Hei! Haluaisin kysellä osaisiko kukaan kertoa mistä johtuisi ku en voi pitää hiuksia auki ollenkaan, enkä mitään vaatteita mitkä menee lähellekään kaulaa tai niskaa, eli talvellakin kuljen -30 asteen pakkasessa avoimella hupparilla...? Ollut kyseinen ongelma jo 3 vuotta eikä kukaan lääkäri ole osannut auttaa... Mulla on käytössä ollut tän takia ketipinor ja alkuun se auttoikin todella hyvin, mutta nyt on alkanut pahenee ja ketipinor auttaa hetkellisesti (nukkumaan mennessä otan yhden 100mg ketipinorin ja päivällä voin olla suht normaalisti tukka kiinni ja ylhäällä nutturalla ja avoimilla paidoilla, ja illalla taas pahenee ja monesti joutunut menee oksentamaan vähän että helpottaa ja saan nukuttua. Tää olo on yhtä tuskaa ku ei voi tehdä tän takia juuri mitään mitä haluaisin, ja talvella en voi juuri koskaan olla edes ulkona ilman et palellun. Kestänyt tätä jo niin pitkään et oikeesti toivonut joskus saavani esim sydänkohtauksen tai jotain mikä veis mut pois tästä maailmasta, tää on ihan sietämätöntä. En voi edes töihin lähteä tämän takia. Toivon että täällä olisi joku ihana joka voisi kertoa mikä voisi auttaa tähän ja saisi tän tuskan loppumaan! Ja kilpirauhaset on kuvattu ja tutkittu eikä ollut mitään vikaa, eikä missään muussakaan fyysisessä terveydessä löydetty vikaa. Poikaystävä epäilee vahvasti jonkunlaista paniikkioireilua tai jotain, mut en tiedä mikä ihme tekee tästä 24/7 kauhean olotilan. Nukkuessa kuitenkin voin pitää peittoa kaulassa kiinni eikä mitään ongelmaa (poikaystävä vain kiinnittänyt tähän huomiota kun oon nukkunut)... Auttakaa pian! :(
Sietämätön olo kaulan ja niskan alueella
Tuskainen
13285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja lisätäkseni vielä aloitukseen, elämä sujuu muuten hyvin, eli ei pitäisi olla mitään sen suhteen. Tiedän että olisin todella onnellinen kaikin puolin jos ei olisi tätä ongelmaa. Vain tämä ongelma tekee elämästäni helvettiä. Kiitos etukäteen asiallisesti vastaaville!
Ja lisäys vielä sen verran että "oireena" on siis jatkuva yökkäily ja sellanen tunne että joku kuristaisi kokoajan.. Ja olen 23v tyttö. Kiitos etukäteen asiallisesti vastaaville!
Mulla jotain samaa vikaa, niskassa ja hartiaselässä kiputilat, ja joudun pitämään lämmintä pyyhettä kotona koko ajan kaulaa lämmittämässä.
Ja sitten semmonen juttu mulle tuli myös(nyt muistan) 1980-luvulla, kun join KAHVIA PALJON - kurkkua alkoi kuristaan, hengitys ei nyt salpautunut mutta ei paljon muutakaan, aina viikonloppupämppäilyjen jälkeen sunnuntaisin revin kurkkuani auki ja tyttöystäväni ihmetteli mikä minua vaivaa. Ja sehän osoittautui vain närästykseksi!
Eli, juotko kahvia paljon, syötkö rasvaisia ruokia paljon? Jos, niin aloita kaurapuurolla aamusi, syö paremmin, tutkaile kipujasi kun syöt kevyemmin, kasviksia.
Mä luulen että täältä löytyy vastaus ongelmiisi, ne kuulostaa fyysisiltä, ei henkisiltä.
Good Luck.
Ps. Vielä sellainen juttu kuin syntymätrauma, siis esim napanuoran kiertyminen kaulan ympärille ja siitä johtunut tukehtumisen tunne saattaa myös aiheuttaa vastaavan pelon laukeamisen tunteen. Primaaliterapia menee aina lapsuuteen ja vauvan kärsimiin kiputiloihin saakka, ja aukaisee nämä pelot joita ei ihminen enää aikuisena pysty muistamaan.
Itselläni oli napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä kun synnyin, ja olin sininen kuulemma kasvoiltani. Kävin 'primaalit' itse läpi, ja itkin tunnin ajan yhtä soittoa. Yhdet pelot jäi sen seurauksena taakse.
Meikällä sama juttu, olen 38 vuotias mies. Kokoajan tunne siitä, kuin joku kuristaisi kaulaani. Vaivannut vuosikausia.
Refluksitauti. Närästyksen pahin muoto. Tämä on yksi mahdollisuus.
Hei! Mulla oli äidin mukaan synnytyksessä ongelmia, oli napanuora pari kertaa kaulan sekä vartalon ympäri, lapsivedet ulkona eikä lääkäriä edes talossa sekä sydänäänet alkoi hiipumaan joten hätäleikkauksen paikka oli. Kahvia en juo ollenkaan, ja vähentänyt rasvaisia ruokia huomattavasti. Lääkäreiltä oon kysynyt asiasta, mutta kaikki pitäneet mua hulluna koska "eihän tollasta ole olemassakaan!". Hoitajat on tutkinut mm. veriarvot yms, sekä kuvannut kilpirauhaset eikä missään tunnu olevan mitään vikaa. Ei ole tullut mieleenkään että ehkä tuo napanuorajuttu voisi vaikuttaa...? Myös kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka istuisin paikallani, niin pulssi saattaa yhtäkkiä kiihtyä todella kovaksi kunnes taas rauhoittuu itsestään... Siitäkään ei ole tietoa mikä olisi sillä missään ei ole ollut lääkäreiden mukaan vikaa... Enkä usko että on refluksitauti sillä tätä on jatkunut usean vuoden päivittäin. Iltaa kohden aina pahenee..
Kiitos vastauksista!
Moikka, kyllä se on täysin mahdollista toi napanuoran kaulan ympärillä oleminen synnytyksessä, se nimittäin saattaa tukehduttaa vauvan, mä kuulemma olin jo sininen kasvoilta ja hyvä oli kun enää hengitin. Ja niinkuin ylempänä jo kerroin, kävin itse omassa "primaaliterapiassani" läpi tätä juttua, en tiedä mikä sen minulla oikein laukaisi päälle, joka tapauksessa sitä edelsi juuri tämän asian läpikäyminen selkeäksi omaan tietoisuuteen, että siis juuri tällaisesta asiasta voi olla kyse. Vauvahan ei missään tapauksessa pysty muistamaan tällaista tukehtumisen tunnetta, mutta siitä jää lihaan vaikuttava pelkoreaktio, jonka laukaisee kai aina samanlaiset olosuhteet.
Minä jostain syystä jouduin tällaiseen tilanteeseen kun olin kaikessa rauhassa kirjoittamassa tietokoneella aurinkoisena ja rauhallisena päivänä turvallisessa ympäristössä, ikkunan vieressä, jonka havaitsenkin nyt olevan täysin päinvastainen ympäristö kohdun pimeän ja lämpimän, napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä kuristamassa poikavauvaa hengiltä, ja tällaisessa tilassa vielä joutui pusertumaan ahtaan lantion(äidilläni oli todella pieni lantio, ja harkittiin keisarileikkausta koska synnytys jatkui ja jatkui kivuliaasti, pää ei meinannut mahtua ulos ja se onnistui vääntäen, jolloin minulle tuli syntymämerkit niskaan ja hartiaan = nämäkin kätilön sormilla minun ulos repimiset ovat varmaan lisänneet pelkoreaktiota!) läpi, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi minä olen reagoinut tukehtumisen tunteella kaulassa ja kivulla hartioissa joissakin tilanteissa.
Mutta, kävin siis noin tunnin ajan tätä "primaalia" läpi ja tunsin kuinka painuin menneisyyteen, lapsuuteeni takaisin, koin olevani se pieni heikko vauva joka ei voinut puolustaa millään lailla itseään, ja nämä tuntemukset koin itsessäni, omassa ruumiissani kokonaisvaltaisesti, minun ääni muuttui ihan oudoksi, vinkuvaksi, kuin en olisi saanut happea kunnolla, kaikki tilanteessa kieli ja kertoi siitä etten hallitse itseäni, vaan nyt on Kropan aika kertoa se, mitä synnytyksessä minulle oikein tapahtui.
Voit uskoa että mä itkin itkin itkin ja itkin, sen tunnin ajan, vuolasta itkua, ja ääntelin ja kiemurtelin aivan oudosti, mutta sekin oli niin vapauttavaa, alkaa nytkin itkettää, kun :'''( kerron tätä tarinaa.
Tilanne aikuisella ihmisellä siis on Primaalissa se onnellinen että ihminen siinä koko ajan tiedostaa ja käsittää, missä mennään, ja samalla hän vaipuu ja painuu aina syvemmälle muistoihin joita ei tietoisuus enää tai pystykään muistamaan.
Yritä sinä aloittaja päästä samanlaiseen hyvään tilanteeseen, käy läpi nämä asiat tiedostaen ne itsellesi, ja kysele vielä äidiltäsi vaikka lisää yksityiskohtia tapahtuneista, olitko tukehtumispisteessä, aloitko kiljumaan kun tulit ulos(minä en, olin sininen ja hiljaa;-), kun selvität ja tiedostat nämä ajatukset itsellesi selväksi, ja sitten rauhoitat koko asian ja annat sen vaan olla, sinä alat olla valmis käymään läpi oman Primaalisi.
Ja sun pitää muistaa ettei pelkoon ole syytä kun Primaali sitten toivottavasti alkaa, koska sinä itse samaan aikaan voit käsitellä ja ymmärtää koko ajan, missä sinun kehosi tila on menossa silloin.
Hypnoosikin tuli minulla mieleen jonne voisi mennä, mutta en itse henkilökohtaisesti suosittele, tai tykkää toisen ihmisen repostelua toisen asioista, jokainen on kuitenkin oman itsensä sisimpänsä asiantuntija. Ja tässä me kaikki voimme koko ajan kasvaa lisää, kun annamme tälle ymmärrykselle vain mahdollisuuden.
Hyvää jatkoa sinulle ja kaikille muillekin jotka lukevat kirjoitukseni, olen sitä mieltä että jokaisen ihmisen olisi hyvä käydä jossain elämänsä vaiheessa oma Primaalinsa, sieltä saattaa paljastua todella moni meitä kiusaava ja kurmittava ja pelkotiloja aiheuttava tiedostamaton asia.
Ps. Eräs teoria tuli vielä mieleen ihmisistä jotka käyttävät kaulaliinaa jatkuvasti, luulen heillä kaikilla olevan jokin samanlainen synnytyksessä käyty kaulan puristuksen tunne jota he kompensoivat kaulaliinan puristuksen helpottavalla tunteella. Itsellänikin on nyt kaulan ympärillä lämmin pyyhe taas ;-) joka vain tuntuu hyvältä, eikä haittaa, päinvastoin.
Kiitos todella paljon tästä kirjoituksesta! En ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä terapiamuodosta, täytyy ajan kanssa kunnolla tutustua mitä se on yms! Tätä on kuitenkin jatkunut niin pitkään jo että alkaa itsellä toivo jo hiipua joten haluaisin mahd. pian apua tähän. Kiitos!
Terve Tuskainen! Olin itse jo yli 5kymppinen kun kävin tämän oman "primaalini" läpi, se nyt on vaan sen nimi jonka minä annoin tälle psykologiselle tapahtumalle jossa siis mennään ikäänkuin hypnoosin kaltaisessa tilassa aina varhaisiin lapsuusmuistoihin saakka, se on tavallaan psykodraamaa.
Älä jumita siis kiinni tuohon nimeen, vaan mieti asiaa kaikessa rauhassa, osta apteekista vaikka jotain hyviä lihaskipulääkkeitä tai mene lekurille ja pyydä lievää pam-loppuista reseptilääkettä jolla on sekä psyykkinen että fyysinen rentoutusvaikutus, niin pystyt rauhoittumaan tähän välivaiheeseen ennenkuin saat oman primaalisi käytyä läpi. Se ei välttämättä mene yhdellä kertaa läpi ja voi siis kestää ties kuinka kauan mutta voi mennä yhdelläkin kertaa läpi, nämä jutut ovat aina hyvin yksilöllisiä.
Hyvää jatkoa sinulle.
Tarkkaileppa ihmisiä kenen kanssa olet tekemisissä.......voisko tästä löytyä syy?Oletko tekemisissä vääränlaisten ihmisten kanssa?Kokeileppa mennä johonkin paikkaan missä olet täysin yksin......jos oireet häviää.....ihmissuhteissasi on mahdollisesti vikaa! esim..naapurit...tms(narsisti?)
Itseasiassa asun nykyään ulkomailla, ja täällä ei juurikaan tuttuja ole, eli suurimman osan ajasta olen joko yksin tai poikaystävän kanssa kahdestaan :) Suomessa ollessa naapurit oli lähes kaikki juoppoja ja/tai narkkareita ja muutenkin oli paljon ihmisiä kenen kanssa en tullut hyvin juttuun.. Eli en usko siitäkään olevan sillä täällä ei juurikaan tuttuja ole (muita kuin poikaystävän sukulaiset). Ja "Vauvaiän närästys", olisi kiva kuulla enemmän vielä tästä "primaalista" ja sen läpikäymisestä ja kuinka se käytännössä toimii... :)
Tässä yksi linkki primaaliterapista:
http://www.kolumbus.fi/michel.segerberg/primaali.html
Sitten tuli mieleen miten John Lennon kävi läpi omaa primaaliansa jonkun psykologin opastuksella ja teki siitä ihan mielettömän laulun "Mother":
www.youtube.com/watch?v=Bx_nghl9l5M
John kysyy siinä miksi äiti hylkäsi hänet ja loppua kohti laulu on yhtä huutoa! Ja niin kun mennään primaaliin niin siinä pitääkin huutaa se tuska ja paska ulos mikä on kertynyt kroppaan. Joko Ono ja tämä primaalin yksi kehittäjä psykologi, en muista nyt nimeä, rohkaisi Johnia etenemään primaalissa yhä pidemmälle, ja tästä tämä upea biisi. Kylmät väreet tulee aina kun kuuntelee, jos sä haluat käydä läpi itsessäsi primaalisi, niin ala nyt harjoitteleen, se on helvetin hauskaa sitäpaitsi ;-) kun pääsee päästeleen ;-) täysillä.
Eli sun pitää nyt tehdä itse töitä, ota selvää vaikka mudeltasi aluksi ne syntymäjutut vaikka se saattaakin hävettää, mutta hienovaraisesti mäkin kyselin omalta äidiltäni pikkuhiljaa noita juttuja kun tajusin että ne voi vaikuttaa asiaan.
Ja niinkuin ylempänä mielestäni seikkaperäisesti jo sulle selitin niin:
1) Kun olet selvittänyt kaikki asiat itsellesi tietoiseksi, niin
2) alat olla valmis primaaliin
3) Mä en tiedä eikä kukaan muukaan tiedä milloin omakohtainen primaali käynnistyy, koska
4) Sen saattaa laukaista mikä tahansa tiedostamaton ärsyke, tai ärsykkeiden oikea suma, ja
5) Ihminen harvemmin tietää tätä, vasta kun
6) Primaali sitten osuu kohdalle kuten minullekin sitten, lopulta, kävi.
Yksi mahdollisuus olisi, että menisi tällaiselle Primaaliterapia-kurssille, näitä luulisi löytyvän. Minulla oli se onni että sain käydä omissa oloissani oman läpi mutten ole kuitenkaan vieläkään varma olenko käynyt kaikkea sitä läpi, sillä emmehän ole elämässämme koskaan täysin valmiita.
Alla suora linkki yhden suomalaisen terapeutin primaalisivuille:
http://www.riittavainio.net/Primaaliterapia.pdf
Mä en itse kuitenkaan usko tuohon ihan sikiöasteelle menemisen tarpeellisuuteen, luulen riittävän "menon" kohdunraskauden tilaan, tai, no, mistäpä näitä tietää, mutujahan nämä on täynnä. Tee sitä mikä sinusta tuntuu hyvältä, se kai se paras mittari on, kilju vaikka samalla tavalla kuin John, mene meren rannalle tai metikköön ja päästele siellä paskat sisältä ulos ;-) ! !
Tää taitaa olla hyvä linkki, ja sen Johnia terapoinut tyyppi tais olla just toi Arthur Janov:
http://sfnet.keskustelu.psykologia.narkive.com/rfJGuuuM/tukea-toimivaan-ja-tehokkaaseen-itse-primaaliterapiaan-tarjolla
Heips! Nyt on tuntunu sen verran paljon pahemmalta olotilat taas et oon itkeny joka ilta niin paljon ku olo on ihan hirveä 24/7... Aloin miettiä jos menisin suomeen viikon päästä sunnuntaina, ja äidilleni yöksi ja kattoisin jos olisi mahdollisuus päästä johonkin ammattilaisen puoleen terapiaan tms... Olo on niin tuskainen ihan 24/7 nyt eikä lääkkeet auta samalla tavalla enää et tuntuu ettei enää löydy muita keinoja ja niin paljon on jo kokeiltu...