Oikeisto-YLE kertoi, että ruotsissa asuntojen hinnat nousevat syvenevästä lamasta huolimatta, koska lainoja ei tarvitse maksalla takaisin juuri laisinkaan.
Laina-ajat ovat ruotsissa kuulemma jopa 140 vuotta.
Tämä tarkoittaa silloin sitä, että asuntolaina ei ruotsissa ole HENKILÖKOHTAINEN laina, vaan yhtiölaina, eikö totta.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=546559
Onko ruotsalaisten asuntolainat käytännössä vain...
...yhtiölainoja ?
41
362
Vastaukset
- ruotsissa halba
Olisi hauska kuulla tuosta. Onko palstalla asiasta jotain tietäviä
Miksei tuo voisi olla henkilökohtainen laina? Jos lainanottajan kuollessa laina ei ole maksettu pois, niin perikunnallehan se siirtyy. Jos sitä ei sen jälkeen haluta maksaa pois, niin vakuudet siirtyvät pankin omistukseen.
- kumuloituusuomessaki
Tuo tarkoittaisi sitä, että lainat periytyvät ja samalla kumuloituvat.
Ehkä tosiasiassa on ruotsalaistenkin kohdalla niin, etteivät selviä veloistaan.
Näinhän on suomalaisen laita tänään, pitää olla kusettaja, että selviää velastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10097139 - omakas
kumuloituusuomessaki kirjoitti:
Tuo tarkoittaisi sitä, että lainat periytyvät ja samalla kumuloituvat.
Ehkä tosiasiassa on ruotsalaistenkin kohdalla niin, etteivät selviä veloistaan.
Näinhän on suomalaisen laita tänään, pitää olla kusettaja, että selviää velastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10097139Miten niin kumuloituu? Eihän sen perillisen tarvitse maksaa kuin oma kotinsa. Oma valinta mitä tekee vanhempiensa kodilla. Eivät velat kuitenkaan periydy. Siis et voi periä pelkkää velkaa. Toki voit periä velkaisen talon, mutta ei sitä kannata ottaa vastaan ellei sen myyntiarvo ole enemmän kuin velka. Jos velkaa on enemmän kuin talon arvo, niin lainanantajan tappioksi kaatuu.
Tämähän voi vaikuttaa kauhean ikävältä pankeille, mutta käytännössä asuntojen arvot kuitenkin nousevat vähintään inflaation verran, mikä varmistaa sen, että 99% tapauksista velkaa on vähemmän kuin asunnon arvo, joten pankille ei tule luottotappioita. Eikä siten tietenkään perillisellekään. kumuloituusuomessaki kirjoitti:
Tuo tarkoittaisi sitä, että lainat periytyvät ja samalla kumuloituvat.
Ehkä tosiasiassa on ruotsalaistenkin kohdalla niin, etteivät selviä veloistaan.
Näinhän on suomalaisen laita tänään, pitää olla kusettaja, että selviää velastaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10097139Lainat kumuloituvat, jos omistusasunnot kumuloituvat. Käytännössä luultavasti ruotsalaisillakin on keskimäärin alle kymmeniä kämppiä.
Jos saat perinnöksi velkaisen kämpän ja sinulla on jo velkainen kämppä, voit myydä toisen ja kuitata velan sillä tavalla. Jos, kuten tällä palstalla aina, velkaa on reilusti yli perinnön arvon, niin perinnön voi jättää ottamatta vastaan - ainakin Suomessa näin.- 44555666888889999999
omakas kirjoitti:
Miten niin kumuloituu? Eihän sen perillisen tarvitse maksaa kuin oma kotinsa. Oma valinta mitä tekee vanhempiensa kodilla. Eivät velat kuitenkaan periydy. Siis et voi periä pelkkää velkaa. Toki voit periä velkaisen talon, mutta ei sitä kannata ottaa vastaan ellei sen myyntiarvo ole enemmän kuin velka. Jos velkaa on enemmän kuin talon arvo, niin lainanantajan tappioksi kaatuu.
