Olen 15-vuotias tyttö. Olen ollut koulukiusattu koko ala-asteen. Tulin pahoipideltyksi kolme vuotta sitten, siitä asti olen kärsinyt ahdistuksesta joka on pahentunut kokoajan. En yksikertaisesti voi enään elää tämän ahdistuksen kanssa.
Itsemurha on ollut jo monta vuotta paras ratkasu mielestäni. Olen viillellyt ja ollut suljetulla osastollakin. En vain pysty elämään.
Käyn psykologilla, muttei se auta. En voi kellekkään puhua kunnolla, koska kukaa ei ymmärrä.
Koulussa oleminen on yhtä helvettiä. En pysty edes kirjoittamaan sitä kaikkea miten ahdistus rajoittaa elämääni.
Olisi iin paöjon kirjotettavaa, mutten nyt osaa kirjoittaa mitään kun on kokoajan nii kamala olo etten voi keskittyä.
Kaikki on vaan mennyt niin pahaksi etten voi enää elää. En tiedä mitä tämä kirjoittaminen auttaa tilannetta, jos olisi edes joku joka ymmärtäisi.
Loppu lähellä
6
112
Vastaukset
- täällä täti miettiii
Hei sinulle. En yhtään ihmettele, että sinulla tosi paha olla sen mukaan, mitä kirjoitit! Ainakin aikuisen hyvän ihmissuhteen tarviit sekä neuvoja keinoihin, joilla selättää mielestä pahat kokemukset, niin että hyvä saisi tilaa.
Minua jäi kiinnostamaan, että kuka sinut pahoinpiteli, mikä taho? Oliko se koulutoverit, sukulaiset, kyläläiset, oma perhe?
Mitä muuten silloin tapahtuu, kun 'kukaan ei ymmärrä'? Kuinka sen koet? Minä nyt luulisin, että kun kuvailet elämääsi kenelle vain täysjärkiselle elämää kokeneelle, niin ei sen pitäisi olla vaikea ymmärtää. - Rohkeutta sinulle, puhumiseen nyt ensin. Uskon, että sinulla kaikki tulee vielä tästä helpottamaan. Ikäsikin takia olet nyt heikoimmillasi, mutta sinulla on oikeus saada tukea, jota yritä kysellä edelleen ja puhu myös noista tuhoavista ajatuksistasi ja teoistasi.- kuolemaa
Minut pahoinpiteli neljä poikaa, ei ollut minun tuttuja vaan yhden kaverini. Päättivät ottaa minut kiusaamisen kohteeksi koska olin heikko.. Pahoinpitely tapahtui ulkona julkisillapaikoilla eikä kukaan puuttunut. Pahoinpitelystä kului vuosi kun pääsi käymään vasta ekan kerra psykologilla..
Kun puhun koulussa kuraattorille ahdistuksesta etten voi olla koulussa, hän vähättelee kaikesta, eikä ota mitään tosissaan "yks ahdistuskohtaus sinne sun tänne, ei se maailmaa kaada".
Jos tunnilla tulee niin voimakas ahdistuskohtaus että on pakko päästä pois ja sanon että menen vessaan, opettaja ei päästä ja joudun nolata itseni luokan edessä kun tärisen, itken ja haukon happea. Lukittaudu tunnin jälkeen vessaan rauhottumaan enkä voi mennä seuraavalle tunnille.. Enkä saa lähteä koulusta jos alkaa ahdistamaa todella paljon, pistävät lepohuoneeseen puoleks tunniks ja seuraavalle tunnille kamalassa mielentilassa. Opettajat ei usko minua vaan luulee oikeasti että keksi kaiken!
Yksinkertaisesti kukaan kelle olen kertonut ei vaan ymmärrä kuinka vaikeaa mun elämä on kun kokoajan ahdistus päällä..
ja kiitos viestistä
- apua on saatava
Jospa alussa kirjoitat itsellesi noista kiusaamisista, mitä silloin koit? Eikö kukaan tullut tueksesi ym. Jos on vaikea puhua löytää sanoja, niin ensin kirjoittaminen työstää aivojasi sanojen löytymiselle. Kokeile.
- sokeita ovat
Uskon sinua. On se kyllä ihmeellistä, miten sokeita voivat ihan ammattilaiset olla, vaikka kiusaamisesta puhutaan niin paljon ja nuo kuraattorit ja opettajat ovat saaneet koulutusta. Tuo on suorastaan henkistä väkivaltaa miten sinua siellä kohdellaan.
Hei,
Vaikeassa elämäntilanteessa kannattaa hakea keskusteluapua auttavilta tahoilta.
Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.
Alla on muutama vaihtoehto:
Valtakunnallinen kriisipuhelin. Puhelut maksavat vain operaattorin veloittaman puhelumaksun. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, viikonloppuisin ja arkipyhinä 15-07.
Jos koet, että haluat kertoa olostasi kirjoittamalla voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net).
Tukinet päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, joilla on samankaltaisia kokemuksia.
Voisit myös saada keskusteluapua Nuorten Kriisipisteestä:
http://www.helsinkimissio.fi/?sid=442
tai
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten puhelimesta: http://www.mll.fi/nuortennetti/
Ystävällisin terveisin,
SOS-kriisikeskus- Jaksamista!
Voi kun voisin tulla ja halata sinulta pois kaiken pahan olon.
Sinä kaunis nuori ihminen olet noin surullinen. Se ei ole kivaa se.
Nyt on paha olo, mutta siitä voi selvitä.
Hyväksy se, että nyt olet tosiaankin pohjalla. Anna itsellesi armoa, äläkä pakota itseäsi mihinkään.
Hae kriisikeskuksesta tai esim. kirkolta apua itsellesi niin ettei sinun tarvitsisi yksin kantaa tuota raskasta taakkaa.
Olet hyvin haasteellisessa iässä. Kun päätät selvitä sen läpi ja haet apua, selviät aivan varmasti myöhemminkin.
Onnea sinulle ihana tyttö elämäsi polulle!
Lupaathan ettet tee itsellesi mitään ja lopetat viiltelyn.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 60803
Naisten top-5 red flagit
1. Feminismi: kertoo keskenkasvuisuudesta, välttää vastuuta tekemällä miehistä kestosyyllisen kaikkeen 2. Ylipaino: kiel111773- 46650
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla213588- 42543
- 52526
- 76523
- 22506
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k82483Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai37480