onko uskosi oikeaa?
Jos uskot, että tuo naapurin körtti kyllä uskoo, mutta niin väärin ja hän ei sitä myötä voi pelastua, onko sinun uskosi silloin oikein? Raamatussahan kielletään toisen tuomitseminen. Toisaalta joskus on uskallettava sanoa joitain asioita suoraan ääneen. Esimerkiksi avioliitto on miehen ja naisen välinen. Muut käsitykset ovat raamatun vastaisia. Naispappeudesta raamattu sen sijaan ei paljoa puhu muuta, kuin, että seurakunnan palvelijan on oltava yhden vaimon mies. Mutta ku kaikilla palvelijoilla ei ole sitä vaimoa. Ja katolilaisuudessa saarnaajalla ei saa edes sitä puolisoa olla!!

Kuka sitten uskoo oikein, kuka väärin?
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Oikea usko valvoo itseään rauha sydämessään, väärä usko valvoo naapureitaan.hätääntyneenä.

Yksinkertaistettuna seurakunnan palvelijalla ei tule olla monta puolisoa.
Vl:llä ei ole suoritteita. Vl:t ovat ns. päivän lapsia.

Äänestä
  • Itselläni on ainakin useita miehiä. Mutta en varsinaisesti ole kuitenkaan seurakunta. Ehkä sitten ne useat ja upeat mieheni muodostavat omanlaisen seurakuntani.

    Äänestä

Oikea usko uskoo vain Jeesukseen Kristukseen varsinaisena syntien Anteeksiantajana ja Herrana ja uskoo ainoana Välimiehenä ihmisten ja Jumalan välillä. Oikea usko on vain sidoksissa ensisijaisesti aitoon, oikeaan Jumalan Sanaan, ei minkään seurakunnan oppeihin. Oikea usko seuraa Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja neuvoja eikä minkään uskonsuunnan omia oppeja.

Äänestä
  • Niin, sulla oli se välimiesmurhe, reppana :)

    Ota rohkeesti aamulla yhteyttä polille, jookos :)

    Äänestä

Ei ole välimiesmurhetta, koska sellainen on todellista ja aitoa ja vieläpä raamatunmukaista: JEESUS KRISTUS!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eeviran kettinkimato kirjoitti:

Mistä tietää, onko varmasti tullut uskoneeksi oikein?
Monet uskovat. Saattavat uskoa samaan Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään henkeen, tai joihinkin noista. Näihinkin voi uskoa todella monella tavalla. Uskoisin, että valta osa uskoo uskovansa näihin oikein. Entä jos uskookin väärin?
Minua on alkanut huolestuttaa, uskonko minä varmuudella oikein. Uskon, että Jumala on luonut maailman. Välillä toki epäilen sitä, mutta eikö se ole oikean uskon merkki, että epäilee välillä?
Millä tavoin Jumalaan täytyy uskoa? Mitä täytyy suorittaa, mistä pidättäytyä jne.
Saatetaan puhua Jumalan lasten joukosta... Ja että siellä kulkee ne taivasten valtakunnan avaimet. Entä, jos Jumalan lasten joukoiksi väitettyjä porukoita onkin useampia? Keiden taskuissa ne avaimet kulkevat?

Suomessa suurin osa on ns. yleishengellisiä. Uskovat, että todella monilla eri tavoilla uskomalla pelastuu. Raamatussa kuitenkin puhutaan yhdestä oikeasta uskosta. Niin ainakin Rauhanyhdistyksen seuroissa usein saarnataan.
Tarkoittaako oikea joukko sitä, että ne ylipäänsä uskoo Jeesuksen päälle.
Vai tarkoittaako se sitä, että ne uskovat tietyllä tavalla ja tekee tietyt suoritteet, jotta olisivat taivaskelpoisia.

Meillä vanhoillislestadiolaisilla uskovaisilla on paljon suoritteita, joita täytyy toteuttaa. Esimerkiksi se, että siunailemme toisia. On käytössä ns. Kristuksen kirkkolaki. Rakkauden kaksoiskäsky jne. On pajon myös ehtoja, joista tärkeimpiä on keskinäisen rakkauden säilyttäminen. Miten se säilyy? Sitenkö, että kaikkien on pakko taipua samaan muottiin, vaikka taustat olisivat erit?
Siitäkö, mikä tässä joukossa nyt sattuu olemaan se yleinen mielipide. Esim. onko nappikorvikset enemmän oikeat, kuin lävistykset. Saako ihminen soittaa viulua, omistaa kiulua tms. Tiedetään, että rakkauden neuvot eivät ole aina olleet samat. Aikoinaan viulua ei saanut omistaa. Nykyään se on laajasti käytetty instrumentti kristillisyydessämme. Miesten pitkä tukka oli ennen kauhistus. Tänä päivänä niitä näkee aika paljonkin seuroissa.

Jos uskot kaverisi uskovan väärin, onko uskosi oikeaa?
Jos uskot, että tuo naapurin körtti kyllä uskoo, mutta niin väärin ja hän ei sitä myötä voi pelastua, onko sinun uskosi silloin oikein? Raamatussahan kielletään toisen tuomitseminen. Toisaalta joskus on uskallettava sanoa joitain asioita suoraan ääneen. Esimerkiksi avioliitto on miehen ja naisen välinen. Muut käsitykset ovat raamatun vastaisia. Naispappeudesta raamattu sen sijaan ei paljoa puhu muuta, kuin, että seurakunnan palvelijan on oltava yhden vaimon mies. Mutta ku kaikilla palvelijoilla ei ole sitä vaimoa. Ja katolilaisuudessa saarnaajalla ei saa edes sitä puolisoa olla!!

Kuka sitten uskoo oikein, kuka väärin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu