Lasten- ja nuorten aikuisten päivät Hämeenlinnassa

Itse olen muutamia kertoja käynyt adventtikirkon järjestämillä vuosi -ja ns. nuorten aikuisten juhlilla ja samat kasvot pyörii molemmilla juhlilla.

Eräs 83 vuotias rouva oli myös ilmeisimmin "eksynyt" nuorten aikuisten juhlille ja kertoi, että oli jo usean kymmenen vuoden ajan käynyt nuorten aikuisten juhlilla (nuorisojuhlilla) ja hän on ihmetellyt kuinka vuosi vuodelta vain ne juhlat ovat menneet huonompaan suuntaan. Rokkia soitetaan ja välillä tuntuu, että ollaan jossain maailmallisessa tapahtumassa. Rouva oli huolissaan ja kysyi, että ovatko nämä nuoret menossa helvettiin, koska ovat niin maallistuneita? Navat vilkkuu ja tullaan koruissa ja meikattuna juhlille näyttämään kireissä farmarihousuissa olevaa takamusta. Tähänkö ollaan tultu, tokaisi rouva.

No sinnehän minä sitten menen huomenna kun kerran on paljasta napaa, kireitä farkkuja ja "vegetarista" rock and rollia. Njami Njami!

Katselin vähän videolta ja olipa hirveää ilveilyä koko nuorten aikuisten pävän ohjelma. Saatanallista eksytystä ja vain nuorten viihdyttämistä maailmallisin keinoin.
Hävetkää ja tehkää parannus, ennen kuin on liian myöhä!

Mitenkäs luulet niiden nuorten edes jotenkin pysyvän kirkon piirissä?
Ellen Whiten kirjoja lukienko?
Tuskinpa vain. Kyllä se vegetarinen rokki ja muu viihde ehkä jotenkin vielä tepsii.
Sitten kun tulevat aikuisiksi niin päättävät irtautua kokonaan adventismista, koska se adventismi ei heille ole antanut yhtikäs mitään.

Paskat juhlat!
En mene enää koskaan.
Ennemmin olen kotona kuin menen sinne kaksinaamaisten pellehermannien joukkoon.
Sairasta porukkaa. Ensi vuonna olen 18 ja sitten vanhemmilla ei ole enää mitään sanomista kun jään näiltä pölkkypäiden juhlilta pois.
Enkä kyllä sinne sapattikouluunkaan enää ensi vuonna mene.

En saanut mitään hengen ravintoa nuorisojuhlilta. Kaikki tuntui niin maaliselta ja tuntui kuin järjestäjät olisivatkin vain pyrkineet viihdyttämään meitä nuoria, että mukamas sillä keinoin pysyisimme adventtikirkon piirissä mukana.
Se on harhaluuloa adventtikirkon päättäjiltä.

Kritiikkiä on tullut kovasti. Itse katsoin pe klo 20 tilaisuuden, sapatin aamutilaisuudesta ylistys / palvontalaulutilaisuuden ja siirryimme nyt kuuntelemaan Pekka Laukkarisen konserttia lasten kanssa. Onhan ylistyslaulut toki reippaampia, kuin virret, mutta ei kai kaikki musiikki sentään rockia ollut? Itse en koe, että juhlat ovat niin penkin alle menneet, kuten täällä halutaan tuoda julki. Samoinhan vuosijuhlilla tulee monesti kritiikkiä, kun reippaampia ylistyslauluja lauletaan. Aina ei voi miellyttää kaikkia. Evankeliumia voi viedä eteenpäin niin monella eri tavalla, jos emme ole aina laput silmillä. Kiitos Jeesus, että olet kuitenkin siunannut lasten- ja nuorten päivät!

Pelleylyä koko juhlat. Anskunkin puheet olivat joutavaa psykologiaa!

Jeesus ei ilmeisesti kuitenkaan ollut mukana näillä nuorisopäivillä Hämeenlinnassa.
Näin nimittäin keskiviikon ja torstain välisenä yönä voimakkaan unen, jossa seisoin savitiilistä ja puusta rakennetun ruskeankeltaisen rakennuksen edessä ja puinen rakennuksen osa oli tulessa ja tulen loimussa välkehtivään kellertävään tiiliseinään alkoi muodostua kirjaimia kuin tulella kirjoitettuna ja siinä tulivat seuraavat sanat selvästi peräkkäin:
"Tämä huone on vaa'alla punnittu ja kevyeksi havaittu" ja alla oli teksti Adventtikirkko, joka hiljalleen kirjain kirjaimelta suli pois kuin sula hehkuva metalli.

Uni oli niin voimakas, että koko päivän unen kuva piirtyi silmieni eteen ja vielä nyt tätä kirjoittaessani. Koskaan ennen uneni jälkivaikutus ei ole ollut näin voimakas.
Sitten kauhukseni totesin, että tulevalla viikonlopulla ovat adventtikirkon järjestämät nuortenpäivät juuri Hämeenlinnassa, jossa mielikuvani mukaan oli juuri uneni kaltainen kellertävä rakennus sekä tiilestä että puusta valmistettu.

Ansku on varmasti ihan mukava ihminen, mutta menisi vaikka paskalaitokselle töihin. Siellä jaksettaisin kuunnella hänen vessajuttujaan!

Tätä se adventismi teettää. Sairasta touhua ja jumalatonta menoa. Vain siksi, että saataisiin nuoret pysymään lahkon sisällä? Tähänkö on jumalattomuudessa tultu?
Aivan kamalaa Jumalan häpäisemistä koko nuorten päivät!

Pyttyteologialla ei pitkälle pötkitä!

Oli kyllä hyvät pippalot Hämeenlinnassa. Sellaista menoa, että himot heräs toista sukupuolta kohtaan ja alkaa tehdä mieli vetää melaa hanuriin. Ja siitäkös neitsyeet tykkää. On ennenkin saaneet mokkamunaa suklaaosastoon.

Onko täällä joku mielensäpahottajien vuosikokous vai mikä, kun itkuvirret kaikukuvat.

Satuin nuorten aikuisten päivillä olemaan, melkein kaikki salissa nuoria - mukana kourallinen vanhempia, jotka olivat paikalle lastensa tai lastenlastensa kanssa. Ehkä joukossa oli myös eksynyt ja korvatulpat unohtanut 83 v. (vaikka itse en yhtään vanhusta lähes kokonaisuudessaan nuoren yleisön seassa nähnyt).

Muutama pointti. Nämä juhlat olivat nuorille. Myös musiikki. Nuorten aikuisten päivät eivät ole vanhojen nuorisojuhlien jatke vaan nuorten juhla. Muutkin olivat tervetulleita - mutta omalla vastuullaan.

Puheet olivat hyviä, ja jos ei pitänyt yhdestä saattoi mennä toiseen. Kanavat tarjosivat eri vaihtoehtoja Jeesuksen veren turvasta, parisuhteesta, evankelioinnista, minä puhuin uskonpuhdistuksesta ja opista, mutta hyvältä tuntuvia vaihtoehtoja oli todella monta.

Nuoret olivat mahtavia, fiksuja, hyvin käyttäytyviä. Osallistuivat aktiivisesti (aivan toisin kuin vanhoilla nuorisojuhlilla). Ei merkkejä moraalittomuudesta.

Hyvin järjestetty ohjelma, johon kuului myös rukouspalvelua, henkilökohtaista keskustelua eri kysymyksistä, pelastuksen etsintää.

Havaintoni ja muutaman saamani kommentin mukaan useimmat mukana olevat vanhemmat olivat tyytyväisiä, vaikka eivät olisi kaikesta pitäneet. He olivat tulleet tuomaan lapsiaan tai lapsenlapsiaan paikalle ja niin hyvän syyn vuoksi kärsii vaikka pari rumpusooloakin.

Se selittää kaiken. Miksi tulit tänne kertomaan, että sinun mielestä juhlat olivat oikein hyvät? Sen tietävät kaikki muutenkin!

Sellainen vaikutelma on tullut, että ylipäätänsä musiikki on kovin viihteellistynyt viime vuosina adventistipiireissä. En tiedä, onko hyvä vai huono asia - ei ainakaan kovin arvokkaalta vaikuta. Pääasia kuitenkin kai, että osallistujat kokevat viihtyvänsä ja saavansa hengen ravintoa.

Mutta Anskun pönttöjutut olivat parheita. Ei muuta jäänytkään mieleen, mutta hyvät naurut sain niistä. Hän osaa tosi hyvin keksiä juttuja. Ehkä vielä joskus minäkin pääsen hänen pöntölleen.

Meillä täällä adventtikirkon "aivoriihessä" on selvä kanta siihen, miksi nuorille tarjotaan "vegetarista pop:ia".
Asia on nimittäin niin, että adventtinuoriso kuuntelee "siviilissä" hyvin paljon aivan tavallista ns. maailmallista musiikkia ja olisihan se perin juurin liian suuri harppaus tulla sellaisille juhlille jossa Ellen G. Whiten "itkuvirret" kaikuisivat?
Kuinka moni nuori sellaisille juhlille saapuisi?
Tästä syystä meidän on pakko tarjota sitä melodisesti samaa musiikkia mitä maailman nuoretkin kuuntelevat.

Vähän voisi raottaa silmiä... Tämä ei ollut samaa musaa, mitä maailman nuoret kuuntelevat, mutta se on sävyltään ja sanoitukseltaaan samaa tai samankaltaista kuin se, mitä useimmissa muissa vapaissa seurakunnissa tai joissakin herätysliikkeissä monet nuoret kuuntelevat.