Torstaina vietettiin lasten oikeuksien päivää ja hyvin vähän politiikan piirissä tähän asiaan reagoitiin. Eduskunnan kyselytunnilla maidosta keskusteltiin kiivaasti, mutta lapsiemme oikeuksista ei kansanedustajiltamme tullut sanan sanaa.
Pia Viitanen oli kuitenkin kulttuuriministerinroolissa tilaisuuksissa, joissa lapsiemme asioita kosketeltiin. Oli pukeutunutkin arvokkaan näköiseksi ja ei jäänyt epäselväksi se, että ministerillemme tämäkin asia ei olisi tärkeä. Eli hallituksessamme oli onneksi yksi ministeri, joka aidosti oli kiinnostunut lapsiemme asioista. Onhan lapsiemme oikeudet kyllä mielestäni aika tärkeitä asioita ja eihän niitä pitäisi politiikojemmekaan sivuuttaa.
YLE:n uutisetkin pitivät maidontuottajien "palkkapussia" tärkeämpänä uutisaiheenaan ja siihen tuhlattiinkin uutisaikaa minuuttitolkulla. Lasten oikeuksien päivästä vain hyvin pieni maininta uutisten ulkolukijalta.
Pia Viitanen on lyhyen ministeriskautensa aikana ottanut muutoinkin pirteästi kantaa taiteilijoiden ja kulttuuripuolen ongelmiin ja näkökulmiin. Nämä asiathat olivat aivan toisarvoisia edellisen kulttuuriministerimme Paavo Arhimäen aikana, häntä kiinnosti vain urheilu ja urheilukilpailuissa kännääminen.
Pia Viitanen oli kuitenkin kulttuuriministerinroolissa tilaisuuksissa, joissa lapsiemme asioita kosketeltiin. Oli pukeutunutkin arvokkaan näköiseksi ja ei jäänyt epäselväksi se, että ministerillemme tämäkin asia ei olisi tärkeä. Eli hallituksessamme oli onneksi yksi ministeri, joka aidosti oli kiinnostunut lapsiemme asioista. Onhan lapsiemme oikeudet kyllä mielestäni aika tärkeitä asioita ja eihän niitä pitäisi politiikojemmekaan sivuuttaa.
YLE:n uutisetkin pitivät maidontuottajien "palkkapussia" tärkeämpänä uutisaiheenaan ja siihen tuhlattiinkin uutisaikaa minuuttitolkulla. Lasten oikeuksien päivästä vain hyvin pieni maininta uutisten ulkolukijalta.
Pia Viitanen on lyhyen ministeriskautensa aikana ottanut muutoinkin pirteästi kantaa taiteilijoiden ja kulttuuripuolen ongelmiin ja näkökulmiin. Nämä asiathat olivat aivan toisarvoisia edellisen kulttuuriministerimme Paavo Arhimäen aikana, häntä kiinnosti vain urheilu ja urheilukilpailuissa kännääminen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Paavo Arhimäki osallistu kulttuuriministerinä sellaisiin tilaisuuksiin, missä tuota alakoholia oli tarjolla. Musiikkitalon avajaisiin ei osallistunut, kun siellä ei alakoholia tarjoiltu.
Turhamäki kävi vain hulmuttelemassa homolippua, oma homous on kaikken tärkeintä tuoda esille.
Jostain syystä tuntuu siltä, että homojen asiatkin ovat tärkeämpiä kuin lapsien asiat. Oikein Eduskunnassakin väännetään siitä, että homot pitäisi vihkiä heterojen tapaan avioliittoon. Miten se tuo Mikael Jungnerikin kehtaa veivata tuota asiaa ja sitä, miten hän myöhästyi ekaäänestyksestä? Veivaisi tuo Mikael Jungner asioita yhtä innokkaasti lapsien puolesta ja siitä, että kaikki lapset saisivat lapsuudessaan TASAVERTAISEN KOHTELUN VARALLISUUDESTAAN RIIPPUMATTA.
Varakkaiden lapsilla ei ole hätäpäivää, heitä viedään harrastuksesta toiseen ja he saavat kehittää itseään kulttuurin puolellakin. Toista se on köyhien perheiden lapsilla, ressukat joutuvat tyytymään kannikanpalaseen kulttuurista puhumattakaan. Onhan tämä kauheaa ja siksipä Pia Viitaselle suuri kiitos, että on huomoinut nuo köyhien perheiden lapsien tarpeet. Pia Viitanen on hieno ihminen ja siksipä toivoo sydämmensä puolesta, että hän saisi jatkaa ministerinä seuraavassakin hallituksessa ja hyvien asioiden puolesta lapsien eritoten.
Taas mediassa velloo kauheita asioita, mitä pienet lapset joutuvat kokemaan. Kuka oikeasti puolustaa lapsiemme oikeuksia ja auttaa, jos perheellä eivät asiat ole hyvin? Virkamiehiä ovat virastot pullollaan, mutta ovatko he ajan tasalla? Eihän nuo politiikotkaan näytä olevan ajantasalla, kun eivät ole korvaansa lotkauttaneet lapsiemme oikeuksien puolesta. Lapsiasiavaltuutettummekin Marja-Kaisa Aula lähti virastaan ennen aikojaan, koska koki työssään sen, että ei voi vaikuttaa mitenkään lapsiemme paremman elämän takaajana.
Jutan jäte, ihan tollo!
Olet oikeassa. Pirteä Pia Viitanen näkeekin "lasten oikeuden" rintaruokinnan jälkeen sellaisena, että lasten olisi korkea aika siirtyä lipittämään mieluimmin tuontipuolen maitojauheesta lotrattuun ruokajuomaan. Onhan se jo likimain perskules, että maidontuottajia hyysätään. Kortistoon joutaisivat muitten tuottavaa tekevien jatkoksi. Mutta ole huoleti. Kyllä SDP tuonkin ongelman klaaraa. Ja mikä on puolueen "klaaratessa", kun palkkapussin sisältö täyttyy duunarien euroilla.
Löysikö Pia uusia mahdollisuuksia luoda ylijohtajan virka demarilla täydettäväksi?
Kuten Antti Rinne totesi; kuinka ihmeessä niin tyhmä ihminen voi olla ministerinä kuin Viitanen!
Missä hän noin on todennut?
Torstaina vietettiin lasten oikeuksien päivää ja hyvin vähän politiikan piirissä tähän asiaan reagoitiin. Eduskunnan kyselytunnilla maidosta keskusteltiin kiivaasti, mutta lapsiemme oikeuksista ei kansanedustajiltamme tullut sanan sanaa.
Pia Viitanen oli kuitenkin kulttuuriministerinroolissa tilaisuuksissa, joissa lapsiemme asioita kosketeltiin. Oli pukeutunutkin typerän näköiseksi ja ei jäänyt epäselväksi se, ettei ministerillemme tämäkään asia olisi tärkeä. Eli hallituksessamme oli onneksi yksi ministeri, joka aidosti teesekenteli kiinnostunutta lapsiemme asioista. Onhan lapsiemme oikeudet kyllä mielestäni aika tärkeitä asioita ja eihän niitä pitäisi politiikojemmekaan sivuuttaa.
YLE:n uutisetkin pitivät maidontuottajien "palkkapussia" tärkeämpänä uutisaiheenaan ja siihen tuhlattiinkin uutisaikaa minuuttitolkulla. Lasten oikeuksien päivästä vain hyvin pieni maininta uutisten ulkolukijalta.
Pia Viitanen on lyhyen mutta jo liian pitkän ministeriskautensa aikana ottanut muutoinkin typerästi kantaa taiteilijoiden ja kulttuuripuolen ongelmiin ja näkökulmiin. Nämä asiathat olivat aivan toisarvoisia edellisen kulttuuriministerimme Paavo Arhimäen aikana, häntä kiinnosti vain urheilu ja urheilukilpailuissa kännääminen.
