Jaksa johdattaa. Miksi hän veisi minut aina takaisin pimeälle puolelle ilman enkeleitä, jos hän minua vielä kuulisi? Tämä sama kaava toistuu liian monta kertaa, vaikka kuinka koitan kulkea valoon, lankean. On niillä ollut aina merkitys, olen ottanut matkaan jonkun, jonka olen nostanut. Mutta tällä kertaa en näe sitä tarkoitusta...Miten syvälle täytyy mennä? Aina pidemmälle ja pidemmälle? Isä mua väsyttää, väsyttää ihan kamalasti. Ja pelottaa. Onko mun matkani päättymässä? Vai alkaako nyt se uusi aika jota olen odottanut? Mä en halua mennä vielä, kun aikaakin vielä olis. Tiedän että mua tarvitaan, mutta on vaan niin ikävä...
Ja on mulla ikävä Jumalaa, kun tuntuu että hän ei minua enää
Taivaaseen.
486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Etkö voi rukoilla päässäsi? Täällä ei Jumala vastaa, tiedätkö sen, tää on vaan tällanen internetpalsta. Ja ei et ole varmaan kuolemassa, ellet oman käden kautta sitten.
Keskustele ikävästä ja kaipauksesta on palstan kuvaus. Minä teen niin. Ja sinä tulet ensimmäisenä tuomitsemaan. Kiitos.
Pelottaa ihmisten todellisuuden tajun puolesta. Kato täällä voi olla esim. skitsofreenikko joka luulee oikeasti puhuvansa jumalalle kun joku vastaa. Mistä näistä tietää.
Skitsofreenikkokaan ei ole tyhmä, yleensä viisaampi kuin valta osa ihmisistä. Mulla ei ole kyseistä sairautta, ei muutakaan diagnoosia. Uskon. Se voi olla jonkun mielestä hulluutta. Olen vahva, joskus heikko. Psykoosissa todellisuudentaju hämärtyy, mulla ei ole sitäkään ollut. Ehkä joskus tulee. En ole myöskään tappamassa itseäni. Tiedän paljon, tunnen paljon. Olen viisas, usein myös tyhmä.