Tämähän voi vaikuttaa kauhean ikävältä pankeille, mutta käytännössä asuntojen arvot kuitenkin nousevat vähintään inflaation verran, mikä varmistaa sen, että 99% tapauksista velkaa on vähemmän kuin asunnon arvo, joten pankille ei tule luottotappioita. Eikä siten tietenkään perillisellekään.Vaikka ei asuntolainasta ikinä maksettaisi muuta kuin korot niin sulaa se lainapääoma realiarvoltaan siltikin aina inflaation verran. Ja jos vaikka talosta jätettäisiin kaikki tarvittavat rempat tekemättä ja se röttelöityisi asumiskelvottomaan ja vaikka täysin arvottomaankin kuntoon 50 vuoden kuluessa, niin jäisi siihen siltikin vielä tontin arvo. Esim. Keskimääräinen 3% rahan arvon aleneminen sulattelee lainapääoman realiarvon 0,97^50 eli noin 0,22 kertaiseksi 50 vuodessa minkä voisi hyvinkin saada jo pelkästä tontista jos talo hyvällä sijainnilla jossain kasvukeskuksessa. Ja kyllä Ruotsissa kruunun kanssa aina sellaisella reilulla 3% inflaatiolla sentään mennään keskimäärin ottaen.
- ei hjuva
Mittikää mikä lottopotti olisi saada perintönä vanhempien vuonna 1977 valmistunut omakotitalo josta on vielä puolet lainaa jäljellä ?
- kaputt1
Puolet? Eikös sitä ole täydet, jos ei lyhennetty! Sitten ne vielä paisuisi kuin pullataikina! Yhtenä päivänä pankkiautomaatilla lukisi "syntax error" ja rahaa ei tule, eikä mene. Homma nurin ja kaatunut kuin Wintoosa!
- omakas
Kun niistä ajoista ovat hinnat yli nelinkertaistuneet, niin:
Jos talo maksoi silloin 100 000€ (600 000mk), niin nyt vastaava maksaisi 400 000€.
Jos lainaa otettiin 100% ja siitä on puolet maksettu, niin lainaa on 50 000€ jäljellä.
Alueilla, joilla uudet omakotitalot maksavat 400 000€, saanee vuoden -77 mallistakin vähintään tuon 50 000€. Yleensä pelkkä tontti maksaa jo paljon enemmän.
Eli ei siinä huonosti kävisi tuossakaan tapauksessa. - veio
kaputt1 kirjoitti:
Puolet? Eikös sitä ole täydet, jos ei lyhennetty! Sitten ne vielä paisuisi kuin pullataikina! Yhtenä päivänä pankkiautomaatilla lukisi "syntax error" ja rahaa ei tule, eikä mene. Homma nurin ja kaatunut kuin Wintoosa!
"Puolet? Eikös sitä ole täydet, jos ei lyhennetty!"
Lainaa olisi sen verran mitä talosta on vuonna -77 maksettu, eli ei varmaan summa eikä mikään verrattuna tämän päivän kauppahintaan.
Inflaatio hoitanut homman! veio kirjoitti:
"Puolet? Eikös sitä ole täydet, jos ei lyhennetty!"
Lainaa olisi sen verran mitä talosta on vuonna -77 maksettu, eli ei varmaan summa eikä mikään verrattuna tämän päivän kauppahintaan.
Inflaatio hoitanut homman!Joo puhutaan n. 100tuhannen MARKAN velasta.
Ja tuhnuille tiedoksi, ettei sitä tosin jaeta kertoimella 6. nykyisin rahanarvoksi
Vai olisiko jaettu silloin euroon siirtmymisen aikaan? ja nyt olisi n. 17000Euroa velkaa?- aawwweeeffgvvvvvvvvv
Vuonna 1977 valimistunut talo tuskin olisi aikanaan maksanut enempää kuin jotain 200 000mk, sittemmin nyt euroiksi väännettynä jotain 33 000€ josta puolet tietäisi 16500€ velkaa vielä jäljellä. Jos talon tontti olisi vaikkapa 20 aaria(ei mikään iso tontti 70-luvun taloille) niin jo siitä voisi hyvinkin saada enemmän kuin mitä velan kuittaamiseen menisi vaikka itse talo olisi asumis- ja korjauskelvottomaksi röttelöitynyt.
- Stackars javlar
Ruotsalaisilla on naisten ajattelutapa. Kun pankin lainalaskurilla ruksaa 'amorteringsfri' niin yli jaa kummasti Thaimaanmatkoihin ja Volvon osamaksuihin.
No tama systeemi menee tietysti hintoihin koska aina on joku tarjoamassa sen mihin varat juuri ja juuri riittavat senhetkisilla koroilla, ja muiden on mentava mukaan leikkiin jos haluavat asua jossain. Pankeille taas jarjestelma sopii vallan mainiosti kun pankki saa itselleen 20-30 pros. ihmisten tuloista koko niiden elinian.