On se kumma juttu, että nykypäivänäkin on sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty tuottamaan tekstiä omillan "eväillään", vaan heidän pitää kopioida toisten ajatuksia ja muuttaa niitä. Täällä SDP:n keskustelupalstalla näyttää silloin tällöin piipahtavan sellainen luopio. Eihän tuollainen iske ytimeen, pitää löytää sitä omaa itseään ja sitä, mitä mieltä mistäkin asiasta milloinkin on?
Kultturipuolen ahmijana todella on voinut olla tyytyväinen siihen, että Suomessa kerrankin on sellainen kulttuuriministeri, joka on kiinnostunut tuon sektorin asioista. Pia Viitanen on todella kympin arvoinen politiikko. Kulttuuriasiamme ovat pahasti hunningolla, mutta kuitenkin kulttuuria tarvitsemme arjen vastapainoksi. Tästä ei mihinkään pääse. Pelkka pankolla makaaminen veltostuttaa meidät ja tekee meistä kyynisiä ja nämme kaikessa aina vain pahaa ja luurankoja.
Kesällläkin saamme nauttia taiteilijoidemme tekemisistä ja saamme myös näin kaamosaikaan. Taiteilijat järjestävä ja jopa voisi sanoa omilla rahoillaan meille jos jonkinlaista nautittavaa. Hyvin harvalle virtaa kuitenkin niitä apurahoja näyttelyn pystyttämiseen ja niiden summat ovat yleensä naurettavan pieniä. Eli toivotkaamme sitäkin, että Pia Viitanen kulttuuriministerinä puolustaa sinnikkäänä politiikkona taiteilijoiden aseman parantamista, tähän saakka ei juuri edelliset kultturministerit ole lotkauttaneen korvaansa.
Parasta taiteilijatukea antaisi kansakunta, jos sillä olisi käytettävissään ihan ikiomaa rahaa, jolla ostaa niitä taiteilijoitten "tuotteita".
Kun EU-normittamat 1 000 000 köyhäämme ja 500 000 vailla ansiotuloa olevaa "niputetaan", niin siinä olisi riittävä joukko käymään teattereissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa,
Ensi SDP puolueen pitää saada päätöksillään kansakunta jaloilleen. Me kyllä pidämme sitten osaltamme huolta siitä, että taiteilijat saavat sen, mikä heillekin kuuluu.
"Viisauden malja" Johanna Oras
Teemme köyhistä eläkeläisistä kurjalistoa leikkauksilla, demarit!
Tässä ajatuksessasi taitelijoiden tukijana voisi olla jopa järkeä. Suomessa on paljon ihmisiä ja lapsiakin, jotka eivät köyhyyden vuoksi voi osallistua minkäänlaiseen kulttuuritapahtumaan. Nämä ihmiset on jätetty kylmästi kulttuurin ulkopuolelle ja omasta mielestäni tämä on väärin.
Eläkeläisenä en kyllä ole huomannut palkkapussini pienentyneen, vaan raha on riittänyt aivan mukavaan elämään. Sitä kun on tehnyt aikanaan työtä kolmivuorossa, eläkettä on kertynyt elämiseen tarvittava määrä, tulee hyvin toimeen ja voi auttaa jopa perheenjäseniään. Kaiken kukkuraksi silloin oma elämä rakennettiin riihikuivalla rahalla ja ei eletty velkarahan voimalla. Omaisuus kertyi vuosien aikana, kuin itsestään. Nyt sitä saa olla kiitollinen, koska kaikki mikä tulee on nettoa ja pelkkää tuhlattavaa. Ammattiyhdistysliikkeelle sitä on lopun elämänsä kiitollinen, että oli koko ajan puolustamassa työntekijän oikeuksia ja muita etuja. Lomaakin oli aivan tarpeeksi ja työssäolo maistui ja nyt maistuu vapaus. Eli kyllähän niitä kateellisia nuorempaan sukupolveen kuuluvaa ahkeralle kansalaiselle riittää, mutta kaikki on työllä ansaittua ja myös vapaa-ajan kustannuksellakin. Kuitenkin sitä on oppinut kunnioittamaan työtä, niin sitä nytkin eläkeläisen kysyntää riittää jos minkälaisissa asioissa.