Olen 17v tyttö, ja olen nyt puolisen vuotta kärsinyt kovasta jännityksen tuomasta pahoinvoinnista. Kaikki alkoi koulujen taas alkaessa, sillä vaihdoin koulua lähemmäksi omaa kotia enkä tuntenut ketään sieltä. Siis melkein joka aamu tuli todella huono olo, niinkin huono välillä että oksensin. Sitä on jatkunut siitä lähtien, ja on myös estänyt luokkiin menemisen koska pelkään pahoinvoinnin tulevan kesken kaiken. Onneksi pystyn tekemään itsenäisesti tunteja!
Suurin osa kavereistani ovat tyttöjä, joten en ole ollut poikien kanssa paljoa ns. läheisessä tekemisessä, lukuunottamatta keväällä ollutta seurustelusuhdetta. Siispä varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa tapaaminen laukaisee järkyttävän pahoinvoinnin, jopa tilanteen ajattelu. Yleensä ennen tapaamisia olenkin oksentanut, joka on johtanut tapaamisen perumiseen. Mutta kun olen päässyt paikan päälle ja vietän pojan kanssa aikaa, pahoinvointi menee ohi ja kahdestaan olo on luonnollista. Huono olo saattaa kuitenkin tulla aivan yllättäen kesken kaiken uudelleen, joka luo paljon paineita. Siispä olen alkanut välttelemään kyseisiä tilanteita melko paljon, ja se haittaa esim. suhteemme etenemistä nykyisen "säätöni" kanssa. Olisiko olemassa lääkkeitä tällaiseen? Psykologilla käyn jo. Onko samanlaisia kokemuksia muilla, miten selvitty? Auttakaa!
Suurin osa kavereistani ovat tyttöjä, joten en ole ollut poikien kanssa paljoa ns. läheisessä tekemisessä, lukuunottamatta keväällä ollutta seurustelusuhdetta. Siispä varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa tapaaminen laukaisee järkyttävän pahoinvoinnin, jopa tilanteen ajattelu. Yleensä ennen tapaamisia olenkin oksentanut, joka on johtanut tapaamisen perumiseen. Mutta kun olen päässyt paikan päälle ja vietän pojan kanssa aikaa, pahoinvointi menee ohi ja kahdestaan olo on luonnollista. Huono olo saattaa kuitenkin tulla aivan yllättäen kesken kaiken uudelleen, joka luo paljon paineita. Siispä olen alkanut välttelemään kyseisiä tilanteita melko paljon, ja se haittaa esim. suhteemme etenemistä nykyisen "säätöni" kanssa. Olisiko olemassa lääkkeitä tällaiseen? Psykologilla käyn jo. Onko samanlaisia kokemuksia muilla, miten selvitty? Auttakaa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.