Sitten ruotsalaiset kehittavat kaikenlaisia selityksia lainavuorelleen, kuten logbelonad ja guldkantad tillvaro. Uskokoon ken tahtoo.- 44555566668888888888
Uuudisrakentamisen ja korjausrakentamisen kustannukset eniten vaikuttavat asuntojen hintatasoon. Ei ne tuolla mainitsemallasi periaatteella määräydy ylihintaisiksi, jonkin verran voi olla vaikutusta vanhempien asuntojen hintoihin mutta ei siinäkään mitenkään määräävänä tekijänä.
- Joskus isäntä
Ruotsalaisten lainat ovat jatkuvasti lyhennysvapaalla ja niistä siis maksetaan pelkät korot. Siellä osuu torta tuulettimeen, jos pankki pistää rahahanoja kiinni tai Ruotsin keskuspankki joutuu puolustamaan kruunun arvoa korkeilla koroilla. Silloin liikepankeilla on kasapäin velkakirjoja, joiden vakuudet eivät kata velan määrää. Sitten asuntojen hinnat viimeistään laskevat, kun liikepankkien ottolainaus kallistuu merkittävästi vakuusvajeen ja sen tuoman riskin seurauksena ja antolainauksen korot nousevat. Siitä tulee itseään ruokkiva kierre.
Siksi on tärkeää, että lainoja lyhennetään.- omakas
Ymmärrän, mutta voitaisiinhan tuosta virittää turvallisempi version eli vaikka, että 50% asunnon arvosta oleva lainasumma saisi jäädä ikuiselle lyhennysvapaalle. Silloin mainitsemiasi riskejä ei olisi.
omakas kirjoitti:
Ymmärrän, mutta voitaisiinhan tuosta virittää turvallisempi version eli vaikka, että 50% asunnon arvosta oleva lainasumma saisi jäädä ikuiselle lyhennysvapaalle. Silloin mainitsemiasi riskejä ei olisi.
On riski, palstan mukaan rommi -70%, eli 70% pitäisi olla maksettuna ilman riskiä.
- Joskus isäntä
omakas kirjoitti:
Ymmärrän, mutta voitaisiinhan tuosta virittää turvallisempi version eli vaikka, että 50% asunnon arvosta oleva lainasumma saisi jäädä ikuiselle lyhennysvapaalle. Silloin mainitsemiasi riskejä ei olisi.
Velallisen on kannattavaa jossain vaiheessa hankkiutua velasta kokonaan eroon. Vuosikymmeniksi sitä ei korkokulujen takia kannata jättää roikkumaan. Lyhennysvapaa on parempi pitää joustovarana velallisen kannalta. Löysennykset tähän menevät asuntojen hintoihin.
- omakas
Joskus isäntä kirjoitti:
Velallisen on kannattavaa jossain vaiheessa hankkiutua velasta kokonaan eroon. Vuosikymmeniksi sitä ei korkokulujen takia kannata jättää roikkumaan. Lyhennysvapaa on parempi pitää joustovarana velallisen kannalta. Löysennykset tähän menevät asuntojen hintoihin.
Ehkä kokonaisuuden kannalta lyhentämättömyys tosiaan nostaa asuntojen hintoja, eikä näin ole lopulta kenenkään etu, mutta yksittäisen velallisen kannalta tuo korkokustannuksilla pelottelu on vähän sellaista ala-asteen / mummojen matikkaa.
Korkokustannuksilla kun saa sen rahan käyttöönsä aiemmin. Jos esimerkiksi arvioi nuorena olevansa vähävaraisempi kuin keski-iässä ja sen jälkeen, niin ainakin nykykoroilla kustannus oman nuoruutensa ja kypsyytensä välisen elintasoeron tasoittamiseen on mitätön. Jopa kuolemanriski taitaa olla sitä luokkaa, että jos on saanut minimarginaalin ja nykyiset matalat lyhyet euriborit, niin lyhentää ei kannata, kun kuolemahan voi pelastaa velanmaksulta. Voi myös ajatella, että nuorempana rahareikiä on enemmän: bailaaminen, pienet lapset, matkustelunhalu, kodinkone- ja autohankinnat jne.., kun taas vaarina sitä vaan katsoo mäkihyppyä vanhasta Salorasta ja syö sosekeittoa pienen kulhollisen päivässä.
Ehkä järkevin tapa on kuitenkin laittaa raha poikimaan. Pörssistä nyt aina todennäköisesti saa kuitenkin enemmän irti kuin mitä nykyiset korot ovat. Näin toimien on ihan turha laskea korkokustannuksien kasaantumista koko elinajalta, kun vastaavastihan kasaantuvat sijoitustuototkin. - veio
"Siellä osuu torta tuulettimeen,"
Tuntuu kuitenkin että harvemmin se torta siellä tuulettimeen osuu kun katselee tuota ruotsin taloutta pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. veio kirjoitti:
"Siellä osuu torta tuulettimeen,"
Tuntuu kuitenkin että harvemmin se torta siellä tuulettimeen osuu kun katselee tuota ruotsin taloutta pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä.Erikoista menoa. Hyvinhän näyttää menevän heillä.
- pyyhkii pyyhkii
laupias60 kirjoitti:
Erikoista menoa. Hyvinhän näyttää menevän heillä.
aivan, volvo, saabi ja eriksson myyty ulkomaille. Menee yhtä hyvin kuin nokiasuomessakin
- veio
laupias60 kirjoitti:
Erikoista menoa. Hyvinhän näyttää menevän heillä.
"Erikoista menoa. Hyvinhän näyttää menevän heillä. "
Nimenomaan, hyvin on mennyt pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. - veio
pyyhkii pyyhkii kirjoitti:
aivan, volvo, saabi ja eriksson myyty ulkomaille. Menee yhtä hyvin kuin nokiasuomessakin
"aivan, volvo, saabi ja eriksson myyty ulkomaille. Menee yhtä hyvin kuin nokiasuomessakin"
Lukaisepa uutisia, ruotsin talous on hyvässä tikissä.
Nokiallakin menee muuten ihan hyvin nykyään, älkää itkekö niiden kännyköiden perään. Kännykät eivät myyneet niin ne oli järkevä myydä. - Haans.
veio kirjoitti:
"Erikoista menoa. Hyvinhän näyttää menevän heillä. "
Nimenomaan, hyvin on mennyt pitkällä ja lyhyellä aikavälillä.>>Nimenomaan, hyvin on mennyt (tarkoittaa ruotsalaisia) pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. <
Tuohon en todellakaan usko, eli ruotsissakin on - jos joillakin on mennyt hyvin - niin vain KUSETTAJILLA, kuten suomessakin. Vain kusettajilla on mennyt hyvin ruotsissakin muttei kansalla. Se selvisi ruotsin vaalituloksesta,
"Ruotsin Kokoomukselle Rökäle-TAPPIO. Oikeisto-YLE ja iltalehti vaikenee asian tyystin"
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1124151
... ja jotain on siis pahasti viturallaan. Sitä porrrvarit nyt siis vain salaavat. Aivan kuten emme ole saaneet pitävää selvitystä ruotsalaisten asuntollainoitussysteemistäkään. Kiertelevät kuin kissa kuumaa puuroa, palstan porrvarit. Kyllä totuus kuitenkin paljastuu kohta
. Haans. kirjoitti:
>>Nimenomaan, hyvin on mennyt (tarkoittaa ruotsalaisia) pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. <
Tuohon en todellakaan usko, eli ruotsissakin on - jos joillakin on mennyt hyvin - niin vain KUSETTAJILLA, kuten suomessakin. Vain kusettajilla on mennyt hyvin ruotsissakin muttei kansalla. Se selvisi ruotsin vaalituloksesta,
"Ruotsin Kokoomukselle Rökäle-TAPPIO. Oikeisto-YLE ja iltalehti vaikenee asian tyystin"
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1124151
... ja jotain on siis pahasti viturallaan. Sitä porrrvarit nyt siis vain salaavat. Aivan kuten emme ole saaneet pitävää selvitystä ruotsalaisten asuntollainoitussysteemistäkään. Kiertelevät kuin kissa kuumaa puuroa, palstan porrvarit. Kyllä totuus kuitenkin paljastuu kohta
."pitävää selvitystä ruotsalaisten asuntollainoitussysteemistäkään."
No eikös tämä ole saatu?
Iso osa ei lyhennä ollenkaan lainoja, eihän se mikään salaisuus ole?
- Ok-rahakas
Ennen kuin innostutte, niin kerrottakoon, että Ruotsissa on sellainen merkittävä ero Suomeen, että siellä lähestulkoon kaikilla yrityksillä on työntekijöilleen eläkekassat - eivätkä ne mitkään pienet kassat olekaan. Tämä mahdollistaa sen, että koko työniän lainoista maksetaan ainoastaan korot, ja kun jäädään eläkkeelle, koko lainapotti lyhennetään kertalaakista eläkerahastoon kertyneillä varoilla.
Kuulostaa uskomattomalta, mutta jos miettii inflaation vaikutusta, niin eihän tuo mikään ihme juttu ole. Jos sama olisi ollut käytössä Suomessa jo vaikkapa 30 vuotta, ja henkilö olisi ollut mukana tällaisessa eläkeohjelmassa, niin eipä tuon summan kummoinen tarvitsisi olla, että se kuittaisi 30 vuotta sitten otetun asuntolainan. Silloinhan puolella miljoonalla markalla olisi saanut ihan hyvän ok-talon, eli sellaiset 80 ke olisi lainaa jäljellä kuitattavaksi.
Tämä Ruotsin malli mahdollistaa sen, että perheillä on enemmän varaa elämiseen ns. ruuhkavuosina, kun lapset ovat pieniä ja menot suurimmillaan. Sikäli siis ihan hyvä järjestelmä. Mutta sitä ei siis kannata verrata Suomen malliin, sillä lähtökohdat ovat täysin erilaiset.Tätä en tiennyt.
Hitto kun ne on aina kaikessa fiksumpia kuin me Suomalaiset.
No, mitä nyt sopii odottaa jos täällä on aina ollut keskusta-demarit-vasemmisto-kommarihaliitus
Mutta lienee tämä mahdollista Suomessa jos sallitaan täyslaina 40vuodeksi, 30 vuotta pelkkiä korkoja ja viimeiset 10vuotta sitten lyhennetään kohtuullisesti ja homma oli siinä.
- valitettavasti..
Ruotsi on muuttumassa asumiskelvottomaksi seuraavan 50 vuoden kuluessa. Kehitysmaaväestö siirretään Ruotsiin ja ruotsalaiset lähtevät muualle.
- Luki.
Elekeepä mittää,nythän ruotsalaisilta lainanmaksajilta tullaan vaatimaan luhennyksiä,arvatkeepa mittee se tarkoittannoo?
Se tatkoittaa sitä, kun ruotsalaiset ovat tähän menessä käytäneet ns:lainan lyhennys varan kulutukseen niin se poistuu nyt,eli kulutus häviää yhteiskunnasta,ruotsi tekee itselleen nyt melkoisen laman.
Ihmiset joutuvat keskittämään lainaan rahansa eikä kulutukseen,toisin sanoen he siirtyvät suomalaiselle maksutavalle,heidän lainoja joudutaan lyhentämään ja pankit tiedostaa tämän jos asunnoissa onkin liikaa hintaa on niitä nyt lyhennettävä tiettyy velka prosenttiin asti.
Laupias ne siinöä mielessä fiksuja,niillä romahtaa tai vähintääkin laskee nyt asuntojen hinnat,monikaan ei ota lainaa sielä jos sitä pitää lyhentämällä lyhentää eikä saakkaa kuluttaa.
"Tätä välittäjät manaavat: Ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainaa"
Ruotsin asuntomarkkinoilla pelätään, että uudet lainanhoitosäännöt ajavat asuntokaupan yhä huonompaan jamaan.
http://matias.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179775-toimisko-ruotsin-asuntolainamalli-myos-suomessa
Voisimme ottaa suomeen saman malllin eli ikuisuus lainan käyttöön vaikka ruotsalaiset ovatkin nyt luovuttamassa tuosta käytännöstä,tällöin kovin monilla olisi melkoisia asuntoja ja useimmat perisivät velkaa käytännössä ikuisesti.Kannatan lyhentämistä, ilman muuta.
En lähtisi pörssiin pelaamaan lyhennyksillä kuten monet ovat tehneet.
Varma on varmaa, lyhennys on lainasta pois.
Pörssissäkin toki olen, mutta luokkaa pari tuhatta vain, ja talvivaarastakin selvisin oikeastaan ihan kuivin jaloin.
Se kun ei tietotaito riitä noihin pörssihommiin, niin parempi ettei koko omaisuutta heitä susille. Muutama satanen sillointällöin mielenkiintoiseen kohteeseen, ja joo TIEDÄN, että kulut ovat kohtuukovat kun maksan palkkion, mutta samalla tämä on harraste.
- Luki.
Minä taas en olenkaan sulje pois ettemmekö voisi ottaa nyt käyttöön juuri ruotsin mallia,ainakin 20v-40vuodeksi,tämä sukupolvi saisi omat asunnot suuri osa.
Toiseksi suomen talous nousisi merkittävästi lamasta ja hyvin nopeasti koska ihmiset kuluttaisi.
Me voisimme kokeilla ,pitäähän sitä ruotsin mallia seurata miksi ei nyt ole seurattu?
Eli taantumasta voitaisiin päästä nopeasti. - Luki.
Tietenkin tämä toimisi vain silloin jos luotamme ikimataliin korkoihin,jos emme luota ja korot nousevat tällöin talotlähtevät alta.
- Luki.
Ensinnäkin Ruotsissa on jo pitkään myönnetty käsittämättömän pitkiä asuntolainoja, maksuaikaa on saanut jopa reilusti yli sata vuotta. Toisin sanoen lainoja ei ole tarvinnut maksaa käytännössä lainkaan vaan perheet ovat voineet hoitaa pelkästään korkoja. Näin muuhun elämiseen on jäänyt rahaa.
Tämä seikka on pitänyt Ruotsin kotimarkkinoiden kysyntää ylhäällä meneillään olevan laman aikana. Näin maailman kovimman maahanmuuton kustannuksetkaan eivät ole kaataneet Ruotsin taloutta, vaan se on jatkanut selvästi paremmalla tolalla kuin Suomessa.
Ekonomistien kielellä ruotsi on siis elvyttänyt talouttaan asuntolainojen kautta, jolloin talouden riskit ovat hiljalleen siirtyneet tavallisten perheiden kontolle. Näin ruotsalaiset kotitaloudet ovat muuttuneet äärimmäisen velkaantuneiksi.
Toisena tekijänä mahdollisen asuntokuplan taustalla on Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka. Esimerkiksi tänä vuonna maasta hakee turvapaikkaa arvioiden mukaan jopa 90 000 ihmistä. Tämän päälle tulevat vielä aiemmin saapuneiden uusruotsalaisten perheenyhdistämiset sekä työperäiset maahanmuuttajat.
Koska myös kaikki maahanmuuttajat tarvitsevat asunnon, on ruotsalainen ja etenkin suurten kaupunkien asuntorakentaminen kovan haasteen edessä. Tämän seurauksena asunnoista on syntynyt enemmän kysyntää kuin tarjontaa ja koska asuntolainoja ei tarvitse maksaa takaisin, on ainakin työssäkäyvillä mahdollisuus maksaa korkeampia asunnon hintoja kuin milloinkaan aiemmin. Raja tulee eteen vasta sitten, kun perheen tulot eivät riitä korkojen maksamiseen.
Mutta nyt on siis narun pää ehkä tullut vetävän käteen ja "jotain tarttis tehrä". On nimittäin vaikea ennakoida miten ruotsalaisten asuntojen hintakupla puhkeaa.- Luki.
Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta.
Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva.
Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.
Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä. - Luki.
Luki. kirjoitti:
Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta.
Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva.
Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.
Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä.voihan tässä käydä niinkin, että ainaisina hannuhanhina ruotsalaiset yksinkertaisesti säästyvät korkotasojen heilahteluilta kunnes kansalaisten velkataakka on kohtuullistunut.
Aika yksin näyttää purkaantuuko ruotsalaisten kotikutoinen velkatalous romahdukseen vai kantaako se ennenäkemättömään menestykseen. - Okt-Suurmufti
Luki. kirjoitti:
Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta.
Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva.
Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.
Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä.Pitää muistaa, että varoventtiilinä on aina uudistuotanto sekä se, että Ruotsissa on pieni väestöntiheys. Ihan kuten Suomessakin, ihmiset tekevät kompromisseja. Jos jossain suuren kaupungin keskustassa panokopin korkoihin palaa tonni kuussa, niin aika moni miettii esim talon rakentamista 10 kilometrin päähän keskustasta, jolloin asumismukavuus moninkertaistuu ja velkataakka puolittuu. Ruotsissa on myös ihan oikeasti toimiva joukkoliikenne, joten valtion rahastusloukku ei pure samoin, kuin nurmijärveläiseen, jolle talon rakennuksen jälkeen voidaan lyödä vaikka mitä autoiluun liittyvää lisäveroa ja siinähän maksat tai itket ja maksat.
- Haans.
Luki. kirjoitti:
Minun mielestäni todennäköisin kehityskulku on sellainen, että ruotsalaisten asuntolainojen määrät nousevat edelleen, kunnes saavuttavat tason, joiden koroista perheet vielä juuri ja juuri selviävät. Kun sitten Ruotsin korkotaso syystä tai toisesta nousee, syntyy maksukyvyttömien määrän kasvaessa ja asuntojen hintojen sen seurauksena romahtaessa joukkokatastrofi, jonka seurauksena ruotsalainen pankkijärjestelmä ja ehkä jopa koko yhteiskunta täytyy pelastaa kaaokselta.
Yksi tähän liittyvä iso kysymys on kruunun käyttäytyminen. Korothan tunnetusti reagoivat valuuttoihin kohdistuviin paineisiin. Myös silloin, kun valuuttakurssi on kelluva.
Katastrofin suhteen itsenäinen kruunu on kaksiteräinen miekka. On selvää, että Ruotsi välttää oman valuuttansa ansiosta euroon sidotun Kreikan kohtalon, mutta toisaalta kruunu pienenä valuuttana on tarvittaessa erilaisten spekulanttien horjutettavissa. Ja samalla siis myös maan asuntovelkaisten asukkaiden korkotasot.
Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän. Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Tämän edellytyksenä on tietenkin onnistunut kotouttamispolitiikka. Eli ei enää uusia Rosengårdeja eikä Rikebyitä; eikä edes pelkästään ibrahimoviceja tai aregaweja vaan joukoittain syyrialaisia tekniikan taitajia, somalialaisia talouselämän uudistajia tai irakilaisia teollisuusmiehiä.>>Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän.> Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Haans. kirjoitti:
>>Mutta voi kaikki mennä myös hyvin. Ehkäpä lainataakka pakottaa ruotsalaiset ahkeroimaan entistä enemmän.> Eikä kai sekään ole ainakaan teoriassa mahdotonta, että Ruotsin maahanmuuttajaväestö tuo talouteen uutta virtaa niin, ettei romahdusta sittenkään tapahdu, vaan talouskasvu hoitaa lopulta koko ongelman pois päiväjärjestyksestä ja Ruotsi saa kauniin palkinnon avoimesta ja hypersuvaitsevasta maahanmuuttopolitiikastaan.
Haans ei maksa, koska sairaseläkeläiseltä ei voida leikata?
Teuvo Hakkarainenko se sinun suurin Gurusi onkin?Luki. kirjoitti:
voihan tässä käydä niinkin, että ainaisina hannuhanhina ruotsalaiset yksinkertaisesti säästyvät korkotasojen heilahteluilta kunnes kansalaisten velkataakka on kohtuullistunut.
Aika yksin näyttää purkaantuuko ruotsalaisten kotikutoinen velkatalous romahdukseen vai kantaako se ennenäkemättömään menestykseen.Kyllä tässä juuri niin taitaa käydä, menestys.
Ruotsissa on todella iso ryhmä vuokrallakin asuvia, ja se ei ole kansakunnalle vierasta. Miksi ei antaisi inflaation hoitaa asiaa?
Siksikö he halusivat pitää Kruunun?
Aina ne on etevämpiä kuin me Suomalaiset joilta valtio jokavälissä rahastaa sitä nurmijärvilisää. (ks. Suurmuftin kirje)
- Nalle W AA-luokkaa
Jooi ja Ruotissa ei tarvii maksaa ees perintöveroo..voi muuttaa kirjoille sinne ja asuu
silti yhä paljon Suomessakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua
Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊921423Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta
Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi1841390Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..
Mitä sinä minusta haluat?761165- 901115
- 81975
- 82971
- 39942
Kelloniemeltä harvinaisen lapsellista käytöstä valtuustossa
Olipa harvinaisen ala-arvoinen esitys kelloniemeltä valtuustossa. Alkoi Nivalaa oikein matkimalla matkimaan siteeratessa66885Satonen Kelaan, on paras mies ?
Kukaan ei ole tehnyt enemmän Kelalle asiakkaita kuin Satonen kokoomuksineen, näin ollen täyttänee paikan edellytykset v68866Korjaamo Kiesifix
Hei. Kävin viime viikolla tuolla korjaamolla, siistiä oli mutta yksi asia jäi mieleen!Joitakin jätkiä istui ja katseli/